WMA:n presidentti Kati Myllymäki: Maailman vesiongelmia ei ratkaista teknologialla

Maailman lääkäriliiton WMA:n presidentti Kati Myllymäki toteaa, että maailman vesiongelmia ei ratkaista teknologian avulla.

- Meidän tulisi huolehtia siitä, että pohjavedet ja makean veden varastot maapallolla pysyisivät puhtaina ja juotavina. Lähtökohtana ei voi olla se, että ensin pilataan kaikki ja sitten haetaan kalliilla tekniikalla ratkaisuja, hän sanoi puhuessaan Lääketieteen toimittajat ry:n vuosikokouksessa.

Myllymäen esityksen aiheena oli Terveys on vedessä?, josta hän oli puhunut myös vastikään Japanin Kiotossa pidetyssä Maailman vesifoorumissa (World Water Forum).

- Vesifoorumi järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Se on painottunut ympäristö-, teknologia- ja bisnesnäkökulmiin. Nyt terveys ja sen liittyminen veteen oli oikeastaan ensimmäistä kertaa esillä. Japanin lääkäriliitto oli ollut asiassa aktiivinen ja järjestänyt foorumiin Vesi, elämä ja terveys -session.

Myllymäki kertoi, että yleensä vesifoorumin keskusteluissa vesiongelman haluttiin ratkaista teknologialla.

- Tällainen ajattelu on lääkärin näkökulmasta aivan pöhköä. Meidän tulisi huolehtia siitä, että pohjavedet ja makean veden varastot maapallolla pysyisivät puhtaina ja juotavina.

- Globaalisti ajateltuna ennalta ehkäisevä ja ympäristöä suojeleva näkökulma on varmasti paljon tärkeämpää ja nimenomaan köyhien maiden kannalta ainoa oikea.

Hän totesi, että toinen vesifoorumissa haettu ratkaisu oli veden kaupallistaminen.

- Vesi olisi tuote, joka ostetaan. Kolmas näkökulma oli ympäristöaktivistien, joiden mielestä vedelle on ympäristöeettiset arvot. Siellä puhuttiin hyvin vähän siitä, että vesi on oikeasti elämän ja kuoleman kysymys.

- Mikään lääketieteellinen teknologia ei korvaa sitä asiaa, että juomavesi on puhdasta ja sitä on saatavissa kaikille. Tästä meidän on huolehdittava. Juomavesi ei voi olla kauppatavara, joka jää osalta ihmiskuntaa kokonaan saavuttamatta.

Myllymäki sanoi, että vesi tulisi nostaa hallitusten välisissä keskusteluissa agendan kärkeen.

- Nyt siellä on taloudelliset asiat. Vedessä on kuitenkin kysymys elämästä ja kuolemasta.

Vesiongelmat eivät ole mikään uusi asia.

- Yksi teoria Rooman valtakunnan romahtamiseen on se, että siellä tapahtui yleinen lyijymyrkytys, joka johtui vesijohdoista ja veden varastointijärjestelmästä.

Myllymäki muistutti, että sodissa on kautta aikojen käytetty lähteiden ja kaivojen myrkyttämistä.

- Nyt tullaan näkemään, miten käy Irakin Basrassa, jossa on katkennut sähkönjakelu ja sen myötä vedenjakelu. Kyse on lähinnä epidemioista.

Hän arveli, että veteen liittyvät asiat tulevat varmasti olemaan esillä maailmanpolitiikassa lähivuosina.

- On arvioitu, että puhtaasta vedestä syntyvät seuraavat isot konfliktit. Nämä jännitteet näkyvät jo nyt Palestiinan ja Israelin alueilla. Myös monien muiden maiden rajapinnoissa syntyy paineita esimerkiksi siitä, kuka rakentaa padon ja kuka saa kuivattaa joen kastelutarkoituksiin.

JUOMAVESI TÄRKEÄ OSA TERVEYTTÄ

Myllymäki totesi, että juomavesi ja viemäröinti on hyvin tärkeä osa terveyden määritelmää.

- Kun puhutaan terveiden elinvuosien menetyksestä, niin neljännes tästä johtuu pelkästään ympäristötekijöistä. Taudit eivät ole välttämättä ole itsestään syntyviä, vaan erittäin paljon ympäristövaikutteisia. Tämä pätee nimenomaan infektiotauteihin. On arvoitu, että noin miljardilta ihmiseltä puuttuu juomaveden järjestely. Kahdelta ja puolelta miljardilta puuttuu kunnollinen viemäröinti. Yli 1,5 miljoonaa lasta kuolee vuosittain pelkästään ripulitauteihin.

Hänen mielestään eettisenä kysymyksenä lääkärikunta ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa pitää suutaan kiinni.

- Ympäristöstä tai vedestä johtuville sairauksille voidaan tehdä jotain myös ennalta ehkäisevästi.

Myllymäki oli keskustellut Maailman vesifoorumissa kehitysmaiden edustajien kanssa.

- Ne olivat aika järkyttäviä keskusteluja. He olivat sitä mieltä, että lääkärit eivät välttämättä puolusta puhdasta juomavettä. Syynä oli se, että tavallisen ripulin hoito on niin tuottavaa perustyötä lääkärille. Tähänkin jotkut löytävät ratkaisun teknologiasta eli lisätään vain antibiootteja, tiputuksia ja nestehoitoja. Vai pitäisikö kuitenkin olla niin, että äidinmaidon vastikkeet ja maitojauheet sekoitettaisiin mieluummin puhtaaseen kuin pilaantuneeseen veteen?

Hän muistutti, että huonolla vedenlaadulla on myös pitkäaikaiset terveysvaikutuksensa.

- On jälkeläisten muodostumiseen ja hedelmällisyyteen liittyvät asiat. Eri maista on olemassa raportteja, joiden mukaan erilaiset hormonipitoisuudet juomavedessä alentavat miesten siittiöiden tuotantoa.

SUOMI YKKÖSSIJALLA

YK julkaisi vesifoorumin yhteydessä UNESCO:n ja YK:n talous- ja sosiaaliosaston vesivarojen tilaa koskevan arvioinnin ja vertailun. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiselle sijalle.

- Maksimipistemäärä indeksissä on 100 ja Suomella on 78. Vaikka me olemme paras maa, niin meillä on kuitenkin matkaa eteenpäin. Listauksessa oli käytetty muuttujina mm. veden saatavuutta, tehokasta käyttöä, jäteveden käsittelyä ja olemassa olevien luonnonvarojen määrää.

Maailman vesifoorumin päätöslauselmaan, joka oli 165 maan konsensusjulistus, ei päässyt mukaan YK:n viime marraskuussa hyväksymä lause vedestä perusihmisoikeutena. Kokouksen alla YK oli toivonut, että puhdas vesi tunnustettaisiin ihmisen perusoikeudeksi ja että kansainvälinen yhteisö sitoutuisi konkreettisiin toimiin 2,4 miljardin ihmisen heikon vesi- ja sanitaatiotilanteen parantamiseksi.

Vesifoorumin päätöslauselma määrittelee veden pikaisia maailmanlaajuisia toimia vaativaksi asiaksi ja kestävän kehityksen liikkeellepanevaksi voimaksi. Siihen ei kirjattu konkreettisia toimia, joilla ihmisiä uhkaavaa vesikriisiä voitaisiin helpottaa. Päätöslauselma vaatii parempaa yhteistyötä samoja vesivaroja jakavien maiden välillä.