Akavan palkankorotustavoitteet kustannusvaikutuksiltaan: Ensi vuodelle 3,7 prosenttia, seuraavalle 3,4 prosenttia
Tuponeuvottelut ovat käynnistyneet. Akava esittää palkankorotusten toteuttamista eri sopimussektoreille siten, että kustannusvaikutus ensimmäisenä sopimusvuotena 1.2.2003 alkaen olisi 3,7 prosenttia kunkin alan palkkasummasta ja toisena sopimusvuotena 1.2.2004 alkaen 3,4 prosenttia.
Akava pyrkii kaikkia palkansaajia koskevaan kattavaan kaksivuotiseen tulopoliittiseen ratkaisuun, joka tukee koulutusta, kouluttautumista ja työllisyyttä. Tavoitteena on, että keskusjärjestöt pääsisivät neuvottelutulokseen tulosopimuksesta viimeistään marraskuun jälkipuoliskolla.
- Kustannuserän yksityiskohdat ratkaistaan alakohtaisissa neuvotteluissa, jotta kunkin sopimusalan omat etukysymykset ja yhteisesti todettuja ongelmia saadaan hoidetuksi. Mikäli palkkapotin jaosta ei saavuteta neuvotteluissa yhteisymmärrystä, niin se maksettaisiin prosenttimääräisenä yleiskorotuksena, esittää Akava.
Tuloratkaisussa pitää Akavan näkemyksen mukaan kohentaa erityisesti niiden palkansaajaryhmien suhteellista palkkatasoa, joiden palkka on selvästi liian alhainen tehtävien vaativuuteen ja koulutukseen nähden. Tämän toteuttamista varten Akava esittää yli sopimuskauden kattavia ohjelmia, kuten Kunpas- (kunta) ja Kirpas- (kirkko) ratkaisujen toteuttamista sekä Valpas-ratkaisun (valtio) jatkamista.
Akava haluaa tulosopimuksen osaksi indeksiehdon ja neuvottelulausekkeen odottamattomien talousmuutosten varalle.
- Tulosopimuksessa pitää olla myös ansiotarkastelulauseke. Sen sisältöä tulee uudistaa mm. siten, että sopimusalueiden erilaiset palkanmääräytymisperusteet huomioidaan aiempaa tasapuolisemmin.
Yksityisellä sektorilla tulee Akavan mukaan turvata niiden ylempien toimihenkilöiden palkankorotukset, joilla ei ole työehtosopimuksia.
- Julkisilla sektoreilla palkankorotukset on budjetoitava eikä niitä saa kattaa toimintamenoista tai mitätöidä lomautuksilla.
Akava edellyttää, että valtiovalta tukee mahdollista tuloratkaisua.
- Tukikeinoina ovat muuan muassa palkansaajien tuloverotuksen alentaminen sekä panostukset opetukseen, sosiaalitoimeen ja terveydenhoitoon. Valtion tulee edistää myös työssä jaksamiseen liittyviä toimia.
Akava pitää tärkeänä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien aseman parantamista.
Akavan hallitus on jo aiemmin julkistanut tavoitteensa työelämän kehittämiseksi. Keskeisiä painopisteitä ovat määräaikaisten palvelusuhteiden väärinkäytön ehkäisy, työ- ja palvelussuhdeturvan parantaminen sekä työaikakysymykset, jotka koskevat todellisen työajan seurantaa ja valvontaa sekä työaikapankkeja.
SAK:N JA STTK:N TAVOITTEET
SAK:n esittämien palkankorotustavoitteiden kustannusvaikutus olisi ensi vuonna noin 3,8 prosenttia ja vuonna 2004 noin 3,4 prosenttia. Ensi vuodelle SAK tavoittelee 55 euron korotusta kuukausipalkkoihin ja 33 sentin korotusta tuntipalkkoihin. Tämän kustannusvaikutukseltaan 2,5 prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkaratkaisuun sisältyisi prosentin suuruinen liittoerä sekä 0,3 prosentin suuruinen tasa-arvoerä.
Vuonna 2004 SAK:n esittämä yleiskorotus olisi 53 euroa kuukaudessa tai 32 senttiä tunnilta. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi 2,3 prosenttia, liittoerä 0,8 prosenttia ja tasa-arvoerä 0,3 prosenttia. SAK esittää, että liitto- ja tasa-arvoerien käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti. Tasa-arvoerän määrittelyssä huomioitaisiin alan matalapalkkaisuus ja naisvaltaisuus.
STTK:n tavoitteena on kaksivuotisen tulosopimus, jossa palkankorotusten kustannusvaikutus on ensimmäisenä vuonna 3,7 prosenttia ja toisena vuonna 3,5 prosenttia. Sen tavoitteena on sekalinjainen yleiskorotus, joka parhaiten tukee keskituloisten palkansaajien ostovoimaa.
STTK:n palkankorotusmalli sisältää yleiskorotuksen lisäksi liittojen käytettävissä olevan järjestelyvaraerän ja naispalkkaerän. Naispalkkaerä maksetaan kumpanakin sopimusvuonna ja on kustannusvaikutukseltaan ensimmäisenä vuonna 0,4 prosenttia ja toisena 0,3 prosenttia. Naispalkkaerä sisältyy 3,7 prosentin ja 3,5 prosentin tavoitteisiin.
Myös Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on valmis käynnistämään osaltaan neuvottelut kattavan tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. TT:n tavoitteena on sellainen vähintään kaksivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka samanaikaisesti lisää työllisyyttä, parantaa yritysten kilpailukykyä ja turvaa kansalaisten ostovoiman myönteisen kehityksen. TT esittää, että vuosille 2003 ja 2004 tehtävät korotukset ovat vuosittain enintään 1,5 prosenttia.
