Vähäosaiset maksavat hoidostaan eniten
Hoitoon tulemista lykätään ja maksujen eräpäiviin pyydetään lykkäystä, kertoo Susanna Wilén Siun sotesta.
Kansalaisilta tulee viestiä, että korkeiden asiakasmaksujen takia hoitoon ei hakeuduta. Osa potilaista tulee hoitoon vasta sitten kun on varaa. Kontrollikäyntejä pyydetään lykkäämään, ja laboratoriokokeiden vastaukset halutaan tekstiviestillä tai ne katsotaan vain Omakannasta, sillä se on maksutonta.
Näin pohjoiskarjalaiset reagoivat entistä korkeampiin terveydenhuollon asiakasmaksuihin.
Toimialuejohtaja Susanna Wilén Siun sotesta kertoo, että yhä useampi pyytää lykkäystä eräpäiviin tai haluaa maksaa laskut pienemmissä erissä.
Terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin viimeksi vuoden 2025 alussa. Seuraavat korotukset ja lisäksi uusia maksuja tulee ensi vuoden alkupuolella, jos hallituksen esitys hyväksytään.
– Olen huolissani tästä. Erityisesti perusterveydenhuollon maksut ovat käsittämättömiä, missään päin Eurooppaa ne eivät ole näin korkeita. Perusterveydenhuolto on peruspalvelu, sinne pitäisi päästä edullisesti, Wilén sanoo.
– Perusterveydenhuollossa olisi valtavasti ennaltaehkäisevää työtä tai sekundaaripreventiota. Ei ole järkevää, että ne jäävät tekemättä, kun kansalaiset säästävät.
Tunnolliset kansalaiset
Pohjois-Karjalassa ihmiset ovat tunnollisia ja maksavat laskunsa, jos suinkin pystyvät.
– Meillä ei ole sellaisia järjestelmän hyväksikäyttäjiä, jotka ajattelisivat, että ei ole väliä, maksanko vai en, koska kuitenkin pääsen hoitoon. Ihmiset ahdistuvat siitä, ettei heillä ole varaa maksaa, ja pelkäävät seuraamuksia, Wilén sanoo.
Niitä myös on: maksamattomat laskut menevät lopulta ulosottoon. Hoitoa toki saa sittenkin.
Siun sote perii korkeimmat lain sallimat asiakasmaksut. Tämä on Wilénin mukaan taloudellinen pakko. Terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista ei myönnetä huojennuksia, mutta maksuaikaa voidaan antaa.
Eniten maksavat ne, joilla on siihen vähiten varaa, eli työttömät, sairaat ja iäkkäät. Parempiosaiset käyttävät maksutonta työterveyshuoltoa.
Maksukattoja eli vuosiomavastuita on kolme: matkakatto, lääkekatto ja asiakasmaksujen maksukatto, jotka nollautuvat vuoden vaihteessa.
– Tämä on kansanterveyden kannalta vaarallista: kuilu työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä kasvaa koko ajan, Wilén sanoo.
Maksut menevät ulosottoon
Varsinais-Suomen hyvinvointialue perii pääsääntöisesti korkeimmat lain sallimat asiakasmaksut, mutta myös poikkeuksia on.
– Takuueläkkeen saajat ja toimeentulotukea saavat on vapautettu perusterveydenhuollon lääkärikäyntien maksuista, kertoo talousjohtaja Ville Rajahalme Varhalta.
Myös jotkin erikoissairaanhoidon maksut ovat lain ylärajaa matalampia.
Jos maksu jää maksamatta, Varhalta lähtee ensin maksumuistutus, sitten maksukehotus ja lopuksi maksuvaatimus. Tämän jälkeen lasku siirtyy ulosottoon, ellei tehdä maksusuunnitelmaa tai asiakasmaksun alentamisen perusteet eivät täyty.
Soste selvitti alkuvuonna, että viime vuonna yli 500 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua meni ulosottoon koko maassa. Huolimatta maksujen korotuksista määrä oli noin kolme prosenttia edellistä vuotta pienempi, mutta huomattavasti 2010-luvun alkupuolta suurempi.
Jääkö hoito väliin?
Kuinka moni ei rahan puutteessa hakeudu hoitoon?
– Asiakasmaksujen korotusten vaikutukset palveluihin hakeutumiseen eivät ole tällä hetkellä todennettavissa. Käyntimäärien vaihtelu on hyvin monitekijäistä. Tarvittaisiin erillinen tutkimus aiheesta, esimerkiksi potilaille kohdistettu kyselytutkimus huolellisella kysymyksenasettelulla, Rajahalme sanoo.
Johtava tutkija Jussi Tervola THL:stä kertoo, että aiheesta tiedetään melko vähän ja sitä on vaikea tutkia. Tutkimustietoon nojautuen voidaan sanoa, että maksujen korotukset näkyvät käyntimäärissä.
– Tutkimuksissa on havaittu yleensä, että erityisesti pienituloiset kotitaloudet reagoivat muita voimakkaammin asiakasmaksuihin, Tervola toteaa.
Kun Helsinki poisti lääkärikäyntimaksun vuonna 2013, käyntien määrä kasvoi tutkimuksen mukaan neljä prosenttia suhteessa verrokkikuntiin.
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että kun ensi vuonna terveyskeskusmaksuja korotetaan 20 prosenttia, se vähentäisi lääkärikäyntejä viidellä prosentilla.
– Tämä on ennakoitu käyttäytymisvaikutus. Huolena on, ettei se loppujen lopuksi säästä, vaan voi johtaa terveysongelmien pahenemiseen ja tulla vastaan myöhemmin erikoissairaanhoidossa, Tervola sanoo.
Suojamekanismeja tarvitaan
Terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on tällä hetkellä 815 euroa, eikä siihen ole tehty nyt korotuksia. Hyvin vähävaraiset voivat saada apua maksuihin toimeentulotuesta.
Asiakasmaksulain mukaan maksuihin voi hakea huojennusta. Sen pitäisi olla ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
– Tämä on osoittautunut kuolleeksi kirjaimeksi. Vain noin kolmannes hyvinvointialueista tarjoaa mahdollisuutta tasasuuruisten maksujen huojennusmenettelyyn, Tervola toteaa.
Hän painottaa, että suojamekanismit ovat tärkeitä, kun asiakasmaksuja korotetaan. Ne ovat kuitenkin byrokraattisesti raskaita ja usein vaikeita niille, jotka niitä tarvitsevat.
Useilla hyvinvointialueilla asiakkaan on esimerkiksi itse seurattava maksukaton karttumista ja säästettävä maksukuitit.
