Erikoislääkäri: ”Tuntuu, ettei huolen vakavuutta ole ymmärretty riittävästi”
Lastenpsykiatrit ovat yrittäneet selittää Kelalle, miten kilpailutus voi vaikuttaa vaativiin lasten ja nuorten psykoterapiahoitoihin.
Lääkärilehti kertoi syyskuun alussa, että psykoterapeutit pelkäävät lapsille ja nuorille tärkeiden hoitosuhteiden katkeavan.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapioiden kilpailutuksessa oli tänä vuonna kriteerinä vain hinta, ja nyt kokeneita lasten- ja nuortenpsykoterapeutteja on jäämässä pois palveluntuottajista Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa.
Myös Helsingin kaupungin lastenpsykiatrit ovat huolissaan kilpailutuksen vaikutuksesta vaativiin lasten ja nuorten psykoterapiahoitoihin.
– Meidän mielestämme erityisen vakava kysymys liittyy jo käynnissä olevien terapiasuhteiden jatkuvuuteen niissä tilanteissa, joissa nykyistä psykoterapeuttia ei enää hyväksytä palveluntuottajaksi. Olemme yksikössämme välittäneet huolta asiasta myös Kelan suuntaan, mutta tuntuu, ettei huolen vakavuutta ole ymmärretty riittävästi, Helsingin kaupungin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mia Koskinen sanoo.
”On sääli, jos terapia katkeaisi jonkin ulkoisen tekijän takia”
Mia Koskisen työnkuvaan kuuluu muun muassa lasten ja nuorten psykoterapiahoitojen suunnittelu ja seuranta. Hänen mukaansa olisi välttämätöntä, että Kela selkiyttää mahdollisimman pian linjauksensa niiden potilaiden osalta, joille vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja siihen liittyvä psykoterapia on jo myönnetty ja joiden hoito on käynnissä.
– Psykoterapeutin vaihtaminen kesken hoidon voi vaarantaa hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Usein kyse on vaikeasti oireilevista lapsista, joilla voi olla taustalla kiintymyssuhdekatkoksia, merkittävää traumataustaa ja vakavaakin oman terveyden vaarantavaa oireilua. Hoitavana lääkärinä olen huolissani siitä, että pahimmillaan myös potilasturvallisuus voi vaarantua, ja tästä olen viestinyt myös Kelalle, Koskinen huomauttaa.
Lapselle tai nuorelle myönnettävää vaativaa ja pitkäkestoista psykoterapiaa on edeltänyt usein jo vuosien työ, ja sen eteen on käytetty paljon terveydenhuollon resursseja ja aikaa.
– On kohtuutonta lapselle, jos tässä tilanteessa psykoterapiasuhde katkeaisi jonkin ulkoisen tekijän takia. Lapsi on usein kehitysvaiheessa, jossa hän herkästi pohtii, kenen syy jokin asia on. Lapsi on haavoittuvainen ajattelemaan, että terapeutin vaihdos johtuu juuri hänestä, Koskinen selittää.
Psykoterapeutin vaihtaminen ei Koskisen mukaan ole prosessi, joka voidaan toteuttaa nopeasti.
– Tarvitaan ensin riittävä aika nykyisen terapiasuhteen päättämiseen ja kokemusten käsittelyyn sekä sen jälkeen aikaa uuden terapeutin kanssa tarvittavan luottamuksen ja työskentelysuhteen rakentamiseen.
Lasten ja nuorten psykoterapioista pitäisi järjestää oma kilpailutus
Koskinen korostaa, että lasten ja nuorten psykoterapia edellyttää erityisosaamista, jota aikuisten psykoterapiakoulutus ja kokemus eivät sellaisenaan takaa.
Terapeutin on myös pystyttävä työskentelemään yhteistyössä esimerkiksi perheen, koulun, lastensuojelun ja muun palveluverkoston kanssa.
– On tärkeää huomioida, etteivät monet aikuispsykoterapeutit itsekään koe koulutuksensa mahdollistavan tällaista vaativaa psykoterapiaa lasten ja nuorten kanssa.
Kuntoutuksen ja vammaisetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen Kelasta totesi Lääkärilehdelle aiemmin, että terapioiden palvelunkuvauksiin oli tuotu kaikki laatukriteerit mitä aikaisemmissakin kilpailutuksissa ja että hintakilpailuun pääseminen edellytti kaikkien laatuvaatimusten täyttymistä.
Mia Koskinen pitää tärkeänä, että Kela järjestäisi jatkossa lasten ja nuorten psykoterapioista oman kilpailutuksen, jossa huomioidaan terapioiden erityispiirteet.
– Näin voitaisiin paremmin varmistaa, että erityisesti vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa laadukasta ja pitkäjänteistä hoitoa. Ensiarvioisen tärkeänä pidän jo käynnissä olevien hoitojen jatkumisen turvaamista nykyisellä psykoterapeutilla myös jatkokausien osalta silloin, kun se on potilaan edun mukaista.
