Lääkäriliitolta lausunto perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta
Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon opetusministeriölle luonnosasetuksesta, joka koskee lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen 4 pykälä:n muuttamista.
Liitto toteaa, että perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen tulee irrottaa oikeudesta toimia itsenäisesti yleislääkärinä.
Asetus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta perustuu Suomen ETA- ja EU-jäsenyyteen.
Kaksivuotisesta koulutuksesta säädettiin vuonna 1993 annetulla asetuksella. Sittemmin vuonna 1994 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen asetettiin vaatimukseksi lääkärille itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden saavuttamiseksi yleislääkärinä.
- Missään muussa EU:n jäsenmaassa lisäkoulutusta ei ole kytketty ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseen, vaan se on liitetty yleislääkärin toimintaan suhteessa kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Tämä on koulutuksen taustalla olevan alkuperäisen vuoden 1986 EU-direktiivinkin tarkoitus, muistuttaa Lääkäriliitto lausunnossaan.
Kuten asetusmuistion perusteluissa todetaan, EU-direktiivitasolla on tehty päätös lisäkoulutuksen pidentämisestä kolmeen vuoteen.
- Suomi on tätä pidennystä vastustanut ja saanut perusteluissa mainitulla tavalla oikeuden jatkaa edelleen kaksivuotista koulutusta. Koulutuksen pidentyminen Euroopassa on vääjäämätön kehitys, eikä Suomi voi sitä loputtomiin vastustaa. Kolme vuotta on selvä välivaihe ja koulutus pidentyy jatkossa tästäkin.
Suomi on direktiivin 2001/19/EY voimaantulon yhteydessä saanut mahdollisuuden jatkaa kaksivuotista koulutusta edelleen.
- Mikäli Suomen Lääkäriliiton pitkäaikaisen vaatimuksen mukaisesti suomalaisten lääkärien ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttaminen kytkettäisiin irti perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta, ei Suomella jatkossa olisi tarvetta vastustaa eurooppalaisella tasolla yleislääketieteen aseman kohottamista, toteaa liitto.
Lääkäriliitto sinänsä kannattaa tässä vaiheessa suomalaisten viranomaisten ilmoittamaa kantaa, jonka mukaan suomalaiseen lääkärien peruskoulutukseen sisältyy yksi vuosi perusterveydenhuoltoon perehdyttävää käytännön opiskelua ja harjoittelua.
PAKOLLISUUTEEN PERUSTUVA OHJAUSJÄRJESTELMÄ EI OLE KANNATETTAVA
Asetuksen perustelumuistiossa on todettu syyskuussa 2001 valtioneuvoston asettaman kansallisen terveydenhuoltoprojektin taustatekijöinä pahentunut lääkäripula sekä terveydenhuollon palveluiden rakenteellisten ongelmien korostuminen.
- Vaikka nyt tehtyjen asetusmuutosten taustalla kieltämättä onkin vaikeus rekrytoida lääkäreitä riittävässä määrin julkiseen terveydenhuoltoon, on kansallisen terveysprojektin taustatekijöinä toki ollut monia muitakin seikkoja, huomauttaa Lääkäriliitto lausunnossaan.
Perustelumuistion nykytilan kuvauksessa todetaan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen korvanneen Suomessa aiemmin voimassa olleen ns. orientoivan vaiheen palvelun.
- Lähtökohdiltaan kyseessä on ollut kuitenkin kaksi täysin erilaista järjestelmää. Orientoivan vaiheen suorittaminen oli edellytys lääkärien laillistamiseen, nykyisessä järjestelmässä lääkärit laillistetaan välittömästi lääketieteen lisensiaattitutkinnon suorittamisen jälkeen, muistuttaa liitto.
Nyt esillä olevalla asetusmuutoksella on tarkoitus pidentää kaksivuotiseen koulutukseen sisältyvää perusterveydenhuollon osuutta minimissään nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen.
- On kannatettavaa, että kaikilla lääkäreillä on mahdollisimman hyvät valmiudet toimia perusterveydenhuollossa ja muidenkin alojen kuin yleislääketieteen erikoislääkäreillä tulevaisuudessa yhteistyön onnistumiseksi hyvä kuva perusterveydenhuollon toiminnasta. Jos tarkoituksena on samalla pyrkiä saamaan motivoituneita perusterveydenhuollon lääkäreitä julkiseen terveydenhuoltoon, ei esityksen kaltainen pakollisuuteen perustuva ohjausjärjestelmä ole kannatettava. Työolosuhteet terveyskeskuksissa tulee luoda sellaisiksi, että lääkärit kokevat ne mielekkäinä työpaikkoina pitemmälläkin tähtäyksellä.
Samassa yhteydessä perusterveydenhuollon palvelu täsmennetään tarkoittavaksi toimintaa nimenomaan terveyskeskuksissa.
- Jatkoa ajatellen on toivottavaa, että perusterveydenhuollon näkemyksen saavuttaminen voitaisiin nähdä laaja-alaisesti huomioiden terveydenhuollossa mahdollisesti tapahtuvat muutokset.
PALVELUJAKSON KOULUTUKSELLISUUTTA LISÄTTÄVÄ
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan on myönteistä, että perustelumuistiossa pyritään lisäämään palvelujakson koulutuksellisuutta.
- Tämä on keskeistä, jos pyritään saamaan jatkossa perusterveydenhuoltoon motivoituneita lääkäreitä.
On myös tärkeää, että jakson koulutuksellisuuden ymmärtäminen heijastuisi terveydenhuollon toimintayksiköihin, joissa tähän asti perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavat laillistetut lääkärit on nähty pitkälti vain työvoimana.
- Koulutuksellisuuden lisäämiseksi on toivottavaa, että kyseisellä lääkärillä olisi oma nimetty ohjaajansa. Niin ikään koulutuksellisuuden apuna toimivan koulutus-EVO:n osalta tulisi nykyistä paremmin varmistaa, että tämä erityisvaltionosuus kohdistuu nimenomaan koulutuksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.
Perustelumuistiossa rajataan yksittäinen koulutusjakso yhteen kuukauteen.
- Koulutuksellisesti on mielekästä luoda riittävän pitkiä koulutusjaksoja. Määräys ei ole kuitenkaan sopusoinnussa esimerkiksi erikoislääkärikoulutusta koskevien nykyisten määräysten kanssa, joissa ns. runkokoulutuksen osalta lyhimpänä koulutusjaksona on voitu hyväksyä viikonkin mittaisia jaksoja.
Liitto esittää, että koulutusjakson pituus voitaisiin jättää kulloinkin tiedekuntien harkintaan.
- Kun lääkärien työllisyystilanteet näyttävät nopeasti muuttuvan, on tarpeellista, että koulutusjaksojen rajaamisella ei jatkon kannaltakaan estetä lääkärien pätevöitymistä.
Asetusluonnoksen 4 pykälä:n viimeisessä momentissa todetaan, että koulutuksesta voidaan enintään kuuden kuukauden palvelu suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 pykälä:n tarkoittamassa ja koulutusyksikön hyväksymässä muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä kuin edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa toimintayksiköissä.
- Tämä vapaavalintainen kuuden kuukauden jakso lisäpätevöitymisessä on voitu tähän asti suorittaa tiedekuntien hyväksynnän perusteella esimerkiksi perusterveydenhuoltoon liittyvässä tutkimustyössä.
Lääkäriliiton mielestä tiedekuntien on voitava jatkossakin tulkita asetusta niin, että tällainen mahdollisuus sallitaan.
- Samoin esimerkiksi varusmieslääkärinä toimiminen ja lääkintäreserviupseerikoulun suorittaminen ovat sellaisia jaksoja, joiden sisällyttäminen vapaavalintaiseen palveluun on jatkossakin oltava mahdollista.
Nyt esillä oleva asetusmuutos liittyy olennaisesti samanaikaisesti valmistelussa olleeseen erikoislääkärikoulutusasetukseen liittyviin muutoksiin.
- Lausuntoaika on kovin lyhyt ja asioista informoiminen on kiireisen aikataulun vuoksi ollut lääkärikunnalle vaikeaa. Ehdottoman välttämätöntä on, että tämäkin asetus koskee vain niitä lääkäreitä, jotka aloittavat lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen opinnot vuoden 2003 alun jälkeen.
Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen keskeisenä tavoitteena on perehdyttää valmistuvat lääkärit terveydenhuollon palvelujärjestelmään.
