Hallituksen kokous 13.12.2002: Päivystyksen ongelmat ja erityispätevyysjärjestelmän kehittäminen esillä
Lääkäriliiton hallitus käsitteli viime kokouksessaan mm. päivystyksen ongelmia ja Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän kehittämistä.
Hallitus oli tämän vuoden tammikuussa asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa päivystysongelmat sekä rakentaa paikallisiin oloihin sopivia malleja ja antaa siihen liittyvää laskentatukea. Viime elokuussa työryhmä sai lisätehtäväksi selvittää terveyskeskusten päivystysjärjestelyt ja niissä tapahtuneet muutokset sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteispäivystysten järjestelyt.
Työryhmässä toimipuheenjohtajana toimi Olli Meretoja ja jäseninä Timo Kaukonen, Risto Lantto, Mikko Murtonen, Mikko Kangas, Erkki Laakso ja Outi Vanha-Kämppä sekä sihteerinä Marja Pylkkänen.
Päivystystyöryhmä toteaa loppuraportissaan yhteenvetona, että päivystys on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti terveyskeskusten osalta. Keskittymistä laajoiksi päivystysalueiksi tulee todennäköisesti tapahtumaan lähivuosina edelleen kiihtyvällä vauhdilla.
- Käytännössä tämä tulee merkitsemään entisestään päivystystyön keskittymistä sairaaloihin, jolloin siellä raskaimpien pisteiden työ tulee käymään entistä raskaammaksi. Toisaalta sairaaloiden omissa päivystysjärjestelmissä olisi runsaasti tarkasteltavaa sen suhteen, onko kaikki päivystysaikana tehtävä työ todella päivystysmääritelmän mukaista henkeä pelastavaa työtä, toteaa työryhmä.
Edelleen päivystystyöryhmä toteaa, että lääkärit ovat tyytymättömiä päivystykseen ja erityisesti sen raskauteen pitkissä yhdenjaksoisissa työrupeamissa.
- Toisaalta lääkärit eivät kuitenkaan ole innostuneita sellaisiin uudelleen järjestelyihin, jotka johtaisivat päivystyskertojen lisääntymiseen. Tähän liittyen on erityisesti sairaaloissa saatu aikaan kokeiluja tai uusia käytäntöjä, joissa päivystysrupeamaa on lyhennetty silläkin uhalla, että päivystysten frekvenssi olisi kasvanut. Näistä kokeiluista saadut kokemukset ovat olleet hyviä ja niihin osallistuneet lääkärit ovat olleet tyytyväisiä.
Liiton hallitus totesi viime kokouksessaan työryhmän suorittaneen sille annetun tehtävän ja päätti, että päivystysjärjestelyjä pidetään aktiivisesti esillä paikallisosastokierroksilla ja luottamusmiestapaamisissa. Hallitus päätti myös, että asiassa tuetaan paikallisten ratkaisujen hakemista ja toteuttamista.
ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ ESILLÄ
Liiton hallitus asetti viime maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli selkiyttää erityispätevyysjärjestelmän tavoitteita muut koulutusjärjestelmät huomioiden ja luoda kriteereitä uusille erityispätevyysohjelmille.
Työryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Anttila, jäseninä Jari Mäkelä, Hanna Mäkäräinen, Juha Pekka Turunen ja Hannu Halila sekä sihteerinä Ulla Anttila. Ryhmä teki ehdotuksen erityispätevyyksistä annettujen ohjeiden tarkistamiseksi.
Työryhmä esitti, että perustetaan pääsääntöisesti erikoisalojen yhteisiä erityispätevyyksiä, lisätään yhteistyötä tiedekuntien kanssa, korostetaan erityispätevyysjärjestelmän tukevan täydennyskoulutuksen järjestämistä ja esitetään perusteet ohjelman mahdolliseksi lakkauttamiseksi. Liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan työryhmän esityksen jatkotoiminnan linjauksiksi.
Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993. Järjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.
Erityispätevyysjärjestelmä täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien suunnittelemaa lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää.
Erityispätevyysjärjestelmä tukee terveydenhuoltojärjestelmän ja hoidon laadun kehittämistä.
Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa jokin eri erikoisalojen yhteinen alue, joka edellyttää erityisosaamista. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä.
Erityispätevyysjärjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla.
PATOLOGIAN LAATUJÄRJESTELMÄ JATKUU ENSI VUONNA
Lääkäriliitto on yhteistyössä IAP:n (International Academy of Pathology), Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmän kanssa myöntänyt patologian laatutunnuksia määrätyt kriteerit täyttäville patologian laboratorioille. Voimassa olevia laatutunnuksia on tällä hetkellä 18.
IAP:n edustajien kanssa on käyty keskusteluja siitä, että tämä toiminta olisi luontevaa siirtää terveydenhuollon sertifiointia suorittavalle Qualisan Oy:lle. Lääkäriliitto on yksi Qualisanin perustajaosakkaista.
IAP:n Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmä toivoo kuitenkin, että Lääkäriliitto jatkaisi patologian laatutunnuksia vielä vuoden 2003 ajan tai kunnes toiminta Qualisanin puitteissa käynnistyy. IAP on valmis siirtämään järjestelmän Qualisanin piiriin, mutta järjestelyt eivät ole vielä valmiit käynnistettäväksi ensi vuoden alusta.
Liiton hallitus päätti kokouksessaan jatkaa patologian laatutunnusjärjestelmää vuoden 2003 ajan ja vahvistaa uuden tunnuksen myöntämismaksuksi 500 euroa ja vanhojen tunnusten ylläpitomaksuksi 170 euroa vuodessa.
TUPAKKAJULKILAUSUMA HYVÄKSYTTIIN
Lääkäriliiton tupakkatyöryhmän aloitteesta on syntynyt terveysalan ammattijärjestöjen yhteinen julkilausuma, joka koskee tupakkariippuvuuden ehkäisyn ja hoidon saamista osaksi terveydenhuollon arkityötä. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessa omalta osaltaan julkilausuman.
Muut julkilausumassa mukana olevat järjestöt ovat Suomen Apteekkariliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen sairaanhoitajaliitto, Suun Terveydenhuollon ammattiliitto sekä Tehy.
