Taito Pekkarinen HUS:n hallituksen puheenjohtajaksi
Suomen Lääkärilehden päätoimittaja Taito Pekkarinen valittiin 11.6. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi. Taito on ollut järjestöjyrä läpi elämänsä. Järjestöpolitiikkaa hän on tehnyt niin kandiseurassa, NLY:ssä kuin Lääkäriliitossakin, kunnes hänet valittiin Lääkärilehden päätoimittajaksi vuonna 1990. Kunnallispoliittisen vaikuttamisen hän aloitti vuonna 1986 Helsingin kaupungin terveyslautakunnan jäsenenä. Hän on ollut terveyslautakunnan jäsen ja sittemmin puheenjohtaja ja edelleen HUS:n hallituksen jäsen siitä lähtien.
Hakiessaan Lääkärilehden päätoimittajan paikkaa Taito ilmoitti haluavansa jatkaa kunnallista terveyspolitikointia ja siihen myös suostuttiin. Tämä toiminta on tuonut melkoisen synergiaedun hänen päätoimeensa ja siten meille kaikille Lääkärilehden lukijoille. Hänelle on muodostunut hyvä näkemys ja kokemus terveyspolitiikan käytännöstä. Lisäksi hän on koko ajan ollut ajan hermolla terveyspolitiikan toteutuksessa. Toisaalta on uskottava, että toimiminen Lääkäriliitossa on tuonut Taitolle melkoisen asiantuntijaedun hänen toimiessaan Helsingin terveyshallinnossa ja osaltaan auttanut häntä etenemään luottamustoimissaan.
HUS:ssa työskentelee yli 2 300 lääkäriä, joiden työnantajaa Taito nyt edustaa entistä näkyvämmässä roolissa. Hänen päätoimensa Lääkäriliitossa voisi olla syy katsoa hänet jääviksi johtamaan organisaatiota. Näin eivät kuitenkaan poliitikot ole katsoneet valitessaan hänet tehtävään. Toisaalta hän on toiminut jo terveyslautakunnan puheenjohtajana aiemmin ja Tehyn järjestöpäällikkö on toiminut aikanaan HYKS:n valtuuston puheenjohtajana. Tällöin eivät muut työntekijäryhmät tai Tehy katsoneet asiaan liittyvän ongelmia. Juridisesti ei ole tapahtunut muutosta hallinnollisessa asemassa eikä siten jääviydessä Taiton siirtyessä hallituksen jäsenyydestä sen puheenjohtajuuteen.
Todellisuudessa Taito on nyt kuitenkin paljon näkyvämmin lääkärienkin työnantajan edustaja kuin aiemmin. Jääviyttä voidaan katsoa siten myös Lääkäriliiton näkökulmasta. Puhtaan juridisen jääviyden lisäksi voidaan perustellusti puhua myös moraalisesta jääviydestä. Lisäksi tulee pohtia, voiko Taito kirjoittaa HUS:ia koskevia pääkirjoituksia lehden päätoimittajana? Sitoutuuko Taito harrastustoimintaansa niin voimakkaasti, että se vaikuttaa hänen virkatyöhönsä lehden päätoimittajana?
Mahdollisen moraalisen jääviyden voisi katsoa ratkeavan yksinkertaisesti myös niin, että Taito pyytäisi eroa päätoimittajan tehtävästään siksi aikaa, kun aikoo toimia hallituksen puheenjohtajana. Kyseessä on kuitenkin luottamustoimi eikä virka, ja korvaus siitä on noin 3 300 euroa/v. Kyseisen toimen vastuu ja vaadittavan asiantuntemuksen ja sitoutumisen määrä suhteessa palkkioon ehkä kertoo meille lääkäreille, miksi kunnallisessa luottamustoiminnassa päätökset ovat joskus käsittämättömiä.
Taiton mahdollinen nouseminen HUS:n hallituksen puheenjohtajaksi tuli esiin jo talvella, ja Lääkäriliiton hallitus käsitteli asian pohtien juuri moraalista jääviyttä ja mahdollista esteellisyyttä oman työn jatkamiseen lehdessä sekä kykyä toimia siinä täysipainoisesti. Hallitus katsoi, että juridisesti jääviys ei ole liiton vaan HUS-piirin kuntien asia. Edelleen liiton hallitus katsoi, että asiantuntemuksen lisääminen Suomen suurimman sairaanhoitopiirin korkeimmassa johdossa on varmasti organisaation ja siellä työskentelevien - myös lääkärien - edun mukaista. Hallituksen mielestä Taito ei ole jäävi toimimaan puheenjohtajuuden ohella myös päätoimessaan Lääkärilehdessä. Taiton ei kuitenkaan tule kirjoittaa HUS:ia koskevista asioista. Siihen liitolla on riittävästi terveyspoliittista tietämystä. Terveyspoliittisia pääkirjoituksia voivat kirjoittaa jatkossakin myös muut kuin päätoimittaja.
