Lehti 15: Liitto toi­mii 15/1998 vsk 53 s. 1833

Uusi lääkärimatrikkeli valmistunut

Viiden vuoden välein julkaistava lääkärimatrikkeli on jälleen valmistunut. Uusi matrikkeli sisältää tiedot Suomessa vuoden 1997 loppuun mennessä perustutkinnon suorittaneista ja laillistetuista lääkäreistä. Lisäksi matrikkelin alkuun on koottu tilastotietoja lääkärikunnasta, katsaukset lääkärimatrikkelien historiaan ja Suomen Lääkäriliiton vaiheisiin sekä lääkärikoulutuksen ajankohtaisiin aiheisiin.

Suomen lääkärit 1997 Finlands läkare on kolmastoista Suomen Lääkäriliiton julkaisema matrikkeli. Jo ennen näitä oli maassamme ilmestynyt viisi lääkärimatrikkelia. Vanhin lääkäri- ja apteekkarimatrikkeli on Hugo af Schulténin matrikkeli vuodelta 1889. Ammattikuntamatrikkeleista se on vanhimpien joukossa; pappismatrikkeleita oli julkaistu jo 1800-luvun alussa, ja yliopiston opettajista, lakimiehistä ja kansakoulunopettajista oli valmistunut matrikkelit ennen lääkärimatrikkelia.

Ensimmäisessä lääkärimatrikkelissa oli elämäkertatiedot 236 lääkäristä - nyt valmistuneen matrikkelin lääkärijoukko on 17 588. Heistä 77 % on antanut matrikkeliin elämäkertatietonsa, mm. tiedot tutkinnoista, arvoista ja pätevyyksistä, työhistoriasta ja luottamustoimista sekä perhetiedot. Vastaamatta jättäneistä on matrikkelissa lyhyet perusrekisteritiedot tähdellä merkittyinä. Tietojensa julkaisemisen matrikkelissa kielsi 258 lääkäriä.

Lääkärimatrikkelin toimitustyö tehtiin Forssan Kirjapainossa päätoimittajan Lasse Kososen johdolla. Lääkäriliitossa työtä ohjasi matrikkelitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi hallituksen jäsen Pekka Saarinen ja jäseninä professori Kauko Kouvalainen, hallituksen jäsen Olli Meretoja, edellisen matrikkelitoimikunnan puheenjohtaja Osmo Pammo, apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ja Lääkärilehden toimittaja Marianne Jansson.

Poimintoja perustilastoista

Lääkäreitä oli vuoden 1997 lopussa kaikkiaan 17 588. Lääkärikunnan nuorin oli 23-vuotias, vanhin 95-vuotias. Lääkärien tilastollinen keski-ikä on noin 45 vuotta.

Naisten osuus lääkärikunnasta on 47 %. Osuus on edelleen kasvanut, joskin hitaammin kuin ennen. Alle 40-vuotiaista lääkäreistä enemmistö on naisia - nuorimmissa ikäluokissa naislääkärien osuus on 65 %. Naislääkärien keski-ikä on 6 vuotta matalampi kuin mieslääkärien keski-ikä.

Erikoislääkäreitä on 58 % lääkäreistä, ja myös tämä osuus on jatkuvasti kasvanut. Erikoislääkäreistä on miehiä 62 % ja naisia 38 %. Eniten erikoislääkäreitä on yleislääketieteen erikoisalalla, ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat sisätautilääkärit ja kirurgit.

Suomessa työelämässä oli vuoden 1997 lopussa 14 120 lääkäriä. Yli 80 % heistä työskentelee julkisen sektorin piirissä.

Sairaalatyössä toimii 6 560 lääkäriä ja terveyskeskuksissa 3 530. Muita toimialoja ovat mm. työterveyshuolto, avohoitotoimistot, opetus- ja tutkimustehtävät sekä hallinnon, puolustusvoimien, järjestöjen, teollisuuden ym. tehtävät. Päätoimisia yksityislääkäreitä on 1 150 ja sivutoimista yksityisvastaanottoa pitää noin 4 500 lääkäriä.

Suomalaisia lääkäreitä työskentelee ulkomailla ainakin 850 yhteensä 59 maassa. Eniten suomalaislääkäreitä on Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, mutta viime vuosina suurin kiinnostus on kohdistunut Norjaan ja Englantiin, joissa lääkärien työllisyystilanne on parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kehitysmaissa toimi vuoden 1997 lopulla 35 suomalaislääkäriä.

Suomessa toimivista lääkäreistä 91 % puhuu äidinkielenään suomea ja 6,4 % ruotsia. Saamea äidinkielenään puhuvia lääkäreitä on kaksi. Ulkomaisista kielistä yleisimmät äidinkielet ovat venäjä ja viro. Eri äidinkieliä lääkäreillä on kaikkiaan 56.

Poimintoja lääkärimatrikkelista

Lääkärimatrikkelin elämäkerrat koostuvat lääkärien henkilö-, koulutus- ja uratiedoista sekä toiminnasta tieteellisissä ja ammatillisissa järjestöissä. Mukana on myös mainintoja vapaa-ajan harrastuksista, joskus hyvinkin persoonallisista. Satunnaisesti valituilta sivuilta kerätty otos 200 lääkärin harrastuksista kertoo seuraavaa:

Yleisimmin harrastuksena on mainittu erilaisia liikuntamuotoja; yli puolet otoksen lääkäreistä ilmoitti harrastavansa liikuntaa. Tavallisin maininta oli liikunta yleisesti tai kuntoliikunta. Erikseen mainituista 32 lajista suosituimmat olivat laskettelu, tennis ja uinti, mutta mukana oli myös mm. jousiammunnan ja voimanoston harrastaja. Avantouimareita osui otokseen kolme. Yksi lääkäri ilmoitti harrastuksekseen taitouintivalmennuksen.

Toiseksi yleisin maininta, musiikki, oli harrastuksena yli neljäsosalla otoksen lääkäreistä. Lajeina mainittiin niin klassinen musiikki kuin 60- ja 70-luvun populaarimusiikkikin. Tästä otoksesta koottuun orkesteriin tulisi 5 kitaraa, 3 pianoa, 2 haitaria, käyrätorvi, viulu, basso, mandoliini ja kantele. Rockyhtyeessä soitti yksi lääkäri. Kuorolaulajia oli useita - toisaalta yksi lääkäri ilmoitti harrastuksekseen "satunnaisen karaoke- tms. yksinlaulun". Otoksessa oli kolme lääkäriä, joiden musiikkiharrastus ulottui säveltämiseen, mm. gospelmusiikin alalla. Mukaan osui myös yksi katusoittoa harrastava lääkäri.

Kirjallisuus ja lukeminen oli harrastuksena myös lähes neljäsosalla otoksesta. Kirjoittamisen harrastajia oli useita, lehtikolumnistista romaanikirjailijaan, elämäkertakirjojen kirjoittajasta laulujen sanoittajaan.

Lue myös

Muita taideharrastuksia olivat kuvataiteet (kuvanveisto, öljymaalaus, pastellimaalaus, taidetaonta), tanssi (flamenco, baletti, moderni tanssi), teatteri (mm. kaksi harrastelijanäyttelijää). Taidenäyttelyn oli pitänyt yksi ja valokuvanäyttelyjä kaksi otoksen lääkäreistä. Yhden lääkärin harrastuksena oli lausunta.

Luonto, linnut ja kasvit sekä eräretket ja vaellukset oli mainittu usein. Kalastajia oli paljon, metsästäjiä pari. Purjehdusta ja muuta veneilyä harrastavia oli otoksessa parikymmentä. Koiraharrastajia oli muutama, joukossa yksi hirvikoiraylituomari.

Koti ja perhe oli mainittu usein harrastuksiksi, mm. muodossa "lasten pilalle hemmottelu" ja "isoäidin tehtävät". Kesämökki ja puutarha - mm. "voikukkien kitkentä" - kuuluvat vapaa-aikaan. Maanviljelyä ja metsänhoitoa harrasti muutama. Yksi lääkäri ilmoitti harrastuksekseen "savusaunan rakennus- ja lämmitysopin".

Järjestötoiminnan harrastajia oli useita, ja erikseen mainittiin mm. Lions- ja Rotary-järjestöt, soroptimistit, Amnesty International, seurakunta- ja Punaisen Ristin toiminta. Yksi lääkäri harrasti palokuntatoimintaa, yksi partiota. Kunnallispolitiikassa oli mukana kaksi otoksen lääkäreistä.

Yksittäiset maininnat harrastuksista ulottuvat "polttopuiden keruusta" "loogiseen ajatteluun", "visaisista sanaristikoista" "markkinatalouteen".

Tilaajille toukokuun lopulla

Ennakkotilauksen tehneille matrikkeli lähetetään toukokuun aikana; käytännössä postitus siirtyy toukokuun lopulle Postipankin lakkojen takia. Matrikkelia voi tilata Lääkäriliitosta, puh. (09) 3930 730 tai internetin kautta http://www.fimnet.fi/fennoshop/. Kirjan hinta on liiton jäsenille 550 mk (+ postituskulut) ja muille 700 mk (+ alv 8 % + postituskulut).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030