Lääkäritoiminnan eri muotoja

Sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia paitsi julkisen työnantajan palveluksessa oleville lääkäreille, myös yksityissektorille. Lääkäriasemat vahvistavat toimintojaan suurina palveluntuottajina mm. yrityskaupoin. Lääkärin on tärkeä tiedostaa oman toimintamallinsa piirteet ja asemansa muutoksissa.

Lääkäri voi toimia julkisella sektorilla virka- tai työsuhteessa. Yksityissektorilla hän voi toimia työsuhteessa tai ammatinharjoittajana. Toimintamalleissa on monia eroja. Sote-uudistuksen myötä nämä hyvä tiedostaa, koska julkiselta sektorilta tullaan siirtymään virkasuhteesta entistä enemmän työsuhteisiksi toimijoiksi. Tietyt lainsäädäntöön kuuluvat asiat edellyttävät jatkossakin virkasuhdetta.

Lääkäriliiton lakimiesneuvonnassa törmätään aika ajoin siihen, että toimintamuotojen eroja ei aina ymmärretä. Lääkäri saattaa saada eteensä sopimusehdotuksen, joka sisältää virheellisesti eri elementtejä eri toimintamuodoista. Mikäli herää epäilyjä sopimuksen juridisesta luonteesta tai sen merkityksestä, kannattaa sopimus tarkistuttaa liiton lakimiehillä.

Työ- ja virkasuhteen eroja

Julkisella työnantajalla voi olla sekä virka- että työsuhteista henkilökuntaa. Kunnallisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa toimivat lääkärit ovat yleensä virkasuhteessa ja heihin sovelletaan kunnallista viranhaltijalakia, lääkärisopimusta ja KVTES:ta soveltuvin osin. Julkisella sektorilla virkojen täyttö tapahtuu julkisen hakumenettelyn kautta ja virkasuhteiset saavat valinnan jälkeen viranhoitomääräyksen, josta ilmenevät keskeiset virkasuhteeseen liittyvät ehdot. Virkasuhde voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Myös koeaika, joka maksimissaan voi olla 6 kk, voidaan asettaa.

Viranhaltijan virkasuhde alkaa viranhaltijapäätöksen tekemisestä, mutta virantoimitukseen ryhtyminen on kuitenkin ratkaiseva viranhaltijan oikeuksien ja palkkaetujen yms. alkamisen kannalta.

Virkasuhde päättyy normaalisti irtisanomisella puolin tai toisin ja irtisanomisaikaa noudattaen. Viranhaltijan puolelta irtisanomisaika on 14 päivää, jos palvelussuhde on kestänyt enintään 5 vuotta, ja 1 kuukausi, jos se on kestänyt yli 5 vuotta. Työnantajan puolelta irtisanomisajat ovat porrastetut riippuen virkasuhteen pituudesta. Myös määräaikainen virkamääräys voidaan irtisanoa.

Viranhoitoon sisältyy normaalien virkatehtävien lisäksi myös julkisen vallan käyttöä, esimerkiksi mielenterveyslain nojalla tehtäviä päätöksiä (mm. virka-apupyynnöt).

Viranhaltija toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa. Virantoimitusvelvollisuutta voidaan työnjohdollisin määräyksin muuttaa ja viranhaltija voidaan jopa siirtää toiseen virkaan, mutta siihen on oltava lakiin pohjautuvat perusteet. Viranhaltijan tulee välttää työnantajaa vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa.

Jos lääkäri toimii virkatoimensa ohella sivutoimisesti esim. ammatinharjoittajana, tulee hänen tehdä päätyönantajalleen sivutoimi-ilmoitus. Jos sivutoimen harjoittaminen edellyttäisi työajan käyttämistä, tulee lääkärin hakea työnantajalta erillinen sivutoimilupa.

Viranhaltijat kuuluvat kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin, ja heidän eläke-palvelutehtäviään hoitaa Keva.

Julkinen työnantaja huolehtii lakisääteisistä vakuutuksista ml. potilasvakuutus.

Työsuhde

Työsuhteessa toimimisessa on virkasuhteeseen nähden eroja, mutta tietyt asiat, kuten koeaikaa, irtisanomismenettelyä ja -aikoja sekä perhevapaiden kertymistä koskevat määräykset, ovat lähtökohtaisesti samat. Silloin kun lääkäri toimii vuokralääkärinä, on hän myös työsuhteinen, vaikka hän tosiasiallisesti suorittaisi tehtäviä esimerkiksi julkisella sektorilla terveyskeskuksessa. Myös yliopistolla toimiessaan lääkäri on työsuhteinen.

Työsuhteeseen ottaminen ei edellytä mitään julkista hakumenettelyä, vaan työnantajat voivat eri tavoin hakea työntekijöitä.

Työsuhteessa asiat sovitaan työntekijän kanssa työsopimuksella, joka on hyvä tehdä kirjallisena, mutta on toki juridisesti pätevä suullisenakin tai esimerkiksi sähköisesti tehtynä. Suositeltavaa kuitenkin on tehdä työsopimus aina kirjallisena, jolloin pystytään osoittamaan, mistä on sovittu.

Työsopimukseen on hyvä kirjata kaikki keskeiset ehdot: mm. työaika, palkkaus, työskentelypaikka jne. Työsopimuksessa on lisäksi hyvä olla maininta siitä, sovelletaanko työsuhteessa jotain työehtosopimusta vai menevätkö ns. yleiset ehdot, kuten vuosilomaa, sairauslomaa ja äitiysvapaata koskevat ehdot, pelkän lain mukaan. Työehtosopimuksissa em. asioista on yleensä paremmat määräykset kuin laissa.

Pääsääntö on, että työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi. On kuitenkin mahdollista tehdä sopimus myös määräaikaiseksi laissa mainituissa tilanteissa. Jos sopimus tehdään määräajaksi, tulee sopimuksesta ilmetä, kuinka pitkä määräaika on ja mikä on määräaikaisuuden peruste. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättymisen jälkeen, eikä sitä voi irtisanoa, ellei sopimukseen ole nimenomaisesti otettu irtisanomista koskevaa ehtoa.

Tällä hetkellä yksityissektorilla työsuhteisina toimivilla lääkäreillä ei ole omaa työehtosopimusta, mutta usein em. yleisten ehtojen osalta on sovittu noudatettavaksi esim. yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusta. Jos sellaista ehtoa ei ole, niin itse työsopimukseen on syytä kirjauttaa mainitut ehdot erikseen.

Työsuhteessa osapuolet voivat aina sopia uusistakin asioista tai muuttaa sopimuksen ehtoja, mutta siihen tarvitaan molempien osapuolten suostumus. Muutokset työsopimukseen on hyvä tehdä kirjallisena.

Työsuhteessa työntekijän tulee välttää työnantajaa vahingoittavia kilpailevia sopimuksia.

Työsuhteisten työeläketurva kuuluu työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin.

Samoin kuin julkisessa virkasuhteessa työnantaja huolehtii lakisääteisistä vakuutuksista ml. potilasvakuutus.

Vuokralääkäri

Lääkäri voi toimia myös ns. vuokralääkärinä lääkärityövoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen palveluksessa, jolloin lääkärillä on työsopimussuhde työvoiman vuokraajayhtiöön. Vuokraajayhtiö on puolestaan tehnyt palvelun käyttäjän kanssa sopimuksen palvelun sisällöstä, hinnasta jne.

Toimiessaan vuokralääkärinä lääkäri työntekijänä on antanut suostumuksensa sille, että työnjohto- ja valvontaoikeus on siirretty palvelun käyttäjälle. Palvelun käyttäjän, esimerkiksi terveyskeskuksen, ja työntekijän välille ei synny sopimussuhdetta. Vuokralääkäriyritysten tulee lain mukaan tarjota palveluksessaan oleville lääkäreille kaikilta osin vähintään samantasoiset palvelussuhteen ehdot kuin kunnallisen lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla noudatetaan. Tällä on merkitystä esimerkiksi vuosilomien laskennassa ja muissa palkallisissa poissaoloissa. Vuokratyö on usein luonteeltaan lyhytaikaista.

Lääkäri yrittäjänä – ammatinharjoittaja tai yhtiö

Yksityissektorilla lääkärit toimivat yleensä ammatinharjoittajina lääkäriasemilla joko pää- tai sivutoimisesti. Ammatinharjoittamistoiminta on itsenäistä yrittäjätoimintaa yrittäjäriskillä. Siihen sisältyy monenlaisia velvoitteita, joista on itse huolehdittava. Sovellettavat säännöt ja periaatteet ovat aivan erilaiset kuin työ- tai virkasuhteessa toimittaessa. Ammatinharjoittamistoimintaa harjoitetaan myös yhtiöiden kautta.

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva henkilö ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan, eivätkä työsuhteen tunnusmerkit siten täyty eikä työlainsäädännön takaamaa turvaa ole esim. vastaanottosopimusta irtisanottaessa. Sopimusta voidaan toki tarkastella normaalien sopimusoikeudellisten säädösten ja periaatteiden valossa.

Yksityinen ammatinharjoittaja määrittää palkkionsa itse ja huolehtii myös itse kaikista lakisääteisistä velvoitteistaan, kuten vero- ja eläkevelvoitteista. Ennen ammatinharjoittamisen aloittamista hän on velvollinen huolehtimaan mm. toiminnan aloittamista koskevan ilmoituksen tekemisestä aluehallintovirastoon, Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ilmoittautumisesta Y3-lomake täyttämällä ja verottajan ennakkoperintärekisteriin ilmoittautumisesta.

Lääkäriliiton jäsenenä oleva ammatinharjoittaja saa lakisääteisen potilasvakuutuksen Lääkäriliiton kautta.

Ammatinharjoittaja joutuu huolehtimaan myös eläketurvastaan itse. Yrittäjä kuuluu yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin. Hänen tulee ottaa YEL-vakuutus, jos hän on 18–68-vuotias, toiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta ja arvioitu työtulo (vuonna 2016) on vähintään 7 557,18 euroa vuodessa. Vakuutus tulee ottaa neljän kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta.

Itsenäinen ammatinharjoittaja on ammattitoiminnastaan myös kirjanpitovelvollinen. Yhdenkertainen kirjanpito riittää.

Ammatinharjoittaja joutuu arvioimaan tulonsa ennakkoveron määräämistä varten. Ennakkoveroon voi hakea muutosta verovuoden kuluessa.

Määrittäessään omaa lääkärinpalkkiotaan lääkärin on mietittävä vastaanoton kustannusrakennetta, henkilökohtaista osaamistaan, kulloistakin kilpailujen markkinatilannetta sekä muita palvelun antamiseen liittyviä olosuhteita. Liiton Practicus-laskuri auttaa asian arvioinnissa.

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiessaan lääkäri ei työskentele kenenkään johdon ja valvonnan alaisuudessa, vaan järjestelee toimintaansa täysin itsenäisesti ja sopii myös vastaanottoaikansa haluamallaan tavalla.

Lääkäriasemalla ammatinharjoittajana toimittaessa on hyvä tehdä kirjallinen vastaanottotoiminnan sopimus, johon on kirjattu keskeiset ehdot ja kummankin osapuolen, ammatinharjoittajan ja aseman, oikeudet ja velvollisuudet. Vastaanottotoiminnasta tehtävä sopimus on luonteeltaan yrittäjäsopimus, jossa ei ole samalla tavalla lainsäädännön irtisanomisturvaa kuin työ- tai virkasuhteessa toimittaessa. Sopimus voidaan siis puolin tai toisin irtisanoa sopimukseen merkityn irtisanomisajan puitteissa, eikä irtisanomista tarvitse edes perustella. Kun lääkäri tekee vastaanottotoiminnan sopimuksen lääkäriaseman kanssa, tehdään samalla e-reseptiä ja e-arkistoa koskevat sopimukset, jotta lääkäri pystyy hyödyntämään sähköisiä järjestelmiä ja kirjoittamaan mm. e-reseptin.

Lääkäri voi harjoittaa toimintaansa yrittäjänä myös yhtiömuotoisesti. Tämä on tyypillistä silloin, kun on mittavammasta toiminnasta kysymys. Nykylainsäädännön mukaan palvelujen yhtiömuotoinen tuottaminen edellyttää aluehallintoviraston tai Valviran lupaa palvelujen antamiseen. Yhtiömuotoisesti lääkäri voi toimia joko osakeyhtiön, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön kautta. Mainittujen yhtiömuotojen välillä on kuitenkin eroa lääkärin henkilökohtaisen taloudellisen vastuun jakautumisessa. Yleisin yhtiömuoto on osakeyhtiö. Lääkäri voi toimia myös ns. osakkuusyhtiössä osakkeen omistajana ja myös lääkärin omistama holding-yhtiö voi olla osakkaana. Ollessaan osakasasemassa lääkärin on hyvä tehdä osakassopimus.

Yhtiömuotoisesti toimittaessa yhtiön on otettava lakisääteinen potilasvakuutus, eli liiton vakuutus ei kata yhtiömuotoista toimintaa.

Yhtiömuodossa toimittaessa tulee pitää kahdenkertaista kirjanpitoa, tuntea muun ohella esim. osakeyhtiölainsäädännön perusperiaatteet ja perehtyä verotusnäkökohtiin. Suositeltavaa onkin käyttää tällöin eri alojen asiantuntijoita hyväkseen.

VT Kati Lehtonen on Suomen Lääkäriliiton lakimies