Lääkäriliitolta lausunto hedelmöityshoidoista

Lääkäriliitto on antanut lausunnon hedelmöityshoidoista eduskunnan lakivaliokunnan kuulemistilaisuutta varten. Lausunto koskee hallituksen lakiesitystä sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta.

Ensimmäinen Suomessa koeputkihedelmöityksen avulla alkunsa saanut lapsi syntyi vuonna 1984. On arvioitu, että nykyisin hedelmöityshoitojen avulla syntyy vuosittain noin 1 500 lasta.

Lapsettomuuden hoitomuodot ovat parissakymmenessä vuodessa merkittävästi kehittyneet lääketieteellisen tutkimuksen ansiosta. Samanaikaisesti on tahaton lapsettomuus tullut viime vuosina yhä yleisemmäksi ongelmaksi.

Lääkäriliitto otti ensimmäisen kerran kantaa oikeusministeriön työryhmän vuonna 1988 valmistuneeseen keinotekoisia lisääntymismenetelmiä koskevaan mietintöön. Liitto piti tuolloin mietintöön liittyvää lakiehdotusta epäkypsänä eikä nähnyt silloin lainsäädännön aikaansaamista erityisen kiireellisenä asiana.

Vuonna 1998 oikeusministeriölle antamassaan seuraavassa lausunnossa Lääkäriliitto totesi, että lääketieteellisen hedelmöityshoidon antaminen oli jo tullut osaksi maamme sairauden- ja terveydenhoitopalveluja. Liitto oli sitä mieltä, että laki oli tarpeen säätää. Sen jälkeen lain säätämisen tarve on vuosi vuodelta käynyt yhä ilmeisemmäksi.

Nyt antamassaan lausunnossa Lääkäriliitto pitää lain aikaansaamista tärkeänä asiana ja kannattaa sen säätämistä nyt esitetyn hallituksen esityksen pohjalta.

Monivaiheinen ja kauan kestänyt valmistelutyö on pitänyt yllä hedelmöityshoitoihin liittyvää eettistä keskustelua, joka on heijastunut lakitekstiin ja perusteluihin. Lääkäriliiton mielestä lakiesitys muodostaa nyt kohtuullisen hyvän oikeudellisen perustan, jonka mukaan lapsettomuuden hoitoja voidaan Suomessa jatkaa.

Hedelmöityshoitoja voitaisiin pääsääntöisesti antaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsivälle parille, jolloin parilla tarkoitetaan avio- tai avoliitossa eläviä naista ja miestä. Lisäksi hedelmöityshoitoja saataisiin antaa naiselle, joka ei elä em. parisuhteessa. Edellytyksenä tällöin olisi, että mies, jonka luovuttamia siittiöitä hedelmöityshoidossa käytettäisiin, antaa suostumuksensa hoitoon tietoisena siitä, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Lääkäriliitto ei vastusta hedelmöityshoidon antamisen edellytysten määrittelemistä esitetyllä tavalla.

Vuoden 1998 lakiehdotuksessa sijaissynnyttäjän käyttö olisi ollut mahdollista. Lääkäriliiton mielestä sijaissynnyttäjän käyttö olisi silloin voinut tulla kysymykseen erityistapauksissa, mutta vain lääketieteellisin perustein eikä sijaissynnyttäjänä toimimiseen olisi saanut missään tapauksessa liittyä kaupallisia piirteitä.

Suomessa on tiettävästi 17 paria on saanut lapsen sijaissynnyttäjän avulla kymmenen viime vuoden aikana. Hoitomuoto ei lain säätämisen jälkeen olisi enää sallittu eikä Lääkäriliittokaan ole esittämässä sen jatkamista.

Paljon keskustelua on aiheuttanut myös luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneen lapsen oikeus tietää oma alkuperänsä. Se kompromissiehdotus, joka on laadittu nyt käsiteltävänä olevaa lakiesitykseen, kelpaa myös Lääkäriliitolle.