Lehti 42: Liitto toi­mii 42/2002 vsk 57 s. 4271 - 4272

Luottamusmiehet koulutuksessa

Luottamusmiesten peruskurssi järjestettiin lokakuun alussa Lääkäritalolla. Luottamusmiehet saivat kahden päivän aikana kuulla tuhdin tietopaketin mm. Lääkärisopimuksesta, KVTES:stä, YT-menettelystä, luottamusmiehen asemasta, neuvottelumenettelystä työpaikalla, virka- ja johtosäännöistä sekä terveydenhuollon lainsäädännöstä.

Mika Vehkasaari

Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja ja OYS.n pääluottamusmies Risto Lantto puhui luottamusmiespäivillä siitä, mihin suuntaan liiton edunvalvontaa kehitetään. Hän esitti omia näkemyksiään edunvalvonnan nykytilasta, tavoitetilasta ja keinoista.

- Mielestäni edunvalvonnan tilaa heijastaa osaltaan se, että viime vuosina on luottamusmiesten rekrytointi ollut vaikeaa. Tämä heijastaa kenttätasolla edunvalvonnan tekemisen vaikeutta. Ylipäänsä järjestäytynyt paikallinen aktiivisuus on suhteellisen vaatimatonta, mutta löytyy hyviä poikkeuksiakin, hän muistutti.

Lantto totesi, että jäsenistölle edunvalvonta usein kiteytyy kunnallisen virkaehtosopimuksen tekemisessä.

- Todellisuudessa se on paljon muutakin. Yksityissektorin edunvalvonta työllistää paljon liiton toimistoa, kun yksittäiset jäsenet ottavat yhteyttä. Terveyspoliittinen vaikuttaminen on erittäin tärkeä osa edunvalvontaa kuin myös lääkärien koulutusasioihin vaikuttaminen.

Lantto keskittyi esityksessään julkisen sektorin edunvalvontaan.

- Edunvalvonnan painopiste on muuttumassa, kun paikallisen neuvottelun ja sopimisen merkitys on lisääntynyt. Pidän sädelomakahinoita yhtenä tärkeänä virstanpylväänä tähän suuntaan menemisessä. Asioita hoidettiin tuolloin ohi KT:n.

Hän esitti ajatuksiaan edunvalvonnan tavoitetilasta tulevaisuudessa.

- Ajatukseni on, että meidän tulee pyrkiä nykyistä yksilöllisempään ja joustavampaan palkkaukseen. Olemme nähneet, mihin keskitetty sopiminen johtaa eli aika vaatimattomaan ansiokehitykseen.

Lantto kertoi, että Ruotsissa on yli 10 vuoden historia yksilöllisestä edunvalvonnasta.

- Siellä ollaan tyytyväisiä palkkakehitykseen. Tavoitteena voisi Suomessa olla, että KT:n kanssa sovitaan vain karkeat raamit, minimitaso. Paikallisesti sovittaisiin palkkauksen periaatteet ja yksilöllisesti sitten itse palkka.

Hänen mukaansa keskitetysti voitaisiin sopia mm. työajasta, palkkauksen rakenteesta ja päivystyksen korvausperiaatteiden raameista.

- Paikallisesti päätettäisiin esimerkiksi tehtävien vaativuusluokittelusta, lisien perusteista, ja täydennyskoulutuksen ehdoista. Päätettäisiin myös päivystysjärjestelyistä eli siitä, miten päivystys kussakin paikassa hoidetaan.

Lantto sanoi, että Suomeen tarvitaan paikallisen sopimisen kulttuuria.

- Hyvät paikalliset mallit tuppaavat leviämään muuallekin.

Hänen mielestään tavoitteena pitäisi olla se, että jokaisessa työpaikassa käydään vuosittain esimiehen kanssa läpi työtehtävät, vastuut, omat työaikajärjestelyt, henkilökohtainen palkka, luontaisedut sekä henkilökohtainen täydennyskoulutus. Tiedän, että esimerkiksi luontaisetuja alkaa jo olla, vaikka ne ovat olleet meidän alalla aika harvinaisia.

LUOTTAMUSMIEHET AVAINASEMASSA

Lantto totesi, että luottamusmiehet ovat avainasemassa paikallisen sopimisen laajentumisessa.

- Asia edellyttää luottamusmiestoiminnan tehostumista. Yksilöllisen edunvalvonnan tehostamiseen tarvitaan puolestaan tietoisuutta oman aktiviteetin välttämättömyydestä. Lisäksi se edellyttää yksilötasolla sovellettavissa olevaa vertailutietoa palkoista. Tämän takia lääkärien tulisi luopua nihkeydestä antaa palkkatietoja eri tutkimuksia varten.

Hän arveli, että laajamittaiseen yksilölliseen sopimiseen pääseminen voi kestää 5-10 vuotta.

Lopuksi Lantto totesi, että myös edunvalvonnan taustalla on lääkäri-potilassuhde.

- Onnistuneen edunvalvonnan edellytys on se, että potilaat arvostavat lääkärin työtä. Sillä luodaan perusta edunvalvontatyölle.

Lue myös

Järjestöpäällikkö Erkki Laakso kertoi omassa puheenvuorossaan, että luottamusmiesten toimintaan panostetaan jatkossa entistä enemmän.

- Luottamusmiehille annetaan niin paljon tukea kuin vain on mahdollista. Neuvottelutaidon koulutuksen aloittaminen on yksi askel tähän suuntaan.

Hän totesi, että pienillä alueilla luottamusmies on ollut usein aika yksinään.

- On lisättävä luottamusmiesten alueellista verkottumista. Ideana on, että paikallisesti samanlaisessa työssä toimivat luottamusmiehet tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia.

Laakso sanoi, että luottamusmiehet ovat Lääkäriliitolle jatkossa entistä tärkeämpi voimavara.

- Neuvottelu ja sopiminen siirtyy entistä enemmän paikallistasolle, halusimme me sitä tai emme. Ja kannattaa haluta, jos halutaan enemmän kuin KT:n kanssa tehdyillä minimisopimuksilla. Tätä ei saada aikaan, jos meillä ei ole asemaansa tyytyväistä luottamusmiesverkostoa. Me annamme koulutusta ja opetusta sekä edistämme verkottumista. Te ette ole yksin, muistutti Laakso luottamusmiehiä.

Risto Lantto totesi, että luottamusmiehen kannattaa luoda hyvä, luottamuksellinen suhde henkilöstöjohtoon.

- Viralliset neuvottelut eivät ole ainoa tapa hoitaa neuvottelutoimintaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030