Pääsopimus syntyi: Lääkäreille tulossa oma sopimus
Lääkärit ovat viimein saamassa pitkään tavoittelemansa oman sopimuksen. Asiasta sovittiin tammikuussa syntyneen uuden kunnallisen alan pääsopimuksen yhteydessä. Oma sopimusoikeus merkitsee, että Lääkäriliitto voi suoraan neuvotella lääkärien palkkauksen kehittämisestä sekä muista palvelussuhteiden ehdoista kunnallisen työnantajan kanssa. Marraskuun -93 alusta voimaan tulevaan lääkärisopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit.
Lääkärien omasta sopimusoikeudesta on kiistelty pitkään. Sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos että monet ammattijärjestöistä ovat vastustaneet kunnallisen virkaehtosopimuksen hajottamista alakohtaisiin sopimuksiin. Lääkäriliitto piti tätä kuitenkin välttämättömänä, jotta lääkärintyön erityiskysymykset voitaisiin ottaa sopimusneuvotteluissa paremmin huomioon. Asiasta neuvoteltiin lähes kolmen vuoden ajan, sillä vanha pääsopimus oli irtisanottu helmikuussa -90.
Muut pääsopijajärjestöt Akavaa lukuunottamatta olivat jo marraskuussa -92 tulopoliittisen sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä valmiit hyväksymään uuden kunnallisen alan pääsopimuksen. Siihen ei kuitenkaan sisältynyt lääkärien omaa sopimusta, minkä vuoksi Akava ei voinut sitä hyväksyä ja pääsopimus jäi tuolloin allekirjoittamatta.
Vuodenvaihteessa käytyjen neuvottelujen tuloksena Kunnallinen työmarkkinalaitos ehdotti, että yleisestä virkaehtosopimuksesta erotetaan ainakin kolme alakohtaista sopimusalaa seuraavan sopimuskauden alusta lukien. Omat sopimuksensa saavat lääkäriryhmien lisäksi myös perhepäivähoitajat ja tekninen ala. Kaikki pääsopijajärjestöt hyväksyivät sen, että näille aloille ryhdytään valmistelemaan omia erillissopimuksia. Opetusalaa sekä tuntipalkkaisia työntekijöitä varten on jo ennestään erillissopimukset, joita jatketaan.
Alakohtaisia sopimuksia selvittelemään asetetaan pääsopijajärjestöjä edustava työryhmä, jonka on määrä saada työnsä päätökseen toukokuun loppuun mennessä. Lääkäreitä sekä hammaslääkäreitä ja eläinlääkäreitä koskeva sopimus on määrä ottaa käyttöön seuraavan sopimuskauden alusta eli 1.11.93 lukien.
Uuden pääsopimuksen sopijaosapuolina ovat edelleen KT, Akava, STTK-J, Kunta-alan unioni ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ (= entinen TVK-V).
Paikallinen neuvotteluvalta lisääntyy
Kunnallinen työmarkkinalaitos piti uuden pääsopimuksen aikaansaamista tärkeänä, sillä sen katsotaan lisäävän kuntien mahdollisuuksia säästötoimiin. Pääsopimuksen mukaan kunnissa ja kuntainliitoissa voidaan sopia palkkojen alentamisesta, mutta ei kuitenkaan palkkaluokittelun alimman palkkaluokan mukaista peruspalkkaa huonommaksi. Myös valtakunnallista sopimusta korkeammista palkoista on nyt mahdollista sopia paikallisesti.
Lääkäriliitto korostaa, että vaikka pääsopimus tekee mahdolliseksi sopia palkkojen alentamisesta, se ei pakota sopimusten tekemiseen. Sopiminen edellyttää edelleen kaikkien osapuolten hyväksyntää. Tosin käytännössä työnantajat ovat irtisanomisilla uhkailemalla asettaneet neuvottelijat monissa kunnissa hyvin ahtaalle.
Kunta ei voi yksipuolisesti päättää henkilöstöä koskevista säästötoimista vaan voimassaoleva tulopoliittinen sopimus velvoittaa kunnan etsimään säästöjä yhdessä henkilöstöryhmien kanssa pyrkien välttämään lomautukset ja irtisanomiset. Edellytyksenä paikallisille sopimuksille tulee olla tarkka selvitys kunnan taloudellisesta tilanteesta ja jo toteutettujen säästötoimien vaikutuksista. On syytä huomata, että 4 %:n säästötavoite voidaan toteuttaa myös kehittämällä ja tehostamalla toimintoja.
Käytännössä paikallisneuvotteluja käyvät luottamusmiehet ja lääkäreitä koskevat sopimukset hyväksyy toistaiseksi Akavan kunnan neuvottelukunta. Lääkäriliitto ja Akava korostavat, ettei paikallistasolla tule suostua voimassaolevan virkaehtosopimuksen huononnuksiin. Työnantajan pyrkimykset alentaa palkkaluokkia, poistaa palvelulisät tai viedä lomarahat vastikkeetta tulee pyrkiä torjumaan.
Säästökeinona voidaan sopia vuoden 1993 lomarahan muuttamisesta osittain tai kokonaan vapaaksi tai lomarahan lainaamisesta työnantajalle.
Palkattomalla virkavapaalla ja lomautuksen aikana on syytä pysyä poissa työpaikalta. Palkattomia talkoopäiviä ei tule tehdä senkään vuoksi, että mahdollisten virkavirheiden tai työtapaturmien korvaaminen niiden osalta on ongelmallista. Säästösyistä johtuva työnteon keskeyttämisaika (esim. lomautus) tulee vaatia laskettavaksi mukaan eläkkeisiin, vuosilomaan ja palvelulisiin.
Lomautuksista ja yhteistoiminta-menettelystä sopimukset
Pääsopimusneuvottelujen yhteydessä on päästy yksimielisyyteen myös kunnallisten viranhaltijoiden lomauttamista koskevasta sopimuksesta sekä yhteistoimintaa koskevasta yleissopimuksesta. Kunnalliseen virkaehtosopimukseen lisätään määräykset, joiden mukaan viranhaltijat voidaan lomauttaa suunnilleen samoin perustein kuin työsuhteiset työntekijät. Lomautuksen perusteena voivat olla töiden väheneminen tai kunnan kustannusten pakottava vähentämistarve.
Yhteistoimintaa koskevalla yleissopimuksella pyritään kehittämään työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat kehittämis- ja rationalisointihankkeet sekä toimintayksikön taloutta koskevat esitykset. Yhteistoimintamenettely ei rajoita kuntien päätösvaltaa, mutta sen avulla työnantaja voi yhdessä henkilöstön kanssa pyrkiä mahdollisimman hyviin ratkaisuihin tai haittojen minimointiin.
Ilmoittakaa tilinumeronne apteekkiin
Apteekkarit ovat ottaneet Lääkäriliittoon yhteyttä, sillä heillä on ollut vaikeuksia suorittaa lääkäreille palkkioita puhelinresepteistä ja reseptien uusimisesta. Apteekeissa ei ole ollut lääkärien pankkitilien numeroita tiedossa eikä pieniä summia kannata lähettää postiosoituksena siitä aiheutuvien kustannusten takia.
Suomen Apteekkariliitto ja LääkäriKartelli ovat vuonna 1991 tehneet sopimuksen, jossa suositellaan puhelinresepteistä maksettavien palkkioiden tilittämistä lääkäreille pankkisiirroilla kaksi kertaa vuodessa. Sopimuksen mukaan apteekilla on oikeus vähentää tilitettävästä summasta apteekille aiheutuneet todelliset kustannukset sekä lisäksi kulukorvauksena 20 markkaa maksatuskertaa kohden. Jos lääkemääräyksiä on korkeintaan viisi, tilitys tapahtuu kerran vuodessa eikä 20 markan kulukorvausta peritä.
Sopimukseen vedoten Lääkäriliitto suosittelee, että lääkärit puhelinreseptien yhteydessä ilmoittavat tilinumeronsa apteekille.
