Laatupalkintofinalistit on valittu

Lääkäriliiton laatupalkinnon saajan valinta on tänä vuonna ­ensimmäistä kertaa kaksivaiheinen. Finaaliin valittiin kolme ­ehdokasta.

Lääkäriliiton laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä. Palkittavan valinta on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaksivaiheinen. Hakuajan päätyttyä kesäkuussa Lääkäriliiton laatuneuvosto arvioi hakemukset ja valitsi parhaat ehdokkaat 29. syyskuuta pidettävään loppukilpailuun.

Finalistit ovat HYKS:n urogynekologinen yksikkö, Lempäälän terveyskeskus ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologian yksikkö. Laatupalkinnon myöntämisestä päättää Lääkäriliiton laatuneuvosto, jossa ovat Lääkäriliiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry.

Gynekologisen leikkaustoiminnan kehittäminen

HYKS Urogynekologinen yksikkö

Kirurgiset leikkaukset tehdään perinteisesti leikkaussaleissa, jotka on varusteltu kalliilla tekniikalla. Pienempiin kirurgisiin toimenpiteisiin leikkaussaliympäristö on kuitenkin raskas ja kallis.

Urogynekologisen leikkaustoiminnan kehittämisprojektin tavoitteena oli siirtää pienempiä leikkauksia leikkaussaleista poliklinikalle. Tämä vaati uudenlaisen toimintamallin niin leikkaaville lääkäreille kuin hoitohenkilökunnalle, koska poliklinikalla kaikki leikkaukset tehdään paikallispuudutuksella.

Loppuvuonna 2013 poliklinikalla tehtiin ensimmäiset ponnistusvirtsankarkailuleikkaukset. Vuonna 2014 leikkauksia tehtiin jo 200 polikliinisesti ja enää 50 leikkaussaliolosuhteissa. Toiminnan vakiinnuttua vuonna 2015 aloitettiin myös emättimen seinämien korjausleikkaukset. Tällä hetkellä kaikki em. leikkaukset ovat vakiintunutta toimintaa urogynekologian poliklinikalla. Tänä vuonna tavoitteena on tehdä yli 400 polikliinistä leikkaustoimenpidettä.

Polikliininen urogynekologinen leikkaustoiminta on osoittautunut yhtä turvalliseksi ja laadukkaaksi kuin leikkaussalissa tehty vastaava kirurgia, mutta se on huomattavasti kustannustehokkaampaa. Jonotusajat leikkauksiin ovat lyhentyneet olennaisesti: leikkaussalissa tehtäviin urogynekologisiin leikkauksiin jonotusaika on 5 - 6 kuukautta, kun taas poliklinikalla tehtäviin leikkauksiin potilaat pääsevät 6 – 8 viikon odotusajan jälkeen.

Miksi juuri teidän toimintamallinne tulisi valita laatupalkinnon saajaksi?

Uusi toimintamallimme on uraauurtava Suomessa ja kansainvälisestikin. Olemme innovatiivisesti ja rohkeasti siirtyneet perinteisestä leikkaussaliympäristöstä poliklinikalle. Tärkeintä on, että tutkimusnäytöllä olemme osoittaneet leikkaustoimintamme olevan yhtä laadukasta poliklinikalla kuin leikkaussaliolosuhteissa samalla kun uusi malli mahdollistaa potilaille huomattavasti nopeamman pääsyn leikkaukseen ja laskee kustannuksia jopa 30 – 50 %. Lisäksi toiminta monipuolistaa poliklinikan hoitohenkilökunnan työnkuvaa ja siten parantaa työhyvinvointia.…

Tomi Mikkola

Dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen opettaja

Safe House – psykiatristen kriisipotilaiden hoitaminen terveyskeskussairaalassa

Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö ja terveyskeskussairaala

Lempäälän terveyskeskuksessa on kehitetty hoitomalli, joka mahdollistaa psykiatristen kriisipotilaiden hoitamisen terveyskeskuksen somaattisella sairaalaosastolla. Tarpeen mallin kehittämiseen ovat herättäneet psykiatristen sairaansijojen voimakas vähentäminen sekä kansalliset linjaukset matalan kynnyksen palvelujen vahvistamisesta.

Aikaisemmin terveyskeskuksen päivystykseen tuleville psykiatrisille kriisipotilaille järjestettiin päivystysaikoja psykiatrian yksiköstä seuraavalle päivälle. Tarvittaessa tehtiin kotikäyntejä tai ohjattiin potilas psykiatriseen sairaalaan. Vuonna 2011 psykiatrisia kriisipotilaita alettiin ohjata terveyskeskuksen sairaalaosastolle. Keskeistä oli turvallisuuden tunteen luominen potilaalle akuutissa hädässä.

Osastolle luotiin psykiatrisen potilaan strukturoitu toimintatapa. Siihen kuuluu tulohaastattelu ja hoitosuunnitelman laatiminen heti alkuvaiheessa. Hoitojakson aikana potilaat osallistuvat psykiatrian yksikön kuntouttavaan ryhmätoimintaan. Psykiatri vastaa potilaan kokonaishoidosta, kuten lääkehoidon suunnittelusta ja hoitoajasta. Jos potilaalla on ongelmia somaattisessa terveydentilassa, osastonlääkäri vastaa niiden arvioinnista. Hoitojaksolla käynnistetään tarvittaessa myös sosiaalitoimen, päihdehoidon ja kunnan muiden palveluntuottajien tukitoimet.

Potilaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä uuteen toimintamalliin. Henkilökunta on pitänyt työtapaa mielekkäänä ja on kokenut oppineensa uusia asioita. Safe House -hoitojaksot ovat lyhyempiä ja hoitopäivän hinta on alhaisempi kuin psykiatrisessa sairaalassa, joten mallin avulla on saavutettu myös huomattavia kustannussäästöjä.

Miksi juuri teidän toimintamallinne tulisi valita laatupalkinnon saajaksi?

Olemme onnistuneet luomaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uuden kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen toimintamallin, jossa psykiatrinen potilas hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyössä on huomioitu valtakunnalliset mielenterveys- ja päihdetyön suositukset, alueelliset hoitomallit ja ennakoivasti sote-uudistuksen tuoma palveluiden kokonaisuus. Seuranta, tutkimus, julkaisutuotanto ja koulutuksen tarjoaminen mahdollistavat käyttöönoton muuallakin. Laatupalkinto tuo esille tietoa Safe House -hoitomallista, ja se auttaisi aiheen jatkotyöstämisessä myös kansainvälisiin julkaisuihin.

Jaana Rajakangas

Psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri

Tieto liikkuu – potilas ei. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arvio.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö

Kanta-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikalla oli aiemmin käytössä perinteinen lähetteiden käsittelymalli, jossa erikoissairaanhoidon lääkäri luki lähetteet ja asetti potilaat jonoon odottamaan ensikäyntiä. Syksyllä 2010 käsittelymallia muutettiin. Uusi malli perustuu puhelinneurologiaan, joka on osa nopeasti yleistyvää etälääketiedettä.

Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallissa potilaan jatkohoidossa on neljä vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hoidon tarve todetaan lähetteen perusteella ja potilas saa ajan perinteiselle vastaanottokäynnille. Tällöin potilaalla epäillään uutta neurologista sairautta, esimerkiksi MS-tautia tai epilepsiaa. Toisessa vaihtoehdossa ei nähdä tarvetta vastaanottokäynnille, vaan potilas saa kirjallisesti tietoa lähetteessä esitettyyn kysymykseen ja ohjeet hoidosta. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi potilaat, joilla on erilaisia tavallisia, hyvänlaatuisia fysiologisia oireita. Kolmannessa tapauksessa potilaalle varataan tutkimus ja sen jälkeinen soittoaika, jolloin tehdään hoidon tarpeen arvio ja useimmiten samalla kertaa neuvonta. Vaihtoehtona on myös, että lähetteen perusteella ei voi tehdä hoidon arviointia, vaan sitä varten varataan soittoaika neurologille, joka sopii potilaan kanssa hoidosta ja seurannasta.

Etähoitomallin käyttöönoton myötä poliklinikkakäyntejä on entistä vähemmän ja kaikki käynnit ovat 45 – 60 minuutin pituisia, kun ne aiemmin olivat 30 – 45 minuuttia. Kun osa potilaista hoidetaan puhelimitse, niille potilaille, joiden hoito vaatii vastaanottokäynnin, on voitu varata riittävästi aikaa.

Miksi juuri teidän toimintamallinne tulisi valita laatupalkinnon saajaksi?

Tämä laatutyö on tehty vastaamaan merkittävään ja kalliiseen terveydenhuollon ongelmaan, jonottamiseen. Se on onnistuneesti toteutettu sekä yliopisto- että keskussairaalassa ja sen toimivuus on hyvin tutkittu. KHKS:ssa neurologialle ei ole ollut muutoksen jälkeen jonoa edes merkittävän lääkäripulan aikana. Lähetepotilaan puhelinhoito on yksinkertainen ja toimiva tapa taata kaikille potilaille tasapuolisesti hoitoa hoitotakuun puitteissa ilman lisäresursseja. Uskon, että etähoito on otettavissa käyttöön kaikilla erikoisaloilla.

Hanna Kuusisto

Neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri