Lääkärilakon käytännön järjestelyt
Lääkäriliiton 2.2.1998 antaman lakkovaroituksen mukaan lääkärilakko alkaa kahden viikon kuluttua maanantaina 16.2. klo 12. Lakon alkamisajankohtaa on mahdollista siirtää KT:n toimesta kaksi viikkoa ja edelleen valtakunnansovittelijan aloitteesta vielä yksi viikko. Näin ollen lakko alkaa viimeistään maanantaina 9.3., ellei sitä ennen ole päästy Lääkäriliittoa tyydyttävään lääkäreiden virkaehtosopimukseen. Jos Lääkäriliitto joutuu turvautumaan järjestövoimaansa ja suunniteltu lääkärilakko toteutuu, kaikki Suomen Lääkäriliiton jäsenet ovat lakon piirissä. Yksilöinä eri lääkäreillä on erilainen rooli lakon aikana.
Lakkovaroituksen mukaan lakko alkaa sairaalalääkäreiden täsmälakkona. Anestesiologit ja radiologit ovat lakossa parillisilla ja kirurgit ja silmälääkärit parittomina kalenteriviikkoina. Lakossa olevat sairaalalääkärit poistuvat työpaikaltaan maanantaina klo 12 ja palaavat töihin perjantaina klo 12. Pääsiäinen, vappu ja juhannus muodostavat poikkeukset tähän aikataulutukseen: työtaistelu päättyy viikoilla 15, 18 ja 25 torstaina klo 12 ja alkaa viikolla 16 tiistaina klo 12.
Täsmälakkomalli on suunniteltu sellaiseksi, että se vaikuttaa mahdollisimman vähän potilaiden hoitoon. Perinteisellä totaalilakolla olisi huomattavasti suurempi vaikutus potilashoitoon kuin nyt suunnitellulla täsmälakolla. Täsmälakon aikana ei suljeta ainuttakaan sairaalaa. Tämän lisäksi kaikki kiireellinen ja päivystystoiminta toteutetaan normaaliin tapaan riittävällä lääkärimiehityksellä. Esimerkiksi synnytykset, pahanlaatuiset kasvaimet, lastentaudit ja psykiatrinen hoito jäävät kokonaan lakon suoranaisten vaikutusten ulkopuolelle. Luonnollisesti terveydenhoitohenkilökunnan pakon edessä käyttämät järjestötoimenpiteet vaikuttavat sairaanhoitoon ja sen saatavuuteen. Nyt suunniteltu lakkomalli ei kuitenkaan ole yhteiskuntavaarallinen.
Täsmälakkoon osallistuu lääkäreitä kaikista keskus- ja yliopistosairaaloista, Helsingin ja Turun kaupunkien sekä Uudenmaan ia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sairaaloista. Lääkärilakko koskettaa näin ollen kaikkia sairaanhoitopiirejä. Parillisilla kalenteriviikoilla on lakossa noin 70 % kuviossa lueteltujen sairaaloiden anestesiologeista ja radiologeista. Parittomilla kalenteriviikoilla on lakossa noin 75 % samojen sairaaloiden kirurgeista ja silmälääkäreistä. Työpaikoiltaan poistuu parillisina viikkoina noin 600 ja parittomina viikkoina noin 800 lääkäriä. Näiden lääkäreiden on mielekästä muodostaa tarvittava suojelutyövoiman runko, jotta töihin jäävät lääkärit voisivat olla töissä kokonaiset viikot potilashoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Suojelutyötä tarvitaan päivystyksen ja mahdollisesti muun kiireellisen hoidon järjestämiseksi. On huomattava, että työnantaja pyytää tarpeellisen suojelutyön määrän, mutta työntekijäjärjestö antaa ja nimeää ne lääkärit, jotka harkitsee tarvittavan suojelutyöhön. Käytännön töiden hyvän sujumisen kannalta on hyvä ainakin kerran viikossa pitää palaveri työnantajan edustajan kanssa seuraavan viikon suojelutyömäärästä. Samalla tulee kartoitettua se, että suojelutyövoimaa on käytetty nimenomaan suojelutyön tekemiseen ja lakkorajat säilyvät suunniteltuina.
Lakon vuoksi normaalia järjestöorganisaatiota on muutettu lakkotilannetta vastaavaksi. Järjestövaliokunta muodostaa lakonaikaisen strategiaryhmän. Lakkotoimikuntaan kuuluvat mm. lakkopäällikkö, järjestöpäällikkö, tiedotuksesta vastaava apulaislakkopäällikkö sekä aluelakkopäälliköt (7 aluepäällikköä). Lakkotoimikunnassa ovat edustettuina mm. anestesiologi, kirurgi, radiologi ja silmälääkäri. Lakkoryhmä on lakkotoimikunnan työvaliokunta ja kokoontuu mahdollisen lakon aikana päivittäin. Paikallisosastoissa on lakon aikana yhteensä 32 paikallista lakkopäällikköä ja käytännön lakon johtaminen kulkee heidän kauttaan. Jokaisella lakkopaikkakunnalla järjestetään joka viikko kokoontuminen mm. tiedotusta ja vapaata keskustelua varten.
Täsmälakko aiheuttaa yksittäiselle lääkärille suhteellisen vähän työpaikalta poissaoloa. Tämän vuoksi lakossakin oleville lääkäreille tulee joka kuukausi vuosiloman laskentaan riittävä määrä virantoimituspäiviä. Lakkoavustus maksetaan jokaiselta kokonaiselta lakossaolopäivältä lukuunottamatta sellaisia suojelutyöpäiviä, jolloin lääkärin tulot ovat merkittävät. Paikallinen lakkopäällikkö antaa lakkoavustuksista yksityiskohtaiset ohjeet liiton keskuslakkojohdon ohjeitten mukaisesti.
Jos Lääkäriliitto joutuu aloittamaan lääkärilakon, meidän tulee varautua pitkäänkin lakkoon. Lakon ensimmäisten viikkojen aikana neuvottelutilanteessa tuskin tapahtuu paljoakaan ja jäsenkuntamme ei saa väsyä missään lakon vaiheessa tarpeettomasti. Lakkomme lähtökohdan kannalta on erinomaisen hyvä, että yli 90 % avainryhmien lääkäreistä on itsenäisesti ilmaissut valmiutensa osallistua järjestötoimenpiteisiin, ellei lääkäreitä tyydyttävää virkaehtosopimusta saada aikaan ilman lakkoa. Tätä parempaa lähtökohtaa ei millekään lakolle voi olla. Toivon, että kenttämme kestää pitkän ja ajoittain ehkä repivänkin työtaistelun. Lakko näyttää nyt olevan ainoa keino saavuttaa lääkäreitä tyydyttävä virkaehtosopimus aikaiseksi.
