Tunnetko Lääkäriliiton organisaation?
Tiedätkö sinä, miten Lääkäriliitto huolehtii jäsenten edun-valvonnasta ja muista ammattikunnan yhteisten asioiden ajamisesta? Lääkäriliitto ei ole ainoastaan työmarkkina-järjestö, vaan myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka osallistuu monin tavoin terveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäriliitolla on lisäksi omat asiantuntijaelimensä mm. lääkärikoulutusta ja eettisiä asioita sekä eri sektoreilla toimivien lääkärien erityiskysymyksiä varten.
Valtuuskunta
Ylintä päätösvaltaa käyttää 60-jäseninen valtuuskunta, joka määrittelee liiton toiminnan suuntaviivat, hyväksyy talousarvion ja valitsee liiton puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet. Valtuuskunnan jäsenet valitaan joka kolmas vuosi vaaleissa, joissa äänestää yleensä yli 60 % liiton jäsenistä. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi jatkuu vuoden 2000 loppuun saakka.
Eniten keskustelua valtuuskunnassa käydään lääkärien palkkauksesta ja työajoista, kun vielä 90-luvun alussa suurinta huolta herätti uhkaava lääkärityöttömyys. Virkaehtosopimuksen hyväksyminen tai mahdollisesta työtaistelusta päättäminen kuuluvat hallituksen toimivaltaan, mutta monilla neuvottelukierroksilla on valtuuskunta halunnut tehdä itse nämä tärkeät ratkaisut. Sääntömääräisiä kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, mutta usein palkkaneuvottelujen aikana valtuuskunnan jäsenet joudutaan nopeasti kutsumaan ylimääräisiin kokouksiin.
Hallitus
Lääkäriliiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja seitsemän muuta jäsentä. Puheenjohtajisto valitaan vuosittain, muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitus huolehtii valtuuskunnan päätösten toimeenpanosta. Kokouksissa käsitellään edunvalvonnan ohella mm. terveydenhuoltoon, etiikkaan ja lääkärikoulutukseen liittyviä asioita. Hallitus vastaa liiton taloudesta ja valvoo toimiston työskentelyä sekä päättää pysyvien valiokuntien kokoonpanosta ja asettaa tarvittaessa tilapäisiä työryhmiä.
Valiokunnat
Koska Lääkäriliiton tehtävät ovat monipuolisemmat kuin muilla ammattijärjestöillä, on sillä myös laaja valiokuntaorganisaatio. Valiokunnat valmistelevat asioita hallitukselle ja voivat myös tietyissä rajoissa tehdä päätöksiä oman toimialueensa asioista.
Edunvalvontavaliokunta valmistelee lääkärien palkkausta ja työehtoja koskevia kysymyksiä sekä seuraa liiton neuvottelutoimintaa. Paikalliset sopimukset hyväksytään edunvalvontavaliokunnassa, kun taas laajempaa lääkärikuntaa koskevat sopimukset samoin kuin periaatteellista kannanottoa vaativat edunvalvonta-asiat ratkaistaan hallituksessa.
Valtionjaosto valmistelee mm. yliopistojen, ministeriöiden ja puolustusvoimien palveluksessa olevien lääkäreiden palkka-asioita sekä huolehtii valtiolla toimivien lääkäriryhmien työtaisteluvalmiudesta.
Järjestövaliokunta ylläpitää liiton työtaisteluvalmiutta ja luottamusmiesjärjestelmää sekä kehittää paikallisosastojen ja alaosastojen toimintaa. Järjestövaliokunnan toimialaan kuuluvat myös työsuojeluasiat sekä jäsenpalvelujen ja -etujen kehittäminen.
Eettisten periaatekysymysten valiokunta tutkii lääkärin ja terveydenhuollon etiikkaan liittyviä periaatekysymyksiä sekä valmistelee niitä koskevia kannanottoja. Valiokunta tekee esityksiä etiikan opetuksen kehittämiseksi ja järjestää lääkintäetiikkaa koskevia seminaareja.
Koulutusvaliokunta toimii yhteistyössä tiedekuntien ja viranomaisten kanssa lääkärien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi sekä ylläpitää liiton erityispätevyyksien järjestelmää. Valiokunta seuraa myös työvoimatilannetta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että valmistuvien lääkärien määrä vastaa kysyntää.
Terveyspoliittinen valiokunta on liiton asiantuntijaelin terveydenhuoltojärjestelmää, sosiaalipolitiikkaa ja terveydenhuollon hallintoa koskevissa kysymyksissä. Valiokunta seuraa mm. terveydenhuollon priorisointiin ja rahoitukseen liittyviä asioita ja valmistelee liiton kannanottoja niihin.
Yksityissektorivaliokunnan tehtävänä on edistää eri muodoissa tapahtuvaa yksityistä terveydenhuoltoa se sen yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Valiokunta ottaa kantaa erityisesti sairausvakuutusta ja verotusta koskeviin uudistuksiin.
Ulkoasiainvaliokunta hoitaa liiton suhteita muiden maiden lääkäriliittoihin sekä koordinoi liiton toimintaa kansainvälisissä järjestöissä. EU-jäsenyyden myötä yhteistyö varsinkin eurooppalaisten lääkärijärjestöjen kanssa on tiivistynyt.
Vakuutusvaliokunta huolehtii liiton jäsenten vakuutusetujen kehittämisestä ja seuraa mm. potilasvakuutuksen uudistamista.
Talousvaliokunta käsittelee liiton talousasioita sekä valmistelee hallituksen päätettäväksi talousarviot, tilinpäätökset sekä taloutta koskevat suunnitelmat.
Toimitusneuvoston tehtävä on kehittää Suomen Lääkärilehden sisältöä ja toimitusperiaatteita sekä edistää jäsenten kirjoittamista lehteen.
Työvaliokunta on hallituksen kokousten valmisteluelin, jonka kokouksiin osallistuvat liiton puheenjohtajat ja toimiston johto.
Luottamusneuvosto valvoo, että jäsenet noudattavat liiton kollegiaalisuudesta ja etiikasta antamia ohjeita sekä toimii tarvittaessa sovinto- ja kunniatuomioistuimena niihin liittyviä kiistoja ratkaistaessa.
Pysyvien valiokuntien lisäksi hallitus on perustanut tilapäisiä projektiryhmiä, joiden toimikausi kestää yleensä muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Työryhmiä on asetettu laatimaan esityksiä ja kannanottoja mm. lääkekysymyksistä, terveydenhuollon rahoituksesta, terveyden edistämisestä ja liiton tiedotuspolitiikasta.
Paikallisorganisaatio
Kaikki Suomessa asuvat Lääkäriliiton jäsenet kuuluvat automaattisesti johonkin liiton paikallisosastoon työ- tai asuinpaikkansa perusteella. Paikallisosastoja on kaikkiaan runsaat 60. Alunperin paikallisosastot perustettiin työtaisteluorganisaatioksi, mutta ne toimivat myös työrauhan aikana jäsenten ja luottamusmiesten tukena edunvalvonnassa. Paikallisosastot voivat lisäksi ottaa kantaa alueen terveydenhuoltoasioihin ja järjestää yhteisiä tapaamisia paikallisten tiedotusvälineiden kanssa.
Valtion palveluksessa olevia lääkäreitä varten on Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun perustettu valtionsektorin edunvalvontaosastot huolehtimaan vastaavista tehtävistä kuin paikallisosastot. Lisäksi yli 20 erikoisalan piirissä toimii liiton valtakunnallinen alaosasto, joka ottaa kantaa oman alansa kysymyksiin.
Jokaisen jäsenen panos on tärkeä
Lääkäriliiton vaikutusvalta ammattijärjestönä ja terveyspoliittisena asiantuntijana pohjautuu siihen, että liitto edustaa koko lääkärikuntaa. Lääkärien järjestäytymisaste on poikkeuksellisen korkea (noin 95 %) niin muihin suomalaisiin ammattiryhmiin kuin ulkomaisiin lääkärijärjestöihinkin verrattuna.
Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa Lääkäriliiton toimintaan. Valtuuskunnan vaaleissa olet mukana valitsemassa liiton korkeinta päättävää elintä. Osallistumalla keskusteluun esimerkiksi paikallisosaston kokouksissa tai liiton internet-sivuilla saat mielipiteesi kollegoidesi ja päättäjien tietoon. Aktiivisia yhteisten asioiden ajajia tarvitaan - asettumalla ehdokkaaksi vaaleihin ja ottamalla tarjotut luottamustehtävät vastaan pääset itse mukaan päätöksiä tekemään.
