Hallituksen päätöksiä 28.8.98: EVO-rahoitusta ei saa leikata!
Lääkäriliiton hallitus arvosteli maan hallituksen suunnitelmia leikata yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuutta noin 110 miljoonalla markalla ensi vuoden budjetissa. Liitto katsoo, että rahoituksen supistaminen vaarantaisi korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuksemme tulevaisuuden, heikentäisi lääkärien perus- ja jatkokoulutuksen laatua sekä aiheuttaisi erikoislääkäripulaa. Hallitus päätti vedota lääkärikansanedustajiin, jotta he budjettiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana pyrkisivät palauttamaan erityisvaltionosuuden vähintään tämän vuoden tasolle.
Hallituksessa käydyssä keskustelussa paheksuttiin sitä, että lääketieteellisestä tutkimuksesta vastaava ministeri Terttu Huttu-Juntunen oli ennen elokuista budjettiriihtä sopinut valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden leikkaamisesta. Suomi on kliinisen tutkimuksen alalla noteerattu tieteenaloistamme lähimmäksi kansainvälistä kärkeä, mutta rahoituksen leikkaaminen esitetyllä 28 %:lla vaarantaisi tutkimuksen laadun säilymisen. Tällainen päätös olisi myös jyrkässä ristiriidassa valtiovallan tutkimusta ja koulutusta korostavien tavoitteiden kanssa.
Lääkäriliitossa valmistellaan yhteisesiintymistä tieteellisten lääkäriseurojen kanssa EVO-rahojen leikkauksen torjumiseksi. Asialle löytynee taustatukea myös kuntia ja potilaita edustavista järjestöistä, sillä valtion määrärahojen väheneminen yliopistosairaaloille uhkaa johtaa kuntien ja potilaiden rahoitusosuuden kasvuun.
Ei suorakorvaus-kokeiluihin Kelan kanssa
Lääkäriliitto on runsaan vuoden ajan käynyt Kansaneläkelaitoksen kanssa neuvotteluja valtakirjamenettelystä, jolla potilaan sairausvakuutuskorvaus ohjattaisiin suoraan palvelun tuottajalle. Lääkäriliitto edellyttää, että mikäli tällaiseen järjestelmään siirryttäisiin, tulisi siitä aiheutuvat kustannukset korvata lääkäriasemille samaan tapaan kuin apteekeille maksetaan sv-korvauksiin liittyvistä hallinnointikustannuksista.
Hallinnointikorvausten maksamisesta ei ole kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. Kela vaatii asiasta kokeiluja, joiden tosiasiallisena tavoitteena näyttää kuitenkin olevan neuvottelujen pitkittäminen ja järjestelmän vähittäinen laajentaminen ilman, että palvelujen tuottajille maksettaisiin korvausta heille aiheutuvasta lisätyöstä.
Lääkäriliiton hallitus päätti muistuttaa jäseniään jo aiemmin tekemästään päätöksestä, jonka mukaan uusia valtakirjamenettelyä koskevia sopimuksia ei saa tehdä Kelan kanssa neuvottelujen ollessa kesken eikä olemassaolevia määräaikaisia sopimuksia muuttaa toistaiseksi jatkuviksi. Atk-pohjaiseen tiedonsiirtoon perustuviin suorakorvausjärjestelmän kokeiluihin ei tule osallistua. Neuvottelut valtakirjamenettelyä koskevasta runkosopimuksesta jatkuvat ja niissä on määrä päästä ratkaisuun Lääkäriliiton valtuuskunnan syyskokoukseen 11.-12.12.98 mennessä. Valtuuskunnan päätöksen jälkeen jäsenistölle annetaan tarkemmat ohjeet asiasta.
Lääkärisopimuksen ongelmista neuvotellaan KT:n kanssa
Lääkärien palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset tulivat voimaan heinäkuun alussa. Sopimuksen täytäntöönpano sujui pääosin hyvin, mutta joitain epäselvyyksiä liittyi lähinnä ylilääkärien kalleusluokituksen muutokseen ja tulosvastaavien lääkärien palkkaukseen. Myös viikkolepoa koskevat pelisäännöt ovat vielä auki. Näistä kysymyksistä päätettiin neuvotella Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa pyrkien siihen, että liitto ja KT voisivat antaa yhteiset ohjeet sopimuksen ongelmakohtien tulkinnasta.
Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken ollaan myös käynnistämässä seuraavan neuvottelukierroksen valmisteluja. Osapuolten yhteinen palkkarakennetyöryhmä aloittaa työnsä syyskuussa seminaarilla, jossa liitto esittää työnantajapuolelle näkemyksensä lääkärien palkkarakenteen kehittämisestä.
Jäsenistölle päätettiin laatia palkkaneuvotteluopas, jonka tavoitteena on parantaa lääkärien valmiuksia valvoa omia etujaan työpaikoilla. Opasta valmistelevaan työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Matti Koivistoinen, jäseniksi Tiina Huusko, Mikko Kangas, Timo Kaukonen ja Eero Lehmuskallio sekä sihteeriksi Marja Pylkkänen. Työryhmän määräaika on vuoden 1998 loppuun.
STM vastustaa sopimuslääkäri-järjestelmää
Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat päässeet yksimielisyyteen periaatteista, joilla erikoismaksuluokkajärjestelmä korvataan sitä laajempaan käyttöön soveltuvalla sopimuslääkärijärjestelmällä. Lääkärisopimuksen mukaan uudistus on määrä saattaa voimaan osapuolten yhteisesti hyväksymällä tavalla 15.1.2000 mennessä. Jos sopimuslääkärijärjestelmän toteuttaminen ei onnistu, tulee EML-palkkioita nostaa 6,32 %:lla.
Liitto ja KT olivat tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen uudistamisesta erikoismaksuluokkatyöryhmän ehdotusten mukaisesti. STM:n edustajat ovat kuitenkin ilmoittaneet, ettei ministeriö ole valmis esittelemään asian vaatimia lainsäädäntömuutoksia.
Hallituksessa käydyssä keskustelussa todettiin, että neuvotteluja sopimuslääkärijärjestelmän toteuttamiseksi jatketaan. Sopimuslääkärijärjestelmän toimenpidepalkkioiden on määrä pohjautua sairaalalääkärien lisätyötoimenpidenimikkeistöön, joka pyritään kaikissa tapauksissa viimeistelemään ajan tasalle mahdollisimman pian.
Muita päätöksiä:
, Erikoistuva lääkäri -nimikkeen lyhenteiksi sovittiin eva-lääkäri tai eval.
, Vantaan kaupunkia koskenut hakukielto ja saarto purettiin.
, Lääkäripäivien 1999 osallistumismaksut ja talousarvio vahvistettiin.
, Päätettiin liiton liittymisestä Terveyden edistämisen keskuksen jäsenjärjestöksi.
, Liiton edustajaksi Ilmarisen vakuutusasiakkaiden neuvottelukuntaan nimettiin Kati Myllymäki.
, Liiton edustajaksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöstön keskusrekisteriä kehittävään työryhmään nimettiin Santero Kujala.
