Tuutilullah, perhoset ja interferoni
Tulitikkulaatikossa nukkuva peikkovauva Tuutilullah, peikkoäiti Zanzara Jacobson ja linja-autonkuljettaja Alexander Saförson muuttivat suomalaisiin lastenhuoneisiin jo viitisen vuotta sitten, pian sen jälkeen kun Taivalkosken terveyskeskuksen ylilääkäri Niilo Keränen voitti Soiperoisten maa -kirjallaan Otavan lastenromaanikilpailun. Sen jälkeen iltasaduiksi on luettu jo toistakin Keräsen kirjaa.
Kirjoituskoneen tai näyttöpäätteen ääressä puurtavalla lääkärillä ei siis aina olekaan työn alla ansiokas tieteellinen artikkeli. Suomen lääkäreiden kulttuuriseura oli koonnut Lääkäripäiville esittelyn lääkärien kirjoittamista muista kuin lääketieteellisistä kirjoista, ja teoksia kertyi kymmeniltä kirjoittajilta, vaikkei kokoelma ollutkaan kattava. Lääkäreiltä on kustannettu niin kaunokirjallisuutta kuin keittokirjojakin.
Jotkut kirjoittavat lääkärit, kuten Veronica Pimenoff tai Nina Banerjee-Louhija, lienevät ainakin suuren yleisön silmissä leimautuneet jo enemmän kirjailijoiksi kuin lääkäreiksi. Toiset, kuten Claes Andersson tai Helinä Siikala, tiedetään lääkäreiksi kaiken muun ohella. Jorma Palo ja Pertti Pakarinen luultavasti mielletään yhä ennen kaikkea lääkäreiksi. Pakarinen tuskin heti kohta pääsee stressitohtorin leimastaan.
Ammatti näkyykin monen lääkärin ei-lääketieteellisessä tuotannossa: Erkki Kivalolla, Kalle Achtélla tai vaikkapa kokemuksensa kehitysmaista kirjoiksi pukeneella Leena Kaartisella. Turkulaisen apulaisprofessorin Eeva Nikoskelaisen esikoisromaanissa Hytösen oireyhtymä (Tammi 1997) on päähenkilönä lastenlääkäri.
Tari Haahtelan taas on vienyt mukanaan perhosharrastus, jonka tuloksena on syntynyt useampikin kirja. Parhaiten niistä tunnetaan neljän kirjoittajan ja kuvaajan yhteinen Suomen päiväperhoset (Kirjayhtymä), joka palkittiin ilmestymisvuonnaan 1991 sekä Tieto-Finlandialla että Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Näyttelyssä Haahtelalta oli teos Runon ja rajan perhoset (Recallmed).
Luontoaiheisia teoksia oli esillä myös mm. Lauri Saxénilta, Tor-Björn Hägglundilta, Saara Harviaiselta ja Arto Vuorjoelta. Reijo Norion aihepiirinä on musiikki, ja Marja Naukkarinen on tehnyt oivallisen keittokirjan Silmälääkärin silmänruokaa (Recallmed).
Yksi kokoelman viehättävimmistä teoksista oli helsinkiläisen dosentti Ervo Vesterisen viime vuonna ilmestynyt teos Kauneinta maailmassa, yhteinen muotokuva kirjailija Raul Roineesta ja kuvittaja Rudolf Koivusta.
Myös Kari Cantell sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja Tieto-Finlandia-kunniamaininnan kirjastaan Interferonin tarina. Cantell on työnsä lomassa ehtinyt pohtia muutakin: Tiedemiehen mietteitä uskosta (WSOY) ilmestyi vuonna 1996. Uskonnollisen kodin pojasta kasvoi aikuinen, joka sanoo ajattelevansa V.A. Koskenniemen tavoin, että "elämä voidaan elää ja on elettävä myöskin ilman lohdutusta suruihin ja ilman vastausta kysymyksiin". Cantell itse arvelee, ettei hänen kirjaansa kannata tarttua niiden, jotka turvallisuuden nimissä torjuvat lapsuuden perusarvoja kyseenalaistavat ajatukset.
Muiden kannattaa.
