Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus: Korkeasti koulutettujen voimakas muutto Etelä-Suomeen hidastumassa
- Korkeasti koulutettujen voimakas muutto erityisesti eteläisen Suomen maakuntiin on hidastumassa. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen määrän kasvu on nopeasti hiipunut lähes kokonaan, todetaan Kuntaliiton tuoreessa rakennemuutoskatsauksessa. Siinä analysoidaan työllisyyden, tuotannon, väestön, osaamisen, investointien sekä tulojen alueellista kehitystä 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Katsauksen mukaan Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen muutto on kääntynyt kasvuun. Itä-Suomessa koulutettujen muuttotappiot ovat muutamassa vuodessa puoliintuneet. Koulutettua väestöä muuttaa nyt parantuneen työllisyystilanteen ansiosta laveammalle alueelle kuin 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Muutokset eivät kuitenkaan muuta aluekehityksen suuntaa.
- 1990-luvun lamavuosien jälkeen alkanut keskittymiskehitys jatkuu. Muutamat suuret kasvukeskukset sekä pienemmät teollisuuskeskukset ovat saaneet valtaosan väestön, työpaikkojen ja tuotannon kasvusta. Myös heikko kehitys on kasaantunut tietyille alueille, todetaan rakennemuutoskatsauksessa.
Muutamilla suurimmilla kaupunkiseuduilla muuttovoitto näyttäisi laskevan hitaasti samalla kun muuttovoittoa saavien seutukuntien määrä koko maassa kasvaa lievästi. Muuttotappio jatkuu kuitenkin lähes kaikilla perinteisillä tappioalueilla.
Tuotanto-, työpaikka- ja väestökehityksellä mitattuna kasvu on ollut vuosina 1995-2000 nopeinta Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lähes koko maan kehitysvauhdissa ovat pysyneet myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaa.
Selvästi heikointa kehitys on ollut Lapissa ja Kainuussa, mutta myös muualla Itä-Suomessa on jääty jälkeen koko maan kehityksestä.
Koulutettujen muuttoa ohjaavat paljolti uudet työmahdollisuudet. Puoleen uusista työpaikoista on vuosina 1997-2000 vaadittu korkea-asteen tutkinto.
- Helsingin seutu on saanut näistä työpaikoista reilut puolet ja yliopistopaikkakunnat yhteensä yli 80 prosenttia. Viime vuosien kehitys osoittaa, että myös heikosti kehittyneillä alueilla työpaikkarakenne on muuttumassa niin, että korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä säilyy tai jopa kasvaa, vaikka alueen kokonaistyöpaikkamäärä muutoin olisi laskussa.
TYÖVOIMAN IKÄRAKENNE HAASTEENA JULKISELLA SEKTORILLA
Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksessa todetaan, että työvoiman ikärakenne on julkisella sektorilla selvästi vanhempi kuin yksityisellä sektorilla.
- Väestön ikääntyminen on haaste tulevina vuosina erityisesti kuntien sosiaali- ja terveyssektorille. Palveluiden kysyntä kasvaa samalla kun poistuma alan työvoimasta on suurta. Ongelmallisin tilanne on alueilla, joissa muuttoliike on vienyt nuoret kasvukeskuksiin ja jäljelle on jäänyt ikääntynyt työvoima. Näillä alueilla joudutaan tilanteeseen, jossa suuri osa työvoimasta eläköityy, nuoria työikäisiä on tulossa niukasti työmarkkinoille, mutta hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä saattaa jopa moninkertaistua.
TULOKEHITYS PARASTA KASVUMAAKUNNISSA
Käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet vuosina 1995-2000 eniten kasvumaakunnissa eli Ahvenanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.
Heikointa kasvu on ollut Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa, Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.
