Yhteisön terveyttä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa
Lääkäriliitto järjesti 22.10. seminaarin, jossa pohdittiin lääkärien keinoja vaikuttaa yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Esillä olivat terveyden edistäminen neuvoloista ja kouluista lähtien aina työelämän pudotuspelissä syrjäytymisen ehkäisyyn. Seminaari oli tarkoitettu liiton perustaman Terveydeksi-verkoston jäsenille, johon kuuluu nykyisin noin 200 terveyskasvatuksesta kiinnostunutta lääkäriä.
Puheenjohtaja Kati Myllymäki totesi, että eri maiden lääkäriliittojen näkemykset yhteisön terveyden merkityksestä vaihtelevat suuresti. Toisena ääripäänä on kiinalainen yhteiskuntakeskeinen näkemys, jossa yhden lapsen politiikkaa ja muuta yksilön oikeuksiin puuttumista voidaan perustella yhteisön eduilla. Toista äärilaitaa edustaa amerikkalainen yksilökeskeinen järjestelmä, jossa ihminen joutuu kantamaan syrjäytymisensä seuraukset täysin itse.
Hän piti huolestuttavana kehitystä entisen Neuvostoliiton alueella, jossa perusterveydenhuollon järjestelmä on romahtanut samalla kun mm. alkoholismi ja huumeiden käyttö sekä seksitaudit lisääntyvät nopeasti. Näiden maiden lääkärit ja heitä edustavat järjestöt eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita kansanterveyden parantamisesta perusterveydenhuollon ja yhteisöllisten toimintatapojen avulla, vaan vaativat panostuksia korkeaan teknologiaan ja yksilökohtaiseen hoitoon.
Suomessa puhdas juomavesi, kattavat rokotukset ja koululiikunta ovat jo itsestäänselvyyksiä, mutta terveydenhuollossa ei yhteisölliseen näkökulmaan aina kiinnitetä riittävästi huomiota. Myllymäki piti tärkeänä, että lääkärit osallistuvat väestön terveyden edistämiseen yhteiskunnan eri alueilla. Jos lääkärit vetäytyvät yhteisöllisestä roolistaan, syrjäytyy ammattikunta helposti myös asemastaan terveydenhuollon johdossa ja jää pelkäksi kapean sektorin konsultiksi.
Eräs uhkatekijä yhteisöllisen toimintatavan kehitykselle on lääkärien palkkausjärjestelmä ja sen muuttuminen nykyistä enemmän suoritepohjaiseksi. Terveyden edistämisestä voidaan kehitellä omia suoritteitaan, mutta miten hinnoitellaan esimerkiksi päiväkodin suunnitteluun osallistuminen suhteessa vaikkapa gastroskopiaan? Ja miten mitata yhteisöllisen toimintatavan tuloksellisuutta, pohdiskeli Myllymäki.
Huumeet yleistyvät, vaikka tietoa on
Konkreettisen esimerkin terveyskasvatuksen ongelmista toi Pääesikunnan hallintolääkäri Vesa Jormanainen esitellessään puolustusvoimien sotaa huumeita vastaan.
Osalle varusmiespalveluun tulevista tehdään vuosittain nimetön kysely, jolla pyritään selvittämään huumausaineiden käyttöä ikäluokan keskuudessa. Kaikki mittarit viittaavat siihen, että huumeiden käyttö on selvästi kasvussa ja yleisempää kuin koskaan ennen Suomessa. Viime vuonna palvelukseen tulleista varusmiehistä 22 % ilmoitti kokeilleensa huumausaineita.
Tietoa huumeiden vaarallisuudesta nykypäivän nuoret ovat kyllä saaneet. Yleisimpiä valistajia ovat koulu sekä radio, TV ja lehdet. Myös suurimmassa osassa koteja on keskusteltu asiasta. Vain 0,7 % varusmiehistä ilmoittaa, ettei ole saanut tietoja huumausaineiden vaaroista. Tiedotus on selvästi parantunut verrattuna edelliseen huumeaaltoon 1970-luvun alusta.
Vaikka huumevalistusta on lisätty, on nuorten keskuudessa viime vuosina yleistynyt käsitys, etteivät huumausaineet olekaan niin vaarallisia. Esimerkiksi hasista kokeilleista yli kolmannes piti ainetta vaarallisena vielä vuonna 1992, mutta vain 8 % vuonna 1997. Ei-kokeilleiden joukossa oli ainetta vaarallisena pitävien määrä samaan aikaan laskenut 78 %:sta 43 %:iin. Myös käsitykset ns. kovien huumeiden vaarallisuudesta ovat 1990-luvulla lieventyneet.
Viime vuonna palvelukseen tulleista varusmiehistä 1,5 %:lla löytyi virtsatestissä kannabisjäämiä.
Määrä on kasvanut 15-kertaiseksi viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, joten Jormanainen piti kehitystä hälyttävänä.
Lääkäreillä tärkeä tehtävä terveyden edistäjinä
Seminaarissa esiteltiin useita onnistuneita yhteisön terveydentilan ja hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hankkeita. Vantaalla on lähdetty määrätietoisesti ratkomaan lähiöiden keskeisiä terveysongelmia järjestämällä asukkaille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä terveempiin elintapoihin tähtääviä ruoanlaitto- ja liikuntakursseja. Ammattiavun tarvitsijat on saatu aiempaa kattavammin terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen piiriin, kun asuintalojen kivijalkoihin on avattu terveydenhoitajan vastaanottopisteitä.
Seminaarin puheenjohtajana toiminut Harri Vertio totesi, että esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden tulisi käyttää asiantuntemustaan yhteisön terveyden edistämiseen. Kouluilla on lasten ja nuorten hyvinvoinnista paljon tietoa, jota nykyisiin hyödynnetään liian suppeassa piirissä. Yhteistyössä terveys- ja sosiaalihuollon sekä muiden sektorien kanssa ongelmiin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Samoin esimerkiksi sairaalat voisivat toimia terveydenhuoltoa koskevina asiantuntijoina ja aloitteentekijöinä yhteiskuntaan päin.
Terveyden edistämisestä kiinnostuneet lääkärit voivat ilmoittautua Lääkäriliittoon lehdistöpäällikkö Maimu Haloselle, puh. 09-39 30 708. Liitto välittää Terveydeksi-verkostoon kuuluville tietoa alan koulutuksesta ja terveyskasvatusaineistosta.
