Lääkäriliiton seminaarissa pohdittiin ulkoistamista ja ostopalveluja

- Auttaako terveyspalvelujen ulkoistaminen terveydenhuollon ongelmia? Uskon sen kyllä auttavan. Jos saamme palvelut edullisemmin ja laadukkaammin kilpailuttamalla, niin kysymyksen pitäisi olla pikemminkin: miksi emme kilpailuttaisi ja ulkoistaisi, totesi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve liiton järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli Vähemmällä rahalla enemmän hoitoa potilaalle - ostopalveluistako lääke?.

Hän jatkoi, että kilpailuttamisen ja ulkoistamisen ei tule olla mikään dogmi.

- Silloinkin voidaan tehdä sutta. Tärkeää onkin osto-osaaminen ja siihen liittyvä laaduntarkkailu, eikä monopolin vaaliminen.

Pälve totesi, että monipuolinen palvelutarjonta johtaa mitä todennäköisemmin palvelujen laadun paranemiseen sekä julkisella että yksityisellä puolella.

- Suomi on jäämässä pian yksin puolustamaan julkisen terveydenhuollon mallia, jossa kunta on sekä palvelujen tilaaja että tuottaja. Aiemmin Suomen kanssa samassa rintamassa olleet muut pohjoismaat ja Iso-Britannia ovat vähitellen siirtyneet siihen suuntaan, jossa tilaaja on kunnallinen, mutta tuottaja yksityinen.

Hän viittasi kauppa- ja teollisuusministeriön selvitykseen, jossa kerrotaan tilaajien ja tuottajien erottamisen tärkeydestä. Siinä puhutaan myös asiakkaan valinnanvapaudesta.

- Tässä suhteessa Suomi on Euroopan maiden häpeäpilkku. Suomessa ei voi valita perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitopaikkaansa. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään palveluseteli-sanan sijasta termiä kundval, asiakkaan valinta. Ei siinä mitään seteliä liiku. Palveluseteleitä käytetään Suomessakin monin paikoin yleisesti. Tällaisia asioita ovat mm. Kelan sairausvakuutuskorvaukset, pitkäaikaistyöttömän työllistäminen yrityksissä, korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikat ja yksityisen päivähoidon tuki.

Pälve kertoi Ruotsissa vuonna 2000 tehdystä tutkimuksesta, jossa verrattiin hoitohenkilökunnan näkemyksiä työolosuhteista vanhusten hoivapalveluissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Sen mukaan yksityinen sektori pärjäsi paremmin mahdollisuudessa suorittaa työtehtävät tyydyttävästi.

- Olen kuullut useammalta julkiselta sektorilta lähteneeltä lääkärikollegalta, että he eivät voineet julkisella sektorilla toimia ammattietiikkansa mukaisesti. Kun potilaita tulee ovista ja ikkunoista, niin lääkäreille ei ole annettu sellaisia aseita, joilla he voisivat auttaa haluamallaan tavalla potilasta.

KUNNAN EI PIDÄ TUOTTAA ITSE KAIKKIA TERVEYSPALVELUITA

Toimitusjohtaja Matti Toivola Helsingin kaupungin terveysvirastosta puhui siitä, onko kunnan tuotettava kaikki terveyspalvelut itse.

- Ei missään tapauksessa. Kysymys on myös teoreettinen, koska kunta ei tuota tälläkään hetkellä kaikkia terveyspalveluja itse. Viime vuosien trendi on ollut ulkoistaa perinteisiksi hyvinvointipalveluiksi luettavia palveluja yhä enemmän. Kilpailutus on tänä päivänä arkipäivää ainakin ison kaupungin terveydenhuollon hallinnossa, hän vastasi kysymykseen.

Toivola sanoi, että kilpailuttaminen ja ostaminen ovat hyviä asioita.

- Helsingin kaupungin kokemusten perusteella ne ovat olleet hyödyllisiä kaupungin, potilaiden ja verojärjestelmän kannalta. Kunnan ei missään tapauksessa pidä itse tuottaa kaikkea. Ulkoistamisen malleja on ollut aika vaikea löytää Suomesta. Olemme joutuneet itse oppimme hakemaan ja vähän sitä on haettu Ruotsistakin.

Hän toi esille syitä, joiden takia voi kunnalle syntyä tarve hakea terveyspalvelujen tuottaja ulkoa.

- Tilapäinen terveyspalvelun ostotarve syntyy, kun omaa työvoimaa ei saada joihinkin strategisesti tärkeisiin tehtäviin äkillisesti. Esimerkiksi joltain terveysasemalta puuttuu kolmasosa omalääkäreistä tai sijaisia ei saada. Tällöin kunnan ei ole tarkoitus pysyväsi hakea ulkopuolista tuottajaa, vaan oman henkilöstön rekrytointi on käynnissä rinnan ostopalvelun kanssa ja ostopalvelusta irrotaan heti, kun vakanssi saadaan täytetyksi, hän totesi.

Hän jatkoi, että kunta voi myös hakea ulkopuolisen tuottajan tehtäviin, joissa hoidon jatkuvuus ei ole määräävä tekijä tai tehtäviin, jotka ovat vakinaisen henkilöstön työviihtyvyyttä alentavia.

- Tästä esimerkkinä on esim. yöpäivystyksen ja viikonloppupäivystyksen ostaminen ulkoa.

ULKOPUOLINEN TUOTTAJA KONEISTOLTAAN NOTKEAMPI

Toivolan näkemyksen mukaan ulkopuolinen tuottaja saattaa olla koneistoltaan "notkeampi" kuin julkinen sektori.

- Niinpä uuden nopeasti aloitettavan toimintamuodon pystyttäminen saattaa käydä helpommin ostettaessa se kolmannelta sektorilta tai yksityiseltä. Lisäksi oman kunnan ulkopuolella saattaa olla sellaista osaamista jo valmiina, jonka hankkiminen veisi aikaa ja rahaa kunnalta eikä olisi järkevää hankkiakaan välttämättä. Tästä meillä Helsingissä on esimerkkinä huumehoitopalvelujen osto Diakonissalaitokselta.

Hän totesi, että neljäs määräävä tekijä ja syy on raha.

- Jos kunnalla on halua saada tietylle terveyspalveluihin käytettävissä olevalle rahamäärälle paras mahdollinen käyttö eli eniten terveyshyötyä, kannattaa tiettyä osaa palveluista kilpailuttaa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat tietyt elektiiviset leikkaukset, joita Helsinki kilpailutti esimerkiksi lääkärilakon aikaisten jonojen purkamiseksi.

Lääkärilakon aiheuttamisen lisäjonojen purkamiseksi Helsingin terveysvirasto pyysi tarjoukset 53 tuottajalta, jotka pitivät mukanaan mm. maamme kaikki sairaanhoitopiirit Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

- Projekti oli suurin kilpailutettu erikoissairaanhoidon palvelujen hankinta Suomessa. Tarjouskilpailun perusteella tehtiin sopimukset yhteensä noin 4 000 leikkauksen ja muun toimenpiteen suorittamisesta 13 eri tuottajan kanssa. Näistä kaksi oli sairaanhoitopiirejä, kaksi säätiöitä ja loput yksityisiä palvelun tuottajia.

Toivola kertoi, että kilpailutetun toiminnan hintataso oli noin 10 prosenttia alhaisempi verrattuna HUS:n hintoihin.

- Ostopalvelujen laatu oli erinomainen ja laskennallisesti odotettavien leikkauskomplikaatioiden määrä alittui selvästi.

Hän totesi lopuksi, että terveyspalvelujen kilpailuttamisen tulee tapahtua hallitusti.

- Näin ei huomaamatta ajauduttaisi tilanteeseen, jossa Suomen halvan, julkisen sektorin varaan rakennetun terveyspalvelujärjestelmän ydin on murrettu ja oltaisiin sellaisessa järjestelmässä, jossa kunta itse hoitaa vain kaikkein kalleimmat ja raskaimmat palvelut. Silloin henkilöstön saanti saattaa olla tosi vaikeaa, hän arveli.

TOIMINTOJA YKSITYISTÄMÄLLÄ JOPA 30 PROSENTIN SÄÄSTÖT

Seminaarissa oli mukana ruotsalaisia alustajia kertomassa siitä, millaisia muutoksia on Tukholman maakunnan alueella tehty terveydenhuollossa.

Tukholmalaisen Karolinska Sjukhusetin kehitysjohtaja Einar Areklett kertoi, miten tukholmalainen suursairaala on vastannut kustannuspaineisiin. Hän puhui siitä, miten sairaanhoidossa voidaan keskittyä ydintoimintaan ja samalla vapauttaa resursseja hoitotyöhön.

- Kun palvelutoimintoja on yksityistetty, on pystytty säästämään 25-30 prosenttia siihen nähden, että ne olisivat omassa hallinnassa.

Areklett sanoi, että jopa 50 prosenttia hoitohenkilökunnan töistä ei suoranaisesti koske hoitoon liittyviä tehtäviä.

- Kun hoidosta puuttuu resursseja, ovat hyvin toimivat tukipalvelut tulleet yhä tärkeämmiksi.

Vuoteen 1992 asti Karolinska Sjukhuset:illä oli keskusjohtoinen hallinto. Silloin toteutettiin useiden hallinnollisten toimintojen pitkälle viety desentralisointi.

- Palvelutoiminnot kuten mm. ruokala, siivous, puhelinliikenne yhdistettiin omaksi palveludivisioonaksi. Vuodesta 1995 lähtien ruokala, siivous ja puhelinliikenne ulkoistettiin. Pesula ja vartiointi oli jo aikaisemmin siirretty ulkopuolisille yrittäjille. Esimerkiksi potilaan jonotusaika puhelimessa on lyhentynyt selvästi. Nämä toiminnot ovat hyvin tärkeitä sairaalalle, koska ne ovat hyvin lähellä potilasta. On tärkeää, että ruoka on lämmintä ja puhelimessa ei tarvitse odottaa kauan aikaa.

Areklett kertoi, että IT-palvelu on säilytetty omassa organisaatiossa, mutta se on jaettu tilaaja- ja suorituspuoleen. Kulutustarvikkeiden toimitus tapahtuu puolestaan keskitetysti landstingetin omistamasta yhtiöstä käsin.

Hän totesi, että sairaalalla on oma palvelutoimintojen valvontayksikkö.

- Se osallistuu hankintoihin, seuraavaa jatkuvasti palvelun laatua ja tekee yhteistyötä ulkopuolisten yrittäjien kanssa palveluiden kehittämiseksi. Sillä on suuri merkitys, että sairaalalla on omaa toimivaltaa ja selkeä organisaatio yhteistyöhön palveluiden toimittajien kanssa.

Areklett sanoi, että Karolinska Sjukhuset:illä on ollut positiivisia kokemuksia siitä, kun palveluita on siirretty yrittäjille.

- Ennen kuin mentiin ulkoistamiseen käytiin paljon keskustelua. Nyt voi todeta, että kilpailu on edistänyt laatua ja palvelut on saatu halvemmalla.

SAIRAALAKIINTEISTÖT FIRMAN OMISTUKSESSA

Dalkia AB:n henkilöstöjohtaja Per Quant alusti siitä, mitä terveyspalvelujen yksityistäminen merkitsi potilaille ja henkilökunnalle. Hän kertoi tänä keväänä tehdystä tutkimuksesta, joka tehtiin Tukholman maakunnan (landstinget) alueella. Kysely lähetettiin 2016 henkilölle, joista puolet oli vielä landstingetin palveluksessa ja puolet oli siirtynyt työskentelemään yksityisen johdossa. Vastausprosentti oli 49.

- Tulosten mukaan henkilökunnasta oli myönteisiä yksityistämiseen. Syinä tulivat esille mahdollisuudet vaikuttaa omaan työtilanteeseen ja omaa työpaikkaa koskeviin päätöksiin.

Henkilökunnan vastauksista kävi ilmi myös, että edellytykset hyvän hoidon antamiseen olivat parantuneet yksityistämisen jälkeen.

- Potilaista 26 prosenttia suhtautui myönteisesti yksityistämiseen, kun 9 prosenttia suhtautui kielteisesti. Loput ajattelivat asiasta sekä myönteisesti että kielteisesti tai eivät osanneet sanoa asiaan mielipidettään.

Locum AB:n varatoimitoimitusjohtaja Tommy Hoff puhui oman yrityksensä toiminnasta. Locum AB on yksi Ruotsin suurimpia kiinteistönhoitoa harjoittavia yrityksiä. Sen vuokralaisista on tärkein Tukholman maakunnan sairaanhoito. Locum AB:n omistaa Tukholman maakunta (landstinget), joka vastaa alueen 1,8 miljoonan asukkaan terveydenhuollosta.

Ennen vuotta 1992 sairaalakiinteistöt omisti landstinget. Tuolloin perustettiin Locum AB ja silloin sillä oli 1 200 työntekijää. Rationalisointien ja tehostamisen kautta on sen työntekijöiden määrä vähentynyt 10 vuodessa 175:een. Hän muistuttaa, että ketään ei ole irtisanottu.

- Yrityksemme huolehtii siitä, että talo toimii, jotta se voi antaa hyvää hoitoa potilaille. Landstingetille on tullut uusia tehtäviä. Se voi keskittyä enemmän tilaamiseen ja sopimusten tekemiseen yksityisten terveyspalvelujen tuottajien kanssa.

Hoff kertoi siitä, mitä tehtäviä Locum AB:llä on.

- Tuotamme tehokkaan toimitilojen hyödyntämisen, luomme ammattimaisen kiinteistönhallinnon ja vapautamme omistajan, landstingetin, pääomia myymällä kiinteistöjä, joita ei enää tarvita landstingetin ydintoimintoihin, hän summasi.