Lehti 41: Liitto toi­mii 41/2002 vsk 57 s. 4146 - 4147

Eläinlääkäriliitto 110 vuoden ikään

Suomen Eläinlääkäriliitto on tullut 110 vuoden ikään. Vuonna 1892 nuoret, vastavalmistuneet eläinlääkärit perustivat oman järjestön, jonka tarkoituksena oli luoda lähempää yhteyttä Suomen eläinlääkäreiden kesken sekä työskennellä kotieläinten terveys- ja sairashoidon edistyttämiseksi maassamme. Tuolloin Suomessa oli alle 30 eläinlääkäriä.

Mika Vehkasaari

Nykyään kunnissa työskentelee noin 390 eläinlääkäriä. Yksityisillä eläinlääkäri-asemilla on töissä noin 320 eläinlääkäriä. Eläinlääkäriliitossa on tänä päivänä jäseniä yhteensä noin 1 550.

Eläinlääkäreitä on nyt maassamme enemmän kuin koskaan. Vuosittain valmistuu 20-30 eläinlääkäriä enemmän kuin työmarkkinoilta poistuu.

- Silti eläinlääkäreistä on pulaa. Kaikilla eläinlääkintäalan sektoreilla on ollut ongelmia saada sijaisia ja jopa vakituista henkilökuntaa, kertoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Ari-Matti Pyyhtiä.

Eläinlääkäripulaan vaikuttavat hänen mukaansa mm. kunnaneläinlääkärin työn ongelmat, alan naisistuminen, valvontatehtävien lisääntyminen ja vastuun kasvaminen.

Keskushallintoon ja lääneihin on auennut uusia virkoja ja toimia kuluttajansuojelun, lainsäädännön kehittymisen, EU:hun liittymisen ja maailmalla riehuneiden eläintautien takia. Tällä hetkellä nämä virat työllistävät yli 100 eläinlääkäriä.

Lisäksi teollisuuteen on tullut uusia työpaikkoja.

- Lääke- ja rehuteollisuus sekä teurastamoiden neuvonta ja eläinterveydenhuolto työllistävät eläinlääkäreitä. Myös yksityispuolella klinikat työllistävät yhä enemmän, kertoo Pyyhtiä.

Opetusministeriön työryhmä on esittänyt, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijamääriä lisättäisiin nykyisestä 50 aloituspaikasta 60-65 paikkaan.

- Ehdotus on kannatettava, mutta sen toteuttaminen edellyttää resurssien lisäämistä eläinlääkärikoulutukseen. Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista lisätä opiskelijamäärää. Opettajia on hämmästyttävän vähän. Esimerkiksi kokopäiväisiä professoreita tarvittaisiin 12 kappaletta lisää, toteaa Eläinlääkäriliiton hallituksen jäsen Sanna Hellström.

Pyyhtiän mukaan eläinlääkärikoulutuksen lisäys ratkaisee osan eläinlääkäripulasta, mutta viiveellä.

- Maaseudulle, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen tulisi saada lakkautettujen virkojen tilalle uusia. Tällöin sijaisuuksien ja lomitusten hoitaminen muuttuu sujuvammaksi ja työhönsidonnaisuus pienemmäksi.

Eläinlääkäriliitto on pitkään puhunut ns. sijaisvirkojen puolesta.

- Liitto ei tarkoita, että tällaisen viran haltija tekisi ainoastaan epämukavia työaikoja, vaan olisi jakamassa työtä uudelleen isommalla alueella. Samalla lyhyempiaikaisten sijaisten sosiaalisiin olosuhteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, toteaa Pyyhtiä.

PÄIVYSTYSONGELMIA

Suomessa on noin 100 eläinlääkäripäivystyspiiriä, joita pyörittää vajaa 400 eläinlääkäriä. Kahden tai kolmen eläinlääkärin päivystyspiirejä on noin 40 kappaletta.

- On selvää, että lähes 100 tunnin viikoittainen työhönsidonnaisuus on liikaa. Eläinlääkärit uupuvat. Sijaisavun saaminen on satunnaista ja hankalaa, Pohjois- ja Itä-Suomessa jopa mahdotonta. Eläinlääkärit lomittavat toisiaan ja uupuvat lisää, kertoo Pyyhtiä.

Eläinlääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan oli naiseläinlääkärien kokonaistyöaika ilman päivystyksiä 41,7 tuntia ja mieseläinlääkärien 44,1 tuntia viikossa.

Kliinistä päivystystä oli 31 prosentilla vastaajista. Siihen kului eläinlääkäreiltä keskimäärin 104 tuntia kuukaudessa. Päivystykseen käytetty aika vaihteli runsaasti ja eniten raportoitu määrä oli 303 tuntia kuukaudessa. Varallaoloa kotona oli noin 29 prosentilla, ja siihen kului keskimäärin 131 tuntia kuukaudessa. Enimmillään varallaoloon oli kulunut aikaa 720 tuntia kuukaudessa.

Noin 38 prosenttia eläinlääkäreistä ei tutkimuksen perusteella päivystänyt lainkaan.

Pyyhtiä sanoo, että eläinlääkäripäivystys tulisi järjestää uudelleen.

- Pienimmistä päivystyspiireistä tulisi pikaisesti päästä eroon ja pyrkiä isompiin alueisiin. Monilla alueilla toimiva malli voisi olla ns. paripäivystys, jolloin yhdellä laajalla alueella toimisi kaksi päivystävää eläinlääkäriä, jotka jakaisivat työt keskenään.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030