Luottamuslääkäriverkoston toimintamalli

Lääkäriliitossa viime syksyn ja kevään aikana valmisteltu luottamuslääkäriverkosto on käynnistämässä toimintaansa. Luottamuslääkäriverkosto on tarkoitettu täydentämään ja tukemaan lääkärin työterveyshuoltoa. Sille hahmoteltu toimintamalli perustuu lääkärin ongelmien käsittelyn käynnistämiseen hänen oman yhteydenottonsa perusteella.

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi joulukuussa 1992 selvitystyöryhmänsä näkemyksen, että lääkärien terveyden ja työkykyisyyden säilyttämiseksi heitä tulisi eri tavoin kannustaa hakemaan asiantuntija-apua sairauksiensa ja ongelmiensa hoitoon. Tämän katsottiin edellyttävän ensinnäkin asennemuokkausta, jotta lääkärit entistä herkemmin käyttäisivät normaaleja työterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Selvitysten mukaan näiden palvelujen lisäksi tarvitaan lääkärien erityisongelmat huomioon ottava hoitoonhakeutumisjärjestelmä, jonka puoleen lääkäri voi vaivattomasti kääntyä silloin, kun hän ei katso voivansa käyttää tavanomaisia terveyspalveluja. Eri vaihtoehtojen tutkinnan jälkeen päädyttiin tukitoimintajärjestämään luottamuslääkäriverkostona.

Verkostoa rakentamaan ja sen toimintaa käynnistämään liiton hallitus nimesi syksyllä 1996 työryhmän, johon kuuluvat Santero Kujala (pj), Vuokko Hupli, Jan-Anders Nyman, Kirsti Pakkala, Hanna Salmenpohja ja Marit Henriksson (siht). Luottamuslääkäritoiminnan linjaukset ovat kehittyneet tässä taustatyöryhmässä ja luottamuslääkäreiksi pyydettyjen kanssa kevään 1997 aikana pidetyissä tapaamisissa. Tietoja on kerätty myös muiden maiden ratkaisuista, mutta monet rakenteelliset ja kulttuuriset erot tekivät niistä vain omaan ympäristöönsä sopivia ja antoivat ainoastaan pohjaa suomalaisen järjestelmän kehittämiselle. Toimintamalli ei ole vielä mitenkään valmis ja toimintaa muokataan koko ajan saatujen kokemusten viitoittamana.

TAVOITTEET JA LUOTTAMUSLÄÄKÄRILLE HAKEUTUMINEN

Luottamuslääkäritoiminnan keskeinen tavoite on helpottaa ja edistää yksittäisen lääkärin avun ja tuen hakemista ja hoitoon hakeutumista. Lähtökohtana on avun tarvitsijan oma aloite. Vaikka luottamuslääkäreitä valittaessa on pyritty jonkinlaiseen alueelliseen ja myös osaamiseen liittyvään kattavuuteen, on apua etsivällä täysi vapaus valita luottamuslääkärinsä. Luottamuslääkärin tehtävänä ei ole lähteä hakemaan mahdollisesti apua tarvitsevia sen enempää omasta tai kenenkään ulkopuolisenkaan aloitteesta.

Järjestelmää ei ole luotu myöskään lääkärien omaisten terveysongelmien käsittelyyn. Luottamuslääkärit eivät ole mukana toiminnassa vain ongelmatapausten hoitoa varten, vaan he ovat lääkärien käytettävissä kaikissa sairauksiin ja työssä selviytymiseen liittyvissä pulmissa. Järjestelmä on tarkoitettu madaltamaan hoitoon hakeutumisen kynnystä, joten mitään erityisiä ehtoja luottamuslääkärien puoleen kääntymiselle ei aseteta.

LUOTTAMUSLÄÄKÄRIEN VALINTA JA KOULUTUS

Alun perin suunnitelmissa oli koota noin 20 luottamuslääkärin verkosto. Verkoston suunnittelutyöryhmä on järjestänyt kaksi koulutustilaisuutta, joihin se harkintansa ja eri tahoilta keräämiensä vinkkien pohjalta kutsui mahdollisia luottamuslääkäriehdokkaita. Nyt julkistettavat luottamuslääkärit ovat lupautuneet tehtävään tämän valmistelun pohjalta. Verkostoa täydennetään ja laajennetaan ehkä runsaan 30 lääkärin kokonaisuudeksi. Muutoksista tiedotetaan välittömästi Lääkärilehdessä. Luottamuslääkärin omien konsultaatiokanavien lisäksi ollaan verkostoon luomassa eri alojen erityisosaajista ns. taustarinki, joka toimii etulinjan luottamuslääkärin tukena ja apuna. Lääkäriliitto vastaa luottamuslääkärien kouluttamisesta ja toteuttaminen suunnitellaan yhdessä heidän kanssaan.

TOIMINNAN LINJAUKSET

Pääpaino luottamuslääkäritoiminnassa on lääkärin ongelmien käsittelyn käynnistämisessä hänen itsensä esittämältä pohjalta. Luottamuslääkäri voi ottaa yhteydenottajan hoitoonsa tai ohjata hänet johonkin toiseen hoitosuhteeseen sopien asiasta osapuolten kesken. Vaikka luottamuslääkäriverkoston keskeinen edellytys on tietosuojan turvaaminen, laativat luottamuslääkärit hoitotilanteista riittävät tapahtumamerkinnät jatkohoidon turvaamiseksi. Potilasasiakirjoja tai tietoja tässä järjestelmässä hoidettujen lääkärien henkilöllisyydestä ei missään yhteydessä anneta Lääkäriliiton eikä muunkaan ulkopuolisen tahon tietoon. Liitto kerää ainoastaan yleisiä tietoja mm. kontaktien määristä ja ajankäytöstä, joita käytetään toiminnan kehittämisen pohjana.

TOIMINNAN RAHOITUS

Luottamuslääkärijärjestelmästä ei ole tarkoitus tehdä rinnakkaista terveydenhuoltojärjestelmää lääkäreille, vaan kyseessä on kollegiaalisen avun ja joustavan hoitoonhakeutumisen tarjoaminen erityistilanteissa. Luottamuslääkärit hoitavat tätä tehtävää vapaaehtoisina muiden tehtäviensä ohessa. Lähtökohtana on ollut, että Lääkäriliitto ottaa vastatakseen luottamuslääkärille mahdollisesti syntyvistä kuluista ja kohtuullisista ansionmenetyksistä. Korvausten tasoa pohdittiin luottamuslääkärien koulutustilaisuuksissa, mutta uuden toiminnan arvaamattomuuden vuoksi ei korvausperusteita vielä ole lyöty lukkoon, vaan liikkeelle lähdetään tapauskohtaisen harkinnan pohjalta.

Lääkäriliiton avustusrahaston sääntöjä on valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa 1996 muutettu siten, että rahaston varoja on mahdollista käyttää luottamuslääkäritoiminnan kustannuksiin. Erikseen on vielä pohdittava periaatteet, joilla voidaan mahdollisesti korvata tapauskohtaisesti tarkemmin määriteltävät hoidon käynnistysvaiheen selvitykset tarvittavine tutkimuskustannuksineen. Suunnitelmien mukaan kyseessä voisi olla eräänlainen starttiraha, joka suoritettaisiin ilman yksilöityä hakemusta luottamuslääkärien ilmoituksen perusteella.

YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA

Luottamuslääkäriverkosto on luottamuksellinen, apua haluavan omaan yhteydenottoon perustuva järjestelmä. Sen on tarkoitus täydentää ja tukea lääkärin työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto voi tarvittaessa suositella lääkärille kääntymistä luottamuslääkärien puoleen ja luottamuslääkäri voi ohjata kollegan jatkohoitoon työterveyshuoltoon kuten muihinkin terveydenhuoltopalveluihin. Yhteydenotot luottamuslääkärien ja työterveyshuollon tai muiden terveydenhuollon yksiköiden välillä tapahtuvat kuitenkin ainoastaan hoidettavan lääkärin suostumuksella.