Lääkäriliiton valtuuskunta: Tähtäin seuraavalle sopimuskierrokselle
Viime talven neuvotteluissa saatiin lääkärien palkkakehitys käännetyksi nousuun ja myönteisen kehityksen turvaamiseksi on varautuminen seuraavalle neuvottelukierrokselle aloitettava pian, todettiin Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessa 15.-16.5.98. Sitä ennen on kuitenkin käytävä paikalliset neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta, jonka palkka- ja työaikamuutokset astuvat voimaan heinäkuun alussa.
Vaikka uusi sopimus on voimassa 15.1.2000 asti, ei valmistautumiseen seuraavalle neuvottelukierrokselle ole yhtään liikaa aikaa, totesi liiton järjestövaliokunnan puheenjohtaja Olli Meretoja. Tavoitteet on tällä kertaa muotoiltava niin yksinkertaisiksi ja laaja-alaisiksi, että niille saadaan koko jäsenistön tuki.
Hän esitti tavoitteiden valmistelua siten, että valtuuskunta voisi jo syyskokouksessaan joulukuussa 1998 vahvistaa ne. Järjestötoimia koskevat suunnitelmat on laadittava ensi kevään aikana. Syksyn 1999 aikana toteutettaisiin laaja kenttäkierros, jossa jäsenistö valmennettaisiin vuoden lopulla käynnistyviä neuvotteluja varten.
Esimerkkeinä lääkärikuntaa yleisesti kiinnostavista tavoitteista Meretoja mainitsi perustyöajan lyhentämisen, työnantajan kustantaman täydennyskoulutuksen sekä varallaolokorvausten nostamiseen 50 %:iin palkasta. Ehdotukset liiton määrätietoisesta valmistautumisesta tulevalle neuvottelukierrokselle saivat laajaa kannatusta valtuuskunnassa.
Kunnallisen alan palkkaus perustuu yhä enemmän paikalliseen sopimiseen ja lääkäreillä on itselläänkin nykyisin mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaukseensa. Sopimuksista on poistettu ehdottomat ylärajat, joten lääkäri voi erityistaitojensa tai työvoimatilanteen perusteella saada tavanomaista hinnoittelua selvästi korkeampaa palkkaa. Valtuuskunnassa todettiin kuitenkin lääkärien neuvottelutaitojen olevan tässä suhteessa puutteellisia. Martti Lallan aloitteesta liiton toimisto sai tehtäväkseen laatia lääkäreille neuvotteluoppaan.
Jos sopimus olisi hylätty, lakko jatkuisi yhä
Valtuuskunnan kokouksen yhteydessä järjestettiin työmarkkinaseminaari, johon oli kutsuttu valtakunnansovittelija Juhani Salonius kertomaan kokemuksistaan viime neuvottelukierrokselta. Hänen näkemyksensä oli, että jos liitto olisi helmikuun lopussa hylännyt sovintoesityksen ja ryhtynyt lakkoon, jatkuisi työtaistelu todennäköisesti edelleen. Paljon kohua herättäneiden opettajien lomautusten ja muiden säästötoimien takia kunnat eivät hevin suostuisi maksamaan lääkäreille muita suurempia palkankorotuksia.
Salonius kertoi saaneensa ensimmäiset signaalit lääkärien työaikakiistaan liittyvistä sopimuspaineista jo vuosi sitten. Hän kertoi seuranneensa neuvottelukierrosta koskevaa kirjoittelua kolmessa lääkärijulkaisussa ja antoi tunnustusta erityisesti edunvalvontaa koskevan keskustelun avoimuudelle.
Lääkärilehtiäkin suorasukaisempaa keskustelua neuvotteluista ja syntyneestä sopimuksesta käytiin liiton suljetuilla internet-tauluilla. Kritiikki oli kärkevää, mutta mielipiteensä tauluilla ilmaisi kuitenkin kaikkiaan vain alle 200 jäsentä. Maaliskuussa tehdyn lääkärikyselyn mukaan noin 9 700 kantansa ilmaisseesta vastaajasta runsaat 60 % olisi ollut valmis hyväksymään sopimuksen. Näinollen valtuuskunnan helmikuussa tekemän äänestyspäätöksen todettiin vastanneen varsin hyvin jäsenistön näkemyksiä.
Ylityökorvaus harmittaa
Uudesta lääkärisopimuksesta valtuuskuntaa puhutti erityisesti kysymys ylityökorvauksista. Sopimuksen mukaan lääkäreillä on oikeus ylityökorvaukseen siltä osin, kuin perustyöaika ylittää keskimäärin 38 1/2 tuntia viikossa työaikajakson aikana. Korvaus on 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika.
Heikki Pälve arvosteli sitä, ettei 50 %:n kynnys laukea koskaan niillä lääkäreillä, jotka pitävät aktiivivapaita. Viikon varrella kertyneet ylityöt nollautuvat, kun todellinen perustyöaika jääkin päivystysvapaan takia alle 38 1/2 tunnin viikossa. Neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen totesi kuitenkin sopimuksen tulkinnan tältä osin yksiselitteiseksi: vapaa-aikana annetut työaikakorvaukset eivät alenna ylityökorvauksen kynnystä missään työaikajärjestelmässä.
Valtuuskunnan jäsenet olivat huolestuneita myös siitä, että uuden lääkärisopimuksen muutokset astuvat voimaan 1.7.98 eli keskellä kesähalvausta. Liitto on valmentanut luottamusmiehet sekä tulosvastuuylilääkärit sopimuksen soveltamista koskevia paikallisneuvotteluja varten. Lisäksi liiton toimisto varautunut antamaan ohjeita mahdollisissa tulkintaerimielisyyksissä koko kesän ajan.
Suorakorvauksesta ei päätöksiä
Yksityissektorivaliokunnan puheenjohtaja Risto Lantto selosti valtuuskunnalle Kansaneläkelaitoksen Ja Lääkärikeskusten Yhdistyksen kanssa viime elokuusta lähtien käytyjä suorakorvausjärjestelmää koskevia neuvotteluja. Keskusteluissa on käsitelty ns. valtakirjamenettelyä koskevaa runkosopimusta, jonka pohjalta Kela ja palvelujentuottajat voisivat sopia sairausvakuutuskorvausten maksamisesta lääkärikeskuksille. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan päästy yksimielisyyteen siitä, miten Kela korvaisi valtakirjamenettelystä palvelujentuottajille koituvan ylimääräisen työn.
Valtuuskunnassa puheenvuoroissa suorakorvausjärjestelmään suhtauduttiin kriittisesti. Harri Juusela totesi, että vaikka liitto on neuvotteluissa edellyttänyt valtakirjamenettelyyn liittymisen olevan vapaaehtoista, saattaisivat kilpailutekijät kuitenkin käytännössä pakottaa lääkärit mukaan järjestelmään. Lisäksi korvauksen maksamisen suoraan lääkäreille tai lääkärikeskuksille hämärtäisi sen perusasian, että kyseessä on potilaan saama etu. Jos se aletaan mieltää yksityislääkäritoiminnan tueksi, voisi se johtaa koko järjestelmän jäädyttämiseen tai lakkauttamiseen. Suorakorvauksen katsottiin soveltuvan lähinnä kalliiden tutkimusten tai hoitojen korvaamiseen.
Valtuuskunta ei tehnyt päätöksiä valtakirjamenettelystä, mutta kokouksessa todettiin neuvottelujen Kelan ja Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa jatkuvan toukokuun lopulla.
Vaalivaliokunta nimettiin
Valtuuskunta nimesi vaalivaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella paitsi valtuuskunnassa tapahtuvia henkilövaaleja myös laatia ehdotukset puheenjohtajiston ja luottamushenkilöiden palkkioperusteisista ansionmenetyskorvauksista sekä liitossa noudatettavasta matkustussäännöstä.
Vaalivaliokuntaan nimettiin Sairaalalääkärien edustajina Pekka Anttila, Jaakko Karvonen, Heikki Pälve ja Tuija Tenhunen; Nuorten Lääkärien edustajina Ari Palomäki, Eeva-Kaisa Mäkinen, Sami Heistaro ja Tiina Backman sekä Avohoitolääkärien edustajina Lasse Karjalainen ja Klas Winell.
