Säästöistä huolimatta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna usealla sadalla miljoonalla eurolla, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituslain kolmanneksi vaiheeksi etenee eduskuntaan.

Esitys vastaa sisällöltään pääosin lausunnoilla ollutta luonnosta. Suurimmat sen jälkeen tehdyt muutokset koskevat kahden vuoden pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamista, rahoitusta tasaavan säästökompensaation poistoa sekä rahoituksen kehitystä kohdennetummin tasaavaa niin kutsuttua perälautamallia.

Ehdotus pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamisesta kahden vuoden tietojen perusteella rahoitusta vakauttavana tekijänä sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta. Myöhemmin tehtyjen vaikutusarvioiden perusteella kuitenkin havaittiin, että ehdotus ei vakauttanut rahoitusta, vaan edelleen heijasteli voimakkaasti eri alueiden tietopohjan laadussa olevaa vaihtelua.

Rahoituksen tietopohjan turvaamiseksi hallitus esittää, että THL ja valtiovarainministeriö voisivat jatkossa korjata rahoituksen perusteena olevissa rekisteritiedoissa olevia selviä virheitä. Tällä pyrittäisiin varmistamaan alueiden yhdenvertaista kohtelua, rahoituksen oikeellisuutta ja rahoitusmallin uskottavuutta.

Esityksessä ehdotetaan uutta tasausta, jolla turvattaisin vuosittain rahoituksen vähimmäistaso alueille, joilla rahoitus muutoin vähenisi.

– Rahoituslakiesityksellä jatkamme hyvinvointialueiden rahoitusmallin maltillista uudistamista, vähennämme alueiden eriytymistä sekä hillitsemme kustannusten kasvua. Säästötoimista huolimatta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna koko maassa usealla sadalla miljoonalla eurolla, eikä yhdenkään alueen rahoitus pienene, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen tiedotteessa.

Lue lisää: "Esitystä ei missään tapauksessa pidä viedä tällaisena eteenpäin"