Lääkäri on lääkäri lakossakin, mutta Kollegiaalisuuden merkitys korostuu työtaistelussa
- Lääkäri on lääkäri lakossakin, eikä hänen pidä muuttaa käyttäytymistään potilaita tai kollegoita kohtaan millään tavalla, muistuttaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.
Hän korostaa kollegiaalisuuden pelisääntöjen noudattamista. Työtaistelutilanteessa se merkitsee kollegan etujen ja hänen oikeutettujen vaatimustensa kunnioittamista. Keskinäistä kollegiaalisuutta edellytetään myös ammattiryhmiltä: toisen ryhmän intressit on otettava huomioon ja niitä on kunnioitettava.
- Ne lääkärit, jotka eivät ole lakossa, hoitavat heidän hoidettavikseen määrätyt potilaat aivan normaalisti. Lakkosuunnnitelmassa on hyvin tarkkaan rajattu tehtävät, jotka eivät kuulu lakon piiriin. Pääsääntö niiden määrittelyssä on, ettei kenellekään aiheuteta hengenvaaraa lakon takia. Kaikki välttämättömät toimet ja inhimillisesti katsoen tärkeät asiat hoidetaan: onnettomuuksien uhrit, synnytykset, syöpäpotilaat jne. Tietyt toimet taas on määritelty lakkosuunnitelmassa lakon piiriin, ja niitä ei sitten tehdä, Äärimaa sanoo.
Lakon alaisia töitä koskevat erimielisyydet ratkaisee ensisijassa paikallinen lakkojohto. Jos kiista ei tällä tavalla ratkea, seuraava porras on Lääkäriliiton keskuslakkojohto.
Sen, ketkä lääkärit kulloinkin ovat lakossa, päättää paikallinen lakkojohto. Liiton päätös lakosta sitoo tietysti kaikkia liiton jäseniä.
Lääkäriliiton sääntöjen mukaan jäsenen on noudatettava hallituksen ja valtuuskunnan ohjeita. Jos jäsen ei niitä noudata, asia käsitellään normaalien menettelytapojen mukaan Lääkäriliiton sovinto- ja kunniatuomioistuimissa. Kunniatuomioistuimia ovat luottamusneuvosto, hallitus ja valtuuskunta.
KOLLEGAN APUUN VOITAVA LUOTTAA
- Kollegiaalisuuden merkitys korostuu lääkärin ammatissa, koska lääkärin on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvittaessa apua toiselta lääkäriltä. Kukaan ei voi hallita koko lääketieteen alaa, joten verkoston on oltava ehjä ja hyvä, Äärimaa sanoo.
Toisaalta kollegiaalisuus vaikuttaa paljon siihen, miltä ammattikunta näyttää ulospäin.
- Jos edunvalvonnassa halutaan saada tyydyttäviä ratkaisuja, ammattikunnan on esiinnyttävä yhtenäisesti. Muuten ympäristöön lähtee monenlaisia viestejä ja järjestön vaikutusvalta jää vähäiseksi, Äärimaa huomauttaa.
Vuoden 1984 lääkärilakkoa edelsi laaja ammattieettinen pohdiskelu.
- Tänä päivänä lääkärien lakko on menettänyt mystisen luonteensa. Lääkärit ovat havainneet, että heidänkin on valvottava etujaan.
Lakkovaroituksen ja työtaistelun myötä monet lääkärit joutuvat tekemisiin tiedotusvälineiden kanssa. Äärimaa korostaa asiallista suhtautumista: yleisö vaatii ja tarvitsee tietoa, ja toimittajat keräävät sitä sieltä, mistä saavat.
- Toimittajat eivät ole tässä asiassa lääkärien vastapuoli. Heihin ei pidä suunnata mitään vastatoimenpiteitä, vaikka he esittäisivät kielteisiäkin näkökohtia, hän muistuttaa.
SILTOJA EI PIDÄ POLTTAA
- Odotettavissa on pitkä lakko. Sen vuoksi käyttäytymisen merkitys on tavallista suurempi. Aikaa tehdä oikeita ja vääriä ratkaisuja on paljon, ja ne kaikki tulevat olemaan suurennuslasin alla.
- Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että lakko myös loppuu aikanaan. Lakon aikana on varmistettava, että normaaliin elämään palaaminen sujuu luontevasti, ettei turhia ristiriitoja ole päässyt syntymään eikä siltoja ole turhaan poltettu. Tämä varmistetaan ennen kaikkea toimimalla mahdollisimman asiallisesti, Äärimaa toteaa.
