Lääkärikyselyn tulokset osoittavat: Enemmistö jäsenistä hyväksyi lääkärisopimuksen
Nykyinen lääkärisopimus hyväksyttiin Lääkäriliiton valtuuskunnassa 28.2.1998 vaikean neuvottelukierroksen ja tiukan äänestyksen (33-23) jälkeen. Liitto oli varautunut maaliskuun alusta alkavaan täsmälakkoon, mutta työtaistelun uhka saatiin viime hetkellä torjutuksi. Juuri valmistunut lääkärikysely osoittaa valtuuskunnan äänestystuloksen vastanneen hyvin jäsenistön mielipiteitä: valtuuskunnan jäsenistä 59 % ja lääkärikunnasta 60 % oli sopimuksen hyväksymisen kannalla.
Lääkäriliitto tekee joka vuoden maaliskuussa kyselyn, jolla lääkärien työpaikka-, koulutus- ja yhteystiedot tarkistetaan ajan tasalle liiton jäsenrekisterissä. Lomake lähetetään kaikille työikäisille lääkäreille, mutta ei eläkkeellä oleville eikä lääketieteen opiskelijoille. Maaliskuun alkuun mennessä perustutkinnon suorittaneet pääsevät kuitenkin tutkimukseen mukaan.
Lääkärikyselyn yhteydessä pyritään samalla kartoittamaan ammattikunnan mielipiteitä jostain ajankohtaisesta kysymyksestä. Tällä kertaa näkemykset juuri solmitusta lääkärisopimuksesta ja valmistellusta täsmälakosta tarjoutuivat itsestään selviksi tutkimuksen kohteiksi.
Lääkärisopimuksen hyväksymistä koskevan kysymyksen esittelytekstissä kerrottiin, että valtuuskunta oli helmikuun lopussa hyväksynyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen tiukassa äänestyksessä. Toisena vaihtoehtona ollut sovintoehdotuksen hylkääminen olisi väistämättä johtanut työtaistelun aloittamiseen.
Tulosten mukaan 19 % kaikista vastanneista lääkäreistä olisi hyväksynyt lääkärisopimuksen epäröimättä ja 41 % pitkin hampain. 23 % olisi hylännyt sen vastahakoisesti, lakkoon liittyvät vaikeudet tiedostaen ja 17 % olisi hylännyt tarjouksen epäröimättä. Kysymykseen vastasi kaikkiaan 11 645 lääkäriä (taulukko 1).
Sairaalalääkärien keskuudessa suhtautuminen sopimukseen oli jonkin verran kriittisempää kuin ammattikunnalla keskimäärin, mutta heistäkin enemmistö kallistui sopimuksen hyväksymisen kannalle. Sairaalalääkäreistä 17 % olisi hyväksynyt sopimuksen epäröimättä, 39 % pitkin hampain, 24 % olisi hylännyt sen vastahakoisesti ja 20 % epäröimättä. Lakon avainryhmistä myönteisimmin sopimukseen suhtautuivat radiologit ja kielteisimmin silmälääkärit, joista tasan puolet oli sopimuksen hyväksymisen ja puolet lakkovaihtoehdon kannalla.
Nuoret kriittisimpiä
Alle 30-vuotiaista lääkäreistä 28 % olisi hylännyt sopimuksen epäröimättä ja 38 % vastahakoisesti. 30-39-vuotiaista lääkäreistäkin kielteisesti sovintoesitykseen suhtautui kaikkiaan 52 %, mutta mitä vanhemmista lääkäriryhmistä on kyse, sitä enemmän sopimuksenteolle löytyy kannatusta. 60-63- vuotiaista lääkäreistä vain 13 % olisi hylännyt sopimuksen.
Koska nuoret lääkärit suhtautuivat sovintoesitykseen kielteisimmin, niin olisiko todellinen jäsenäänestys, jossa opiskelijatkin olisivat saaneet ilmaista kantansa, johtanut sopimuksen hylkäämiseen? Tuskin, sillä Lääkäriliitossa on opiskelijajäseniä enemmän eläkkeellä olevia jäseniä, jotka olisivat taas painaneet vaa'an toiseen suuntaan.
Lääkärikysely ei ole kuitenkaan jäsenäänestys eikä tuloksia pidä siten tulkita. Liiton säännöissä ei ole mainintaa jäsenäänestyksestä eikä sellaisen järjestäminen neuvottelukierroksen kiihkeissä viime vaiheissa useimmiten ole mahdollistakaan. Jäsenäänestyksiä käyttäneillä järjestöillä on yleensä määritelty 2/3:n hylkäävä kanta edellytykseksi lakkoon lähtemiselle.
Täsmälakko olisi toiminut hyvin
Lääkäriliiton työtaistelusuunnitelmana viime keväänä oli ns. täsmälakon toteuttaminen. Liitossa oli kehitetty aivan uudenlainen lakkomalli, jolla pyrittiin minimoimaan työtaistelusta potilaille aiheutuvat haitat ja kohdistamaan vaikutukset erityisesti sairaaloiden talouteen vähentämällä elektiivisiä toimenpiteitä. Täsmälakossa radiologit ja anestesiologit olisivat olleet poissa työstä joka toinen viikko maanantai-iltapäivästä perjantai-aamupäivään ja vuoroviikoin taas kirurgit ja silmälääkärit.
Valtaosa jäsenistä katsoi, että suunniteltu lakkomalli oli onnistunut. Koko lääkärikunnasta 67 % oli täysin tai melko samaa mieltä väitteen Täsmälakko olisi toiminut hyvin kanssa, 17 % ei osannut ottaa kantaa asiaan ja 16 % oli eri mieltä. Sairaalalääkäreistä 68 % piti suunniteltua lakkomallia hyvin toimivana. Anestesiologeista tätä mieltä oli 65 %, kirurgeista 66 %, radiologeista 60 % ja silmälääkäreistä 71 % (taulukko 2).
Vastakkaisesta väitteestä Totaalilakko on ainoa oikea oli täysin samaa mieltä 9 % ja melko samaa mieltä 9 % lääkärikunnasta.
Täsmälakkoa koskevassa kysymyksessä tiedusteltiin edelleen kantaa väitteeseen Eturintama oli oikein valittu. Koko lääkärikunnasta 77 % oli täysin tai melko samaa mieltä väitteen kanssa, 12 % ei ottanut kantaa siihen ja 11 % oli vastakkaista mieltä. Eturintamaan kuuluvista erikoisaloista anestesiologeista 72 %, kirurgeista 78 %, radiologeista 58 % ja silmälääkäreistä 74 % piti lakkoryhmiä oikein valittuina.
Kaikista lääkäreistä 63 % oli sitä mieltä, että tasasuuruinen lakkoavustus - 500 markkaa päivässä - olisi riittävä, kun taas 23 % katsoi, että lakkoavustuksen tulisi korvata ansionmenetys täysin. 18 % ammattikunnasta oli täysin tai melko samaa mieltä väitteen kanssa, että lisäjäsenmaksu tulisi periä vain lakossa olevan sektorin jäseniltä. Lääkäreistä 12 % katsoi, että lakossa olleilla aloille tulisi suunnata muita paremmat palkankorotukset.
Tulokset pohjana tuleville valmisteluille
Lääkärikyselyn tuloksista on paljon apua Lääkäriliiton valmistuessa seuraavalle neuvottelukierrokselle. Liiton ilmeinen lakonuhka viime kierroksella johti siihen, että sairaalalääkärien peruspalkkauksen parannus saatiin käyntiin. Palkkaremontin jatkaminen vaatii kovaa työtä ja järjestöllistä varautumista jokaisella neuvottelukierroksella. Nykyinen lääkärisopimus on voimassa 15.1.2000 saakka, joten valmistautuminen ensi syksyn neuvotteluihin on jo liitossa aloitettu.
