Ulkomaisen palvelun vaikutus ikälisäkertymään: Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C-15/96
Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on 15.1.1998 antanut tuomion, jossa oli kyse toisen EU-jäsenvaltion julkishallinnon palveluksen lukemista hyväksi palkkauksen tasoa määritettäessä. Tuomiolla saattaa olla merkitystä myös lääkärien ikälisämääräyksiä, kokemuslisämääräyksiä ja määrävuosikorotuksia sovellettaessa sekä valtion että kunnallisella sektorilla.
Valtion sopimus
Voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan ikälisään oikeuttavaa aikaa on päätoiminen palvelusaika mm. valtiolla ja kunnallisella sektorilla. Tähän asti määräystä on tulkittu niin, että ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi on pääsääntöisesti luettu vain Suomessa julkishallinnossa palveltu aika.
EY-tuomioistuimen tuomiosta on käyty neuvottelut toisaalta valtiovarainministeriön ja toisaalta pääsopijajärjestöjen kesken. Käytyjen neuvottelujen perusteella on saavutettu yksimielisyys siitä, että myös muiden EU-jäsenvaltioiden julkishallinnossa palveltu aika luetaan ikälisään oikeuttavaksi ajaksi. Vastaavaa periaatetta tulee noudattaa keskitetyn virkaehtosopimuksen lisäksi myös valtiolla sovittuihin työehtosopimuksiin sisältyviin palvelusvuosilisiin ja virastokohtaisiin tarkentaviin virkaehtosopimuksiin sisältyviin määrävuosikorotuksiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Lääkärien osalta uudella tulkinnalla voi olla merkitystä lähinnä korkeakouluissa, mutta myös muualla mikäli henkilöllä on aikaisempaa ulkomaista palvelua.
Valtiovarainministeriön asiaa koskevassa kirjeessä ei oteta kantaa määräyksen taannehtivuuteen. Yleisenä tulkintaperiaatteena kuitenkin on, että palkkamääräyksiä voidaan tulkita taannehtivasti kuluvan vuoden ja kolmen edellisen kalenterivuoden osalta. Jokaisen valtion sektorilla toimivan lääkärin, jolla on tällaista EU-palvelua, on syytä mahdollisimman pian tehdä vaatimuksensa työnantajalle ikälisäoikeuden konkretisoimiseksi. Hakijalla on näyttövelvollisuus ikälisäoikeutensa perusteen suhteen. Mikäli taannehtivuudesta syntyy erimielisyyttä, voidaan asiassa ottaa yhteyttä joko Akava-JS:n toimistoon (puh. 09-141 822), jossa koordinoidaan uuden määräyksen soveltamista taikka liiton toimistoon. Samoin tulee menetellä, mikäli on erimielisyyttä siitä, onko palvelu ulkomailla julkishallinnon palvelusta vai ei.
Kunnallinen virkaehtosopimus
Kunnallisessa virkaehtosopimuksessa ikälisä- ja palveluvuosilisämääräykset on korvattu kokemuslisämääräyksillä. Sopimuksessa ei ole merkitystä sillä, onko palvelu tapahtunut kotimaassa vai ulkomailla. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki kunnallinen palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä ko. tehtävässä. Ulkomainen palvelu on siis jo nykyisen sopimuksen mukaan täytynyt ottaa huomioon kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa, mikäli siitä on ollut olennaista hyötyä lääkärin tehtävässä.
Lääkärisopimuksen terveyskeskusliitteen 1. pykälä:ssä on määräyksiä terveyskeskuslääkärin oikeudesta määrävuosikorotuksiin. Määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa on sopimuksen mukaan Suomessa päätoimisena terveyskeskuslääkärinä palveltu aika tai aikaisemmin vastaavassa virassa palveltu aika. EY-tuomioistuimen tuomio vaikuttaa laajentavasti myös tämän määräyksen tulkintaan, vaikka siitä asiasta ei ole saatu KT:n kirjallista soveltamisohjetta. Asiassa on kuitenkin käyty suulliset neuvottelut KT:n ja Lääkäriliiton kesken. Näissä neuvotteluissa on oltu yksimielisiä siitä, että myös muussa EU-maassa palveltu aika voidaan ottaa huo- mioon määrävuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että toiminta on sisällöltään vastannut Suomen terveyskeskuslääkärin palvelua. Lukumääräisesti näitä tapauksia ei liene montaa.
Mikäli terveyskeskuslääkäri katsoo, että hänellä on sellaista EU-maiden palvelua, joka voi vaikuttaa hänen määrävuosikorotusoikeuteensa, tulee hänen tehdä asiassa esitys työnantajalleen. Samoin on hyvä, että asiassa tiedotetaan liiton toimistoon, jotta voidaan varmentaa yhdenmukainen menettely. Mahdollista on, että asiassa päädytään vielä täsmentäviin ohjeisiin KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken.
