Luottamusmiespäivät: Lääkärien palkkauksesta säästäminen lyhytnäköistä
Lääkärit ovat muiden henkilöstöryhmien tavoin joutuneet kärsimään kuntien säästötoimista. Lääkäreitä on lomautettu, sijaisten käyttöä rajoitettu ja osastoja suljettu, ilmenee Lääkäriliiton luottamusmiehille tekemästä kyselystä, jota apulaistoiminnan-johtaja Santero Kujala esitteli luottamusmiespäivillä 10.-11.9.98. Päivien pääaiheena oli uusi lääkärisopimus, jonka eräiden yksityiskohtien tulkinnassa työnantajat ovat myös pyrkineet noudattamaan säästölinjaa.
Lääkärien lomautukset ovat kohdistuneet erityisesti Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalan ja Lapin terveyskeskusten lääkäreistä noin 40 % on ollut lomautettuina ja lomautuksen kesto on ollut keskimäärin lähes kaksi viikkoa. Sairaaloissa ei luottamusmieskyselyn kukaan ole kuitenkaan turvauduttu lääkäreiden lomautuksiin. Kesän 1998 aikana tehtyyn kyselyyn vastasivat 170 terveyskeskuksen ja 20 sairaanhoitopiirin lääkäriluottamusmiehet.
Lomarahan vaihtamista vapaaksi on käytetty säästökeinona runsaassa kolmasosassa terveyskeskuksissa ja suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä. Osastojen sulkeminen ja sijaisten käyttöä koskevat rajoitukset ovat yleisiä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, mikä toimintamalli on tuttu jo lamavuosilta. Säästötoimet ovat vaikeuttaneet potilaiden hoitoa: sekä sairaaloista että terveyskeskuksista raportoidaan jonojen pidentyneen ja potilaita siirretyn muihin hoitopisteisiin.
Luottamusmiespäivien osallistujat kertoivat myös muista työnantajan käyttämistä säästökeinoista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki pyrkii muuttamaan vapautuvat lääkärinvirat alemman palkkatason viroiksi, vaikka tehtävissä ja niiden vaativuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Turussa taas työnantaja säästelee liikaa harkinnanvaraisten palkkaelementtien käytössä. Tulosvastaavan lääkärin korotuksen saamisessa on ollut monissa sairaaloissa ongelmia.
Useat luottamusmiehet korostivat puheenvuoroissaan sitä, että lääkärin palkkaus muodostaa sairaaloiden kustannuksista alle kymmenesosan, vaikka sairaaloiden tuottamat palvelut keskeiseltä osin perustuvat heidän työhönsä. Säästökohteiden etsiminen lääkärien palkkapotista on sen vuoksi lyhytnäköistä toimintaa, kun taas kannustavalla palkkapolitiikalla voitaisiin varmistaa laadukkaan lääkärityövoiman saanti ja toiminnan tehokkuus.
Päivystyksen alkamisajankohta ennallaan
Sairaalalääkärien perustyöaikaa pidennettiin heinäkuun alusta 1 1/4 tunnilla viikossa eli se on nyt keskimäärin 38 1/4 tuntia viikossa työaikajakson aikana. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.
Sopimuksen mukaan työajan pidennys on tarkoitettu ensisijassa potilastyöhön kattamaan aiemmin lisätyönä tehtyä työtä ja parantamaan mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi leikkaustoimintaa potilaiden hoidon ja sairaalan toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sopimuksessa todetaan nimenomaan, että työajan pidennyksellä ei oteta kantaa lääkärien säännöllisen työajan, lisätyön ja päivystyksen sijoitteluun ja tekemisajankohtaan, vaan näistä päätetään paikallisesti toimintojen, työvoimaresurssien, potilasturvallisuuden ym. edellyttämällä tavalla.
Luottamusmiehille tehdyn kyselyn mukaan sairaaloissa on esiintynyt jonkinasteista painetta päivystyksen alkamisajankohdan muuttamiseen, mutta käytännön toimenpiteet on onnistuttu torjumaan. Taustatukena on ollut Lääkäriliiton hallituksen viime marraskuussa tekemä ennakkopäätös julistaa hakukieltoon ja saartoon ne työpaikat, joissa työnantaja aikoo sijoittaa säännöllistä perustyöaikaa nykyiselle päivystysajalle.
Uuden sopimuksen toteutumista esitellyt apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas kertoi, että päivystyksen alkamisajankohdasta on liittoon viime aikoina tullut joitain yhteydenottoja päivystäviltä lääkäreiltä, joilla on ollut vaikeuksia saada täyteen perustyöaikaa. Ongelmaan on törmännyt niin aktiivipäivystyksessä ahertava apulaislääkäri kuin viikon kerrallaan takapäivystävä korvalääkärikin.
Kangas piti tällaisissa tilanteissa hyväksyttävänä mallia, jossa lääkärikohtaisesti tehdään mahdolliseksi poiketa sairaalan kiinteästä päivystysajasta. Esimerkiksi Jorvissa voidaan paljon päivystävän lääkärin päivystyksen alkamisajankohta merkitä yksilöllisesti hänen lopulliseen päivystysilmoitukseensa. Joissain sairaaloissa on päädytty siihen, että perustyöajan vajaus siirtyy seuraavalle työaikajaksolle.
Luottamusmiespäivillä pidettiin tärkeänä sitä, että sairaaloiden ja terveyskeskusten sovittu päivystysaika säilyy ennallaan. Lääkäriliitto neuvottelee työaikajärjestelyistä lähemmin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ja tarkoituksena on, että asiasta voitaisiin antaa molempien osapuolten yhteiset ohjeet mahdollisimman pian.
Yhteiseen ohjekirjeeseen liitto haluaa sisällyttää myös tarkemmat ohjeet viikkovapaan laskennasta. Lääkärisopimukseen sisältyy työaikalain mukainen velvoite järjestää lääkärille viikoittain vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai keskimäärin 35 tunnin vapaa kahden viikon aikana. Viikkovapaan aikana voi takapäivystää tai antaa ohjeita puhelimitse, mutta aktiivityö katkaisee vapaan. Sopimuksen tulkintaohjeet siitä, miten pitkistä osista yhtäjaksoisen vapaan tulee vähintään koostua, kaipaavat kuitenkin täsmentämistä.
Ylilääkärien palkkaluokka-uudistuksessa ongelmia
Heinäkuun alusta voimaan tulleet palkankorotukset toteutettiin pääosin sopimuksen mukaisesti, mutta luottamusmieskyselyn mukaan ongelmia liittyi ylilääkärien ja apulaisylilääkärien II-kalleusluokan poistamiseen. Osalle heistä maksettiin kuitenkin pelkkä ylilääkärien sopimuskorotus 8,8 %, jolloin heidän peruspalkkansa jäi suhteellisesti alempaan kohtaan I-kalleusluokan palkka-asteikossa kuin se oli ollut aiemmassa II-kalleusluokan mukaisessa hinnoittelussa.
Neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen kehotti luottamusmiehiä näissä tapauksissa ottamaan ylilääkärien ja apulaisylilääkärien palkkaluokkamuutoksen uudelleen paikallisesti keskusteltavaksi, koska työnantajan menettely on vastoin kunnan yleisen virkaehtosopimuksen tehtäväkohtaista palkkaa koskevia määräyksiä. KVTES:n 3 pykälä:n mukaan viranhaltijan palkka määräytyy palkka-asteikon sisällä tehtävien vaativuuden mukaan. II-kalleusluokan poisto ei millään tavoin tehnyt ylilääkärien ja apulaisylilääkärien työtä vähemmän vaativaksi, joten perusteita heidän sijoittamiselleen alemmas palkka-asteikossa ei ole. Uudistuksen tavoitteena oli leventää lääkärien palkkahaitaria ylöspäin, ei jättää ylilääkärien ansioita erikoislääkärien jalkoihin.
Lääkärien palkkarakenne-uudistusta valmistellaan
Syyskuussa on toimintansa aloittanut Lääkärikartellin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen palkkarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kehittää lääkärien palkkausjärjestelmää työn tekemistä ja tuloksellisuuden lisäämistä kannustavaksi. Uudistukseen ei ole tälle sopimuskaudelle varattu määrärahoja, joten uusia malleja päästään soveltamaan käytäntöön aikaisintaan vuonna 2000.
Suoritepalkkausta valmisteltiin Lääkäriliitossa jo viime neuvottelukierroksella ja se nähtiin yhtenä varteenotettavana keinona parantaa sairaalalääkärien ansiotasoa. Lääkäriryhmien välillä vallitsi kuitenkin erilaisia näkemyksiä sovellettavasta mallista sekä suoritepalkkauksen soveltuvuudesta lääkärien työhön. Suurimmaksi esteeksi järjestelmän toteuttamiselle nousi neuvotteluissa lopulta se, etteivät kuntatyönantajat olleet kiinnostuneita tuottavuutta parantavista ratkaisuista vaan pyrkivät ainoastaan palkkakustannusten minimointiin.
Nyt asetetussa palkkarakennetyöryhmässä uudistusta on tarkoitus valmistella laajapohjaisesti ja eri osapuolten näkemykset huomioon ottaen. Keskeisenä tavoitteena on sairaalalääkärien palkkausjärjestelmän uudistaminen, mutta työryhmässä selvitellään myös väestövastuusopimuksen kehittämistä.
Terveyskeskuslääkäreillä samoin kuin hammaslääkäreillä suoritepalkkausjärjestelmä on jo käytössä. Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Atilla Samaletdin kertoi luottamusmiespäivillä, miten laajeneviin toimenpidealueisiin järkevästi panostamalla on järjestelmästä saatu tuntuva ansionlisä hammaslääkäreille. Myös terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkausta on monipuolistettu, viimeksi heinäkuun alusta. Keskustelussa tuotiin esiin, että myös sairaalalääkärien osalta olisi tärkeää saada uudistus käyntiin ja tarvittaessa laajentaa ja korjata sitä sen mukaan kuin osoittautuu tarpeelliseksi.
Lääkäriliitto pyrkii kehittämään lääkärien palkkarakennetta myös siten, että lääkärin pätevyys ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet otettaisiin huomioon. Nykyisin palkkataso määräytyy yksinomaan tehtävien vaativuuden perusteella. Liitto katsoo, että järjestelmän tulisi kannustaa koulutukseen sekä omien tietojen ja taitojen jatkuvaan kehittämiseen. Periaatteessa lääkärien palkkahinnoittelussa ei nykyisin ole ylärajoja, mutta työnantajalla ei ole velvoitteita maksaa työn laadusta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde näyttää tällä hetkellä olevan lähes ainoa valttikortti omasta palkasta neuvoteltaessa.
