Lehti 11: Liitto toi­mii 11/2003 vsk 58 s. 1355

Uskomatonta - mutta totta!

Heikki Pälve

Muuntokoulutuksen tarina on uskomaton ketju disinformaatiota ja jääräpäisyyttä. Pohjimmiltaan kyseessä on ammattikorkeakoululaitoksen ja yliopiston välisen rajan häivyttämisestä. Asiaa on kuitenkin perusteltu monin väittein, jotka eivät kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.

Muuntokoulutus on tarpeen: Kansallisen terveysprojektin työvoimatyöryhmä käsitteli muuntokoulutuksen tarpeellisuuden ja hylkäsi idean. Terveysprojektin johtoryhmä hylkäsi myös asian, mutta siitä huolimatta ministeri Rask otti sen esiin vielä valtioneuvostossa, kun se teki terveysprojektia koskevat periaatepäätökset. Hallitus on siis asian käsitellyt ja istunnossaan sen hylännyt. Edellisestä huolimatta ministeri Rask otti asian esille toukokuussa. Tarpeettomuus on kuitenkin erittäin arvovaltaisesti todettu ja tarkkaan tutkittu.

Muuntokoulutuksella on laaja tuki: Em. tahot eivät ole tukeaan antaneet. Heti esityksen tultua julkiseksi Sairaanhoitajaliitto, TEHY ja Lääkäriliitto totesivat esityksen huonoksi ja tarpeettomaksi, eivätkä myöskään tiedekunnat tai STM tukeneet esitystä. Ministeri on tosin kertonut saaneensa kirjeitä, joissa asiaa on tuettu. Demokraattisen valmisteluorganisaation tukea ei ole.

Muuntokoulutus on halvempaa kuin normaalikoulutus: Sadan opiskelijan (neljä vuotta; 25 opiskelijaa/v) kouluttamiseen sijoitetaan 11 milj. euroa (n. 66 milj.mk). Koska koko muuntokoulutusta ei em. selvitystenkään perusteella tarvita, ollaan nyt tuhlaamassa koko summa! Se on siis erittäin kallista. Tällä hetkellä projektiopiskelijoista maksetaan tiedekunnille 9500 euroa vuodessa, muuntokoulutettavista valtio maksaa yli kaksi kertaa enemmän. Opetusministeriö väittää, että erityiskoulutusohjelman mukaisesti koulutettavat hoitajat pystytään kouluttamaan halvemmalla kuin perinteisen koulutusohjelman opiskelijat. Uskomaton väite!

Lääkäripula helpottuu pikakoulutuksella: Yliopistojen selvitysten mukaan yli 10 opintoviikkoa opistotasoista opetusta on vaikea lukea hyväksi yliopistossa. Joka tapauksessa koulutusaika tulee pitkäksi: 4,5 vuotta hoitajaksi, 3 vuotta työelämää ja vähintään 5,5 vuotta lääketieteellisessä. Yhtä aikaa opiskelunsa aloittanut ylioppilas alkaa tässä vaiheessa olla erikoislääkäri ja on siten ehtinyt toimia lääkärinä jo 7 vuotta, kun kanssasisar tai -veli valmistuu vasta lääkäriksi.

Näin saadaan empaattisempia lääkäreitä: Hoitajissa on empaattisia ja epäempaattisia kuten lääkäreissäkin. Onko väitteelle esitettävissä jokin tutkimus tueksi?

Näin helpotetaan lääkäripulaa: Lääkäripulan nimellä kulkevaan ilmiöön on jo reagoitu kansallisen terveysprojektin päätösten mukaisesti ja koulutusta on lisätty 360:stä 600:aan. Opetusministeriö toimii vastoin valtioneuvoston päätöstä 11.4.2002. Eikä meillä edes olisi lääkäripulaa kunnissa, jos terveyspalvelujärjestelmä voisi joustaa. Nyt voi työolosuhteisiinsa vaikuttaa usein vain lähtemällä pois. Onko tuo 100 lisälääkäriä 5-10 vuoden kuluttua oleellinen parannus tilanteeseen, joka pitäisi ja voitaisiin hoitaa nyt?

Lue myös

EU on hyväksynyt muuntokoulutuksen: 'However, you should be aware that the guidance given in this letter does not constitute a formal position of the commission.' Näin komissio kirjoitti. Ministeriön mukaan ko. lause on komission lupa, mutta se ei julkaissut tuota kirjettä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ministeri Raskin esittämä pikakoulutus ei edelleenkään toteudu ja että toisin kuin opetusministeriö väittää, koulutus on kallista ja vielä että tarvetta muuntokoulutukselle ei ole. Jokainen voi nyt miettiä, miksi se kuitenkin haluttiin ajaa läpi, vaikka keskeisiä perusteita ei todellisuudessa ole?

Tässä yhteydessä on mainittu, että saadakseen tahtonsa läpi opetusministeriö on käyttänyt 'ulkoparlamentaarista' voimaa. Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi on kieltänyt, että hammaslääketieteellisen tiedekunnan uudelleen käynnistäminen Turussa liittyisi mitenkään nyt tehtyyn päätökseen. Ministeri Maija Perho on antanut ymmärtää toisin. Varmaa kuitenkin on, että yliopiston tahto on hyvin tarkkaan opetusministerin taskussa ja opetusministerin voimakkaan tahdon vastustaminen saattaa olla haitallista. Miksi Turun lääketieteellinen tiedekunta hyväksyi nyt esityksen, jota alun perin vastusti ja johon ei edelleenkään ole julkilausuttua kestävää perustetta? Jokainen voi miettiä vastausta itse.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030