Hallituksen päätöksiä 11.12.97: KT:n sopimustarjous torjuttiin
Lääkäriliiton hallitus päätti suositella samana päivänä kokoontuvalle valtuuskunnalle Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saadun sopimusluonnoksen hylkäämistä. Kuntatyönantajan tarjous sisälsi lukuisia huononnuksia nykyiseen virkaehtosopimukseen verrattuna ja olisi merkinnyt lääkärien palkankorotusten jäämistä alle tupotason. Liiton tavoitteleman palkkarakenneuudistuksen asemasta KT esitti lukuisia huononnuksia nykyiseen lääkärisopimukseen verrattuna.
Hallitus päätti yksimielisesti torjua kuntatyönantajan tarjouksen, sillä siihen sisältyvät palkankorotukset eivät vastanneet liiton tavoitteita eikä työaikalain mukaisista työaikajärjestelyistä ollut saatu liiton vaatimia takeita. Myös valtuuskunta päätyi myöhemmin samana päivänä hylkäämään sopimusluonnoksen. Valtion palveluksessa olevien lääkärien osalta hallitus hyväksyi tulopoliittisen sopimuksen mukaisen virkaehtosopimuksen.
Neuvottelutilannetta on esitelty tarkemmin valtuuskunnan kokousselostuksen yhteydessä tässä lehdessä.
Lääkärikoulutusta ei saa nostaa yli 400:n
Opetusministeriö on ehdottanut tiedekunnille lääketieteen opiskelijamäärän lisäämistä vuonna 1998 430:een ja vuonna 1999 470:een. Vuonna 1997 uusia opiskelijoita otettiin 356. Lääkäriliiton hallitus pitää ehdotettua lisäystä ylimitoitettuna ja katsoo sen perustuvan epärealistisiin arvioihin työtilaisuuksien kasvusta.
Opetusministeriön tiedekunnille lähettämä ehdotus pohjautuu Lääkärityövoiman laskentaryhmä IV:n kesäkuussa jättämään mietintöön, jossa opiskelijoiden aloituspaikkamäärää ehdotettiin nostettavaksi asteittain 480:een. Laskentatyöryhmä oli arvioita tehdessään ottanut huomioon mm. kunnallisten työnantajien näkemykset työvoiman tarpeesta. Viime aikoina tulleet tiedot kuntatalouden näkymistä ovat kuitenkin osoittaneet, että sairaanhoitopiirien aiemmin ilmoittamat suunnitelmat lisätä lääkärien virkamääriä ovat epärealististisia. Lääkäriliiton näkemys on, ettei aloituspaikkamääriä tulisi tässä vaiheessa lisätä yli 400:n. Uusi arvio työvoimatilanteesta tulisi liiton mielestä tehdä vuonna 2000.
Hallituksessa korostettiin, että opiskelijamäärien kasvu edellyttää vastaavaa lisäystä myös tiedekuntien resursseihin. Kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa on kehitetty uusia opintomalleja, jotka painottuvat ongelmalähtöiseen pienryhmäopetukseen. Nämä kehittämishankkeet ja opetuksen laatu vaarantuvat, mikäli opiskelijamäärien kasvua ei kompensoida täysimääräisellä voimavarojen lisäyksellä.
Lääkärien peruskoulutuksen laajentamisen sijasta huomio tulisi nyt liiton mielestä keskittää erikoislääkäripulan torjumiseen. Erikoislääkärien tuotantoon on nyt ilmaantunut ongelmia erityisesti HYKS:n suunnittelemien erikoistuvien lääkärien työtilaisuuksien vähentämisen myötä.
Erikoislääkärikoulutus uhattuna Helsingissä
Helsingin yliopistollinen keskussairaala suunnittelee useiden kymmenien lääkärin viransijaisuuksien lakkauttamista potilasohjauksen seurauksena. Lääkäriliitto on vedonnut kirjelmällä HYKS:iin ja Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, jotta sijaisina toimivat apulaislääkärit saisivat suoritetuksi erikoistumisensa loppuun. Liitto viittaa kirjelmässään Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV:n laskelmiin lähivuosina pahenevasta erikoislääkäripulasta. Supistamishankkeiden sijasta erikoislääkärikoulutusta tulisi nyt tehostaa ja laajentaa.
Liitossa ollaan huolestuneita myös HYKS:n potilasohjauksen seurauksena tapahtuvasta potilasmateriaalin kaventumisesta ja sen vaikutuksesta erikoislääkärikoulutuksen laatuun. Liitto haluaa kirjelmällään kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksen kattavuus ja monipuolisuus turvattaisiin jatkossakin.
Vastaanottotyön laatukriteerit
Hallitus päätti perustaa työryhmän määrittelemään lääkärin vastaanottotyön laatukriteerejä. Tällaista kriteeristöä ei ole Suomessa eikä juuri muissakaan maissa määritelty, joten kyse on uraauurtavasta projektista. Vastaanottotyön laatukriteerit on tarkoitus sisällyttää liiton ensi vuonna julkaisemaan Lääkärin laatuopas -kirjaan.
Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Juha Metso ja jäseniksi Pentti Parkkinen, Kari Pylkkänen, Pirkko Valtola, Juha Viitala sekä sihteeriksi Hannu Halila. Työryhmän määräaika jatkuu 31.5.98 asti.
Liikennelääketieteen erityispätevyys perustettiin
Hallitus päätti perustaa liikennelääketieteen erityispätevyyden ja vahvistaa sille pätevöitymisohjelman. Aloitteentekijänä asiassa oli ollut Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys ja esityksestä oli pyydetty lausunnot yleislääketiedettä, työterveyshuoltoa, oikeuslääketiedettä ja neurologiaa edustavilta liiton alaosastoilta ja erikoislääkäriyhdistyksiltä.
Ryhmäeläkevakuutus
Lääkäriliiton jäsenten yksilöllisen ryhmäeläkevakuutuksen karttumista koskeva muutos merkittiin tiedoksi. Asiaa selvitellään tarkemmin Lääkärilehden lähinumerossa.
