Miten sairaalalääkärin peruspalkka määräytyy?
Eräs lääkäri otti yhteyttä Lääkäriliittoon ja kysyi, miksi lääkärien Y-palkkataulukoita ei enää julkaista Lääkärilehdessä. Y-palkkataulukoista luovuttiin jo vuonna 1995 ja palkat määriteltiin entisiin palkkataulukkoihin pohjautuvina markkamääräisinä liukumina. Kunkin lääkärin palkka määräytyy tämän asteikon sisällä ensi sijassa tehtävien vaativuuden mukaan. Asteikon yläraja ei ole ehdoton, vaan se voidaan perustellusta syystä ylittää.
Palkkahinnoittelu löytyy Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemasta lääkärisopimuksesta, jonka liitteessä 1 ovat terveyskeskuslääkärien, liitteessä 2 väestövastuulääkärien ja liitteessä 4 sairaalalääkärien palkat. Lääkärisopimus liitteineen on myös Lääkäriliiton internet-kotisivuilla osoitteessa http://www.fimnet.fi/cl/laakarisopimus. Terveyskeskuslääkärin palkkauksen määräytymistä on käsitelty Kunnallislääkärin vuosikirjassa 1998/99, joten seuraavassa esitellään lyhyesti sairaalalääkärin palkkausta.
Lääkärien peruspalkkoja nostettiin 1.7.98 lukien ja ne ovat sairaala-lääkärien osalta seuraavat:
Ylilääkäri yo-sairaalassa
19 855-22 514 mk/kk
Ylilääkäri muussa sairaalassa
17 463-21 218 mk/kk
Apulaisylilääkäri
17 463-19 873 mk/kk
Ylilääkärien ja apulaisylilääkärien palkkauksesta poistettiin heinäkuussa II kalleusluokka, joten kaikkien palkka määräytyy nyt I kalleusluokan mukaan.
Erikois- tai osastonlääkäri
14 944-17 897 (I kalleusluokka)
14 396-17 238 (II kalleusluokka)
Oman alansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri (ns. jökö):
Vähintään 95 % erikoislääkärin peruspalkan alarajasta
Erikoistuva lääkäri (vähintään vuoden laillistuksen jälkeen päätoimisesti lääkärin tehtävässä toiminut):
Vähintään 12 633 (I kalleusluokka)
Vähintään 12 098 (II kalleusluokka)
Erikoistuva lääkäri (alle vuoden laillistuksen jälkeen päätoimisessa lääkärin tehtävässä toiminut):
Vähintään 11 555 mk (I kalleusluokka)
Vähintään 11 047 mk (II kalleusluokka).
Lääketieteen opiskelijat:
Vähintään 9 772 (I kalleusluokka)
Vähintään 9 337 (II kalleusluokka)
Ns. vanhemmat amanuenssit:
Vähintään 6 100 mk/kk (I kalleusluokka)
Vähintään 5 868 mk/kk (II kalleusluokka)
Ns. nuoremmat amanuenssit:
Vähintään 3 338 mk/kk (I kalleusluokka)
Vähintään 3 223 mk/kk (II kalleusluokka).
Lääkärien palkkauksesta sovitaan paikallisesti ensi sijassa tehtävien vaativuuden perusteella. Peruspalkkojen tulee siis olla tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Johto- ja esimiesasemassa toimivien peruspalkkaa harkittaessa on otettava huomioon myös johdettavan yksikön koko ja vastuualueen laajuus.
Palkka määritellään yleensä edellä esitettyjen asteikkojen sisään, mutta ne voidaan perustellusta syystä ylittää. Lääkäriliitto katsoo, että kokenut erikoislääkäri tulee sijoittaa vähintään liukuman ylimpään kolmannekseen. Mitään ehdotonta kattoa lääkärien palkkaukselle sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ei nykyisin ole. Nimikkeen mukaista alarajaa ei sen sijaan saa alittaa, ellei ole kyseessä epäpätevyysalennus.
Lisät nostavat peruspalkkaa
Peruspalkka nousee 5 %:n suuruisilla kokemuslisillä 4, 7 ja 10 vuoden jälkeen. Kokemuslisät lasketaan henkilökohtaisen peruspalkan mukaan, joten niistä ei ole laadittu valmiita taulukoita. Lisäksi pitkään kunnan palveluksessa olleilla on 15-vuoden palvelusta maksettava markkamääräinen määrävuosilisä. Uuteen virkaan mentäessä on syytä varmistaa, että kaikki näihin lisiin oikeuttava palvelu on otettu huomioon palkkauksessa.
Lääkäreille, joilla on virassa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva dosentin tai muu erityispätevyys, peruspalkkaa voidaan nostaa 6-20 %:lla. Tämän pätevyyslisän maksamisen edellytyksenä on, että dosentuurista on hyötyä virkatehtävien hoidossa.
Lääkärille voidaan maksaa myös henkilökohtaista lisää hyvän ammattitaidon, työtulosten tai tavanomaista vaativampien työtehtävien perusteella. Lisän suuruudesta ja maksamisperusteista päätetään paikallisesti. Muita harkinnanvaraisia palkkauselementtejä ovat mm. kannustuslisä, tulospalkkio ja syrjäseutulisä.
Perustyöajan ansioita nostavat lisäksi mm. todistuspalkkiot. Lääkärien kokonaisansioihin vaikuttaa olennaisesti päivystystyön määrä. Oheiseen taulukkoon on koottu tietoja lääkärien keskimääräisistä kokonaisansioista heinäkuulta 1998.
Neuvottele itse palkastasi!
Kunnallisella alalla ollaan yhä enemmän siirtymässä joustavaan palkkahinnoitteluun, jossa paikalliset työnantajat voivat neuvotella palkkauksesta työntekijöiden kanssa yksilöllisesti. Lääkäriliitto sopii Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa palkkauksen minimirajoista ja yleisistä periaatteista, mutta jokaisella lääkärillä on myös itse mahdollisuus vaikuttaa palkkaukseensa. Virkaa hakiessa kannattaakin kysyä luottamusmieheltä tietoja työpaikan palkkapolitiikasta.
Palkkauksesta tulee sopia ennen uuden viran vastaanottamista sekä silloin, kun tehtävät muuttuvat oleellisesti vaativimmaksi. Varsinkin uuteen työpaikkaan mennessään lääkärin kannattaa käyttää tilanne hyväkseen ja pyrkiä neuvottelemaan palkkansa mahdollisimman korkealle. Lääkärit tuottavat keskeisen osan sairaaloiden ja terveyskeskusten suoritteista, joten työnantajan kannattaa panostaa parhaiden avainhenkilöiden palkkaukseen.
