Lääkärit lehdissä
Lääkärien palkkavaatimuksia ja lakonuhkaa alettiin helmikuun alun lakkovaroituksen jälkeen puida lehdissä - usein rinnan kahden muun julkisen alan lakon, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ja palomiesten lakon kanssa.
Aamulehden vastaava päätoimittaja Hannu Olkinuora arvioi julkisen alan lakkoja ja lakonuhkia pohdiskellen työtaistelujen muuttumista:
"Työtaistelut näyttävät siirtyvän työelämän rakenteellisiin kysymyksiin, kun palkankorotusraamit sovitaan tulevaisuuden Euroopan keskuspankissa. Rakenteet joustavat heikoimmin julkisella puolella ja siksi nämä lakot ovat tulevaa arkipäivää."
"Lakko-oikeus on historian aikana monella tavalla osoittanut kuuluvansa kehittyneeseen työmarkkinakäytäntöön. Yhteiskunnan muuttumisen täytyy kuitenkin heijastua sen käytössä. Alkuunsa suurlakkoiltiin yleisten elinolojen kohentamiseksi ja sittemmin alakohtaisten työehtojen parantamiseksi. Nyt lakoista on tullut erityisryhmien ase erityisongelmiin. Kärsijänä ei ole työnantaja vaan veronmaksaja, joka maksaa verot lakon ajaltakin, Olkinuora kirjoittaa.
"Lakot muuttuvat uudelleen poliittisiksi; ennen kaikkea yhteiskunta- ja talouspoliittisiksi. Lakko-oikeuden rajoittaminen ei ole kovin suosittua, joten asiaa on vaikea lähestyä sitä kautta. Kyllä liikenneyhtiöiden kilpailuttamisen seuraukset ovat tiedossa ja lääkärinammatinkin sisäinen vinoutuma yksityisvastaanottoa harjoittavien ja pelkkien sairaalalääkäreiden ansioissa on tuttu. Kunnallispoliitikot töihin ennen kuin ongelmat kaatuvat meidän maksajien kannettaviksi," Olkinuora vaatii.
KANSA TERVEHTYY?
"Palolakon seuraukset ovat tähän saakka olleet sellaisia, että kansanterveyslaitos odottaa innolla lääkärilakkoa. Sen alettua kansan uskotaan ratkaisevasti tervehtyvän." (Toimittaja Seppo Kaisla Iltalehdessä.)
"Avoimia työpaikkoja. Ruuhka-apulaisia lääkärilakon ajaksi. Yst. vast. Matti Makkosen ruumisarkkuliike." Ilmoituksen laati pakinoitsija Dante Turun Sanomissa.
"LISÄT PURETTAVA"
"Pitkäjaksoiset ja kaavamaiset tulosopimukset aiheuttavat väistämättä ankarat paineet useille aloille. Purkaminen osoittautuu ongelmalliseksi, sillä aina kysytään, miksi jollekin ammattiryhmälle on annettava hieman enemmän kuin jo sopimukseen nimensä laittaneille. Viisaan ja vakuuttavan vastauksen antaminen tuottaa tuskaa," kirjoittaa pääkirjoituksessaan Keskisuomalainen.
"Lääkäreiden palkkaehdoissa esiintyy kosolti erityislisiä, joita myöntämällä on kierretty niukkoja yleiskorotuksia. Kun nyt on perusteet työaikojen tarkistamiseen, lisät uhkaavat poistua. Tämä heikentää kokonaisansiotasoa. Palkkarakenne on hierretty menneisyydessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisymmärryksessä, olosuhdelisiä tietoisesti kasvattamallla on kierretty peruskorotuksia, joten tilanteen oikaisemisen luulisi sujuvan mutkatta. Kyseessä on enemmän palkkarakenteen tervehdyttäminen kuin kokonaisansioiden nostaminen. Työnantaja on linnoittautunut jäykkänä tulosopimuksen taakse. Menettely on asiaton. Erilaiset lisät ovat keinotekoisuudestaan huolimatta yleisiä työehtosopimuksissa, joten joskus ne on purettava ja siirrettävä peruspalkkaukseen," kirjoittaa Keskisuomalainen.
"KUNTATALOUS EI HORJU LÄÄKÄRIEN PALKANKOROTUKSISTA"
Lääkäreiden vaatimat palkankorotukset eivät Akavan puheenjohtajan Mikko Viitasalon mukaan horjuttaisi kuntataloutta mihinkään suuntaan. Viitasalo muistuttaa Savon Sanomissa tammikuun lopussa, että solidaarinen palkkapolitiikka, tulonsiirrot ja jyrkän progressiivinen verotus ovat kaventaneeet tuloerot Suomessa OECD-maiden pienimmiksi.
"Muihin maihin verrattuna tuloerot ovat erityisen pienet julkisella sektorilla. Viitasalo pelkää tämän ennen pitkää johtavan siihen, että parhaat työntekijät hakeutuvat yksityiselle puolelle," Savon Sanomat kirjoittaa.
POLIITIKOT KIELTÄKÖÖT KAATUMASTA
Lakonuhka on saanut lehdet kiinnostumaan terveydenhuollosta yleensäkin tavanomaista enemmän. Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki puhuu terveydenhuollon säästöistä Kotiliesi-lehden haastattelussa ja pahoittelee, jos terveydenhuollon kattavuus päästetään romahtamaan.
"On iso vahinko, jos terveydenhuoltojärjestelmä jakautuu rajulla tavalla kahtia varattomien sosiaalisairaaloihin ja yksityissairaaloihin, kuten Kreikassa ja Yhdysvalloissa," Myllymäki sanoo.
Kotiliesi toteaa lääkärien etiikan olevan tiukalla, kun toimitaan niukkenevilla resursseilla.
"Lääkärinkö pitää ilmoittaa potilaalle, että meidän sairaalassamme on tekonivelmäärärahat käytetty tältä vuodelta loppuun? Poliitikot saavat sen ilmoittaa potilaille ja kieltää heitä kaatumasta. Lääkärit eivät sitä halua tehdä!" Myllymäki sanoo.
TUPLAPALKALLE NORJAAN?
Anna-lehti on haastatellut maaliskuussa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi valmistuvaa Tommi Vimpeliä, peruspalkka muutaman markan yli 12 000 ja kokemuslisä 1 200 markkaa. "Lääkärin ei tarvitsisi mennä Norjaa kauemmaksi, kun palkkakuittiin kirjoitetaan jo 20 000 markkaa ylittäviä summia. Tommikin aikoo miettiä tosissaan kalastuskamppeidensa pakkaamista ja matkaamista Norjaan muutamaksi vuodeksi. Opiskelukavereista moni on jo laukkunsa pakannut: nykyinen palkkataso ajaa yhä useamman spesialistin ulkomaille."
"Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on pula erikoislääkäreistä. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ongelma tulee esiin varsinkin isoissa sairaaloissa. Varakas voi tietysti hoidattaa itsensä yksityisesti. Mutta miten varaton hoidetaan?"
