Lääkärit lehdissä
Sanomalehtien pääkirjoituksissa kaupiteltiin helmikuussa sovittelumallia, jotta lääkärien lakko voitaisiin välttää.
"Lääkärilakosta ei saa tulla totta", otsikoi Hämeen Sanomat pääkirjoituksensa virkariitalautakunnan päätöksen jälkeen helmikuun puolivälissä. Lehden mukaan lakon rajojen rukkaaminen virkariitalautakunnan esityksen mukaisesti ei kuitenkaan ratkaisisi itse pääasiaa.
"Säästöliekillä lakkoilu voisi jopa pitkittää työtaistelua. Järkevää olisi sopia kiistoista ilman lakkoa. Nyt jos koskaan on syytä kysyä, miksi päästää tilannetta ajautumaan avoimeksi riidaksi, kun erimielisyydet on joka tapauksessa soviteltava kahden osapuolen neuvotteluilla pois päiväjärjestyksestä," Hämeen Sanomat kirjoitti.
"EPÄREALISTISIA ODOTUKSIA JA PILVILINNOJA"
Helsingin Sanomat suhtautui lääkärien lakonuhkaan hyvin kriittisesti pääkirjoituksessaan helmikuun 13. päivä ja katsoi, että lääkärilakko voidaan laukaista sovittelulla:
"Sopimusneuvottelut ovat olleet erittäin vaikeita, koska etenkin sairaalalääkäreillä on täysin epärealistisia odotuksia siitä, mitä heidän hyväkseen voidaan tehdä nyt, kun lähes koko muu työmarkkinakenttä on mukana maltillisessa tuloratkaisussa. Lääkärien liikehdinnän keskeinen syy on huoli kokonaisansioista. Lääkärien peruspalkat eivät ole suuria, mutta lisät ovat. EU-säännösten mukaiset uudet ylityökatot leikkaavat nyt kuitenkin päivystyskorvauksia, jotka ovat kasvattaneet etenkin paljon päivystävien lääkärien tilit muhkeiksi. Sairaalalääkärien 1,4 miljardin markan palkkasummasta päivystyskorvausten osuus on 23 prosenttia."
"Kyseessä on kuitenkin täysin hyväksyttävä korjausliike. Jos joku tekee töitä vähemmän, hänen kuuluukin saada pienempää palkkaa. Potilas- ja työturvallisuuden kannaltakin on vain hyvä, jos lääkäreiden ylityöt ja päivystykset pidetään jonkinlaisissa kohtuurajoissa."
"Kuntatyönantajan tarjous, jonka lääkärit hylkäsivät, oli päivystyskorvausten osalta erittäin kohtuullinen. Lääkäreiden päivystyskorvausten kokonaismäärä ei putoa. Se jaetaan vain uudella tavalla. Korvaukset jyvittyisivät tällöin tietenkin lääkärien kesken toisin kuin tähän asti. Ammattikunnan sisäisten tulonjako-ongelmien takia ei kuitenkaan pitäisi uhata lakolla," Helsingin Sanomat kirjoitti.
Lehti arvioi, ettei riitahaarukka voi olla kovin suuri, koska työnantajien tarjoukseen sisältyi korjaus lääkärien peruspalkkoihinkin.
"Lääkärilakon uhka pitäisikin pystyä laukaisemaan sovittelussa pienellä viilauksella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että itseensä pitkään lakkohenkeä pumpanneet sairaalalääkärit pudottautuvat pilvilinnoistaan ja perehtyvät hieman paremmin saamiinsa tarjouksiin," lehti heitti.
"MALTILLINEN KOROTUSTOIVE"
Joensuussa ilmestyvä Karjalainen arvioi pääkirjoituksessaan 15.2., että lääkärilakko voi olla vaikeasti torjuttavissa. "Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin lääkärit ovat kuitenkin valmiita jäämään lakon ulkopuolelle, jos työnantaja nostaisi heidän palkkojaan 20 prosenttia nykyisestä," lehti totesi.
"Lääkäreiden paikallinen palkkavaatimus vaikuttaa ensi kuulemalta varsin korkealta, nykyiseen kuntataloustilanteeseen nähden jopa kohtuuttomalta. Kaksinumeroisista palkankorotusprosenteista tuskin on kuultu sitten 80-luvun liukumakeskustelun. Tuolloinhan väitettiin joidenkin teollisuudenalojen palkkakehityksen olleen liukumien ansiosta toistakymmentä prosenttia vuodessa."
"Mutta lääkäreiden palkankorotusvaatimus asettuu kuitenkin oikeisiin puitteisiinsa, kun otetaan huomioon se, mistä siinä on lähtökohdaltaan kysymys. Vuoden 1996 lopussa voimaan tullut uusi työaikalaki vei lääkäreiden kuukausituloista pahimmassa tapauksessa jopa puolet, kun muun muassa tuntipalkat ja päivystyspalkkiot leikkautuivat kerralla. Tässä valossa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin lääkäreiden palkankorotustoivetta voidaankin pitää jopa varsin maltillisena," Karjalainen arvioi pääkirjoituksessaan.
"Mutta pohjoiskarjalaislääkäreiden kohtuullinen esitys pitää kyllä yllä myös uskoa neuvotteluihinkin. Ja neuvottelutie - vaikka paikallinenkin - olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Jos kiista johtaa lakkoon, niin edessä saattaa olla yhtä epätoivoinen lakkotaistelu kuin nyt jo kolmatta kuukautta kestänyt palolakko," Karjalainen kirjoitti.
SYMPATIOITA EI HERU
Seinäjoella ilmestyvän Ilkan kolumnisti Matti Yli-Lahti arveli lääkäreillä lienevän vaikeuksia yleisen mielipiteen hankkimisessa oman työtaistelunsa taakse.
"Palkkakuoppaisiksi ei lääkäreitä mielletä, vaikka peruspalkka kuinkakin alakanttiseksi todisteltaisiin. Lisät kun tekevät kuukausitienestiin muhkean lisäsiivun, yöpäivystykset erityisesti. On lääkärien omassa valinnassa, haluavatko he virkansa ohella vielä revittää hyvätuloista päivystystä ja vielä sen ohella yksityisvastaanottoa."
"Työtä vailla olevia lääkäreitä tässä maassa tiettävästi on ja heidän kouluttamisensa on tullut tasan yhtä kalliiksi kuin työssä olevien. Kutsumusammatissa olevien ei tulisi liikaa ahnehtia. Lääkärien palkkavaatimus, täsmälakon uhalla ryyditettävä, ei sympatioita saalista," Yli-Lahti kirjoitti.
POLIITIKOT KEHOTTAVAT PITKÄÄN LAKKOON
Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki kertoi Kouvolan Sanomissa ja Etelä-Saimaassa julkaistussa haastattelussaan saaneensa mielenkiintoista lakkopalautetta yksittäisiltä poliitikoilta ympäri Suomea.
"He ovat kehottaneeet lakkoilemaan pitkään, jotta sairaaloiden talous saadaan kuriin. Ajatuskulkuna on, että säästöä tulee ja syy saadaan vielä vieritettyä lääkärien niskaan."
"Voi ajatella, onko se vain suunsoittoa tai minun ärsyttämistäni. Pidän joka tapauksessa tällaisia puheita moraalittomina," Myllymäki sanoi.
