Lehti 24: Liitto toi­mii 24/2003 vsk 58 s. 2684 - 2685

Lääkäriliitolta lausunto psykoterapiakoulutuksesta

Lääkäriliitto on antanut lausunnon opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriölle muistiosta, joka koskee psykoterapiakoulutusta.

Lääkäriliitto muistuttaa lausunnossaan, että mielenterveyshäiriöt ovat hyvin yleisiä väestössä ja psykoterapia on niiden tärkeä hoitomuoto.

- Psykoterapiakoulutuksen tulee pystyä vastaamaan väestön tarpeisiin. Psykoterapeuttista hoitoa toteuttavalta ammattihenkilöltä tulee edellyttää asianmukaista psykoterapiakoulutusta. Taustakoulutuksesta riippumatta kaikilta koulutukseen tulevilta tulee edellyttää riittävää kliinistä kokemusta mielenterveystyöstä sekä riittäviä psykiatrisia perusopintoja.

Lääkäriliitto haluaa korostaa koulutuksen edellyttämään tutkintopohjaan liittyen lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Sen neljäs luku käsittelee lääkärin erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Siinä todetaan, että laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudin määrityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.

- Tämä perusperiaate tulee muistaa ja sitä tulee noudattaa myös psykoterapiapalvelujen järjestämiseen liittyen. Vaikka palvelujen tuottajina voi toimia muunkin ammattiryhmän henkilöitä, vastaa lääkäri taudinmäärityksestä ja hoidon tarpeen määrittelystä lainsäädännön mukaan.

Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan, että psykoterapian kohdalla erityisesti psykiatrian alan erikoislääkärien rooli on hyvin keskeinen.

- Tämän vuoksi on tärkeää, että psykiatrian alojen erikoistumiskoulutukseen sisältyy näihin tehtäviin riittäviä valmiuksia antamaa psykoterapiakoulutusta.

Lääkäriliiton mielestä ministeriöiden yhteinen työryhmämuistio on tärkeä askel kohti psykoterapian aseman vakinaistamista terveydenhuollon tärkeänä hoitomuotona.

- Psykoterapian asema on ollut varsin pitkään epäselvä, säädökset asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä vuodelta 1994 toivat psykoterapian lähemmäksi muita lääketieteellisiä hoitomuotoja. Työryhmän esitykset psykoterapiakoulutuksen lisäämiseksi yliopistoissa ja valtion rahoituksen kasvattamiseksi ovat oikean suuntaisia.

LÄÄKÄRILIITOLLA PSYKOTERAPIAN ERITYISPÄTEVYYDET

Lääkäriliitto muistuttaa lausunnossaan omasta, vuonna 1993 perustetusta pätevöitymisjärjestelmästään. Siinä on hyväksytty 34 erityispätevyysaluetta ja yksittäisiä pätevyyksiä on myönnetty tähän mennessä yli 1 500 kappaletta.

Tämän järjestelmän piiriin perustettiin kesäkuussa 1995 psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyydet sekä tammikuussa 1996 lastenpsykoterapian ja lastenpsykoterapian kouluttajan erityispätevyydet. Näitä pätevyyksiä on toukokuuhun 2003 mennessä myönnetty seuraavasti: psykoterapia 150, psykoterapian kouluttaja 85, lastenpsykoterapia 24, lastenpsykoterapian kouluttaja 16.

Erityispätevyys voidaan myöntää psykiatrian alan erikoislääkäreille ja erityistapauksessa myös muun alan erikoislääkäreille.

Lääkäriliitto perusti erityispätevyydet Suomen Psykiatriyhdistyksen sekä Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen aloitteista ja myöntää pätevyyksiä yhteistyössä näiden kanssa. Psykoterapia on ollut erityispätevyysjärjestelmän suosituimpia osa-alueita ja Lääkäriliitto pitää sen kehittämistä tärkeänä, koska psykiatrian erikoislääkärikoulutus ei yksinään takaa vaadittavaa osaamista.

PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS VAI PSYKOTERAPIAKOULUTUS?

Työryhmä käyttää koulutuskokonaisuudesta termiä psykoterapeuttikoulutus.

-Tämä on jossain määrin harhaanjohtava termi, joka antaa vaikutelman irrallisesti itsenäiseen ammattiin johtavasta koulutuksesta, toteaa Lääkäriliitto.

Työryhmä itsekin toteaa, että psykoterapiakoulutus tapahtuu erikoistumiskoulutuksena muiden terveydenhuollon ammattipätevyyteen johtavien koulutusten jälkeen.

- Psykoterapiakoulutusta tapahtuu myös erillään varsinaisen psykoterapeuttipätevyyden hankkimisesta osana muuta hoitoa. Näin ollen voisi olla parempi kuvata jatkossa psykoterapiakoulutusta laajemmin suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen sijaan. Jatkoselvittelyä edellyttää lisäksi se, miten psykoterapiakoulutukset liittyvät muihin terveydenhuollon koulutuksiin sekä määritelmät itsenäisenä psykoterapeuttina toimimisen riittävistä valmiuksista eri peruskoulutusten pohjalta.

KOULUTUKSEN RAKENTEESEEN ESITETTY MUUTOKSIA

Työryhmä esittää koulutuksen jakamista psykoterapeuttikoulutukseen ja kouluttajakoulutukseen. Nykyjärjestelmässä on olemassa kolmiportainen koulutus: erityistaso (ET), ylempi erityistaso (YET) ja vaativa erityistaso (VET).

- Esitys muuttaisi nykyisen kolmen tason koulutuksen kaksitasoiseksi ja muuttaisi koulutusohjelmia. Lääkäriliiton erityispätevyydet vastaavat itsenäiseltä psykoterapeutilta vaadittavaa pätevyyttä. Työryhmän esitykset merkitsisivät tässä osin itsenäisen terapeutin pätevyystason madaltamista, mikä ei ole Lääkäriliiton mielestä perusteltua.

Lisäksi psykoterapeuttisten valmiuksien koulutus koskien laajemminkin terveydenhuoltoa olisi perusteltua. Psykoterapian asiantuntijaryhmä esitti kolmannen koulutustason käyttöönottoa vuonna 1995 (ylempi erityistaso).

- Tämä on osoittautunut tarpeelliseksi ja koulutusohjelmia on muodostunut paljon. Näin ollen kysymystä koulutustasojen määrästä ja itsenäisen psykoterapeutin määrittämisestä tulisi edelleen selvittää.

ARVIO PSYKOTERAPEUTTITARPEESTA YLIMITOITETTU

Lue myös

Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan, että psykiatrian erikoislääkärin tutkinto ei pääsääntöisesti johda psykoterapeuttina toimimisen valmiuksiin tällä hetkellä.

- Lääkärien syvällisempi koulutus eri psykoterapiamuotoihin ja psykoterapeuttina toimimiseen toteutuu nyt pääosin Lääkäriliiton ja alan erikoislääkäriyhdistysten yhteistyönä kehittämässä erityispätevyysjärjestelmässä. Se on osoittautunut toimivaksi ja saavuttanut laajan kiinnostuksen.

Liitto esittää, että lääkärien erikoistumiskoulutusta varten voidaan jatkossa harkita perustettavaksi joko psykoterapian erikoisala psykiatristen alojen yhteisen runkokoulutuksen jälkeen tai psykoterapian suppea erikoisala (tai tiedekunnan antama ns. lisäkoulutus) erikoislääkäritutkinnon jälkeen.

- Psykiatrian erikoislääkäritutkinnon sisällä tulee erikoistuvan omat intressit ottaa myös huomioon, jolloin erikoistumisen aikainen psykoterapiakoulutus voi olla erikoistujan tarpeista riippuen eri suuruistakin. Lääkäriliiton erityispätevyydet vastaavat itsenäiseltä psykoterapeutilta vaadittavaa koulutusta ja uudet koulutusohjelmat voisivat perustua tähän malliin.

Työryhmä on väestön tarpeista lähtien arvioinut vuosittaisten käyntikertojen määrästä riippuen tarvittavan nykytilanteeseen lisää 12 550 tai 22 300 uutta psykoterapeuttia. Laskelma perustuu arvioon siitä, että vain 20 % julkisen sektorin terapeuttien työvoimasta kohdentuisi jatkossakin psykoterapiaan.

- Psykoterapeutit ovat pitkälle koulutettuja erikoisasiantuntijoita. Nykytilannetta tulisi korjata siten, että he jatkossa tekevät sitä työtä, mitä parhaiten osaavat. Paitsi koulutusjärjestelmän resursseista myös tästä lähtökohdasta arvioiden Lääkäriliiton mielestä työryhmän arvio psykoterapeuttitarpeesta on selvästi ylimitoitettu.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030