Raportin kiinnostavin anti on uudenlainen lähestymistapa, katsoo THL:n erityisasiantuntija Liina Voutilainen.

Mitkä ovat pahimpia maailmaa uhkaavia terveysriskejä? Tiedejulkaisu Lancet julkaisi viikonloppuna mittavan raportin, jossa analysoitiin yhteensä 17:ää ihmistoimin lievitettävissä olevaa terveysuhkaa. Vakavimpiin liittyy jopa ihmiskunnan sukupuuton mahdollisuus, raportissa arvioidaan.

Raportin laatinut 37-henkinen komissio listasi satoja mahdollisia uhkia ja otti vakavimmiksi arvioidut tarkempaan tarkasteluun. Tuloksena on arvio siitä, kuinka monta tervettä elinvuotta kunkin terveysuhan vuoksi voidaan menettää estettävissä olevista syistä vuoteen 2100 mennessä. Mittarina käytettiin haittapainotettuja elinvuosia (DALY).

– On äärimmäisen tervetullut lähestymistapa, että näitä on käyty näin systemaattisesti läpi. Kaikilla yhteiskunnan muutoksilla tuppaa olemaan terveysvaikutuksia, joilla voi myös olla kertaantuvia vaikutuksia, kommentoi erityisasiantuntija Liina Voutilainen THL:n terveysuhkien torjunnan yksiköstä.

Uudenlainen lähestyminen on myös se, että vertailuun on otettu sekä äkillisiä että pitkäkestoisempia terveysuhkia. Voutilainen oli haastatteluhetkellä perehtynyt raporttiin, mutta ei ollut lukenut sitä kokonaan.

Uhkana jopa sukupuutto

Vakavimpien seurauksien mahdollisuus liittyy tekoälyn väärinkäyttöön sekä ydinsotaan ja sen mahdollisesti aiheuttamaan nälänhätään. Raportin mukaan on mahdollista, että ne aiheuttaisivat ihmiskunnan sukupuuton vuoteen 2100 mennessä.

Eniten terveiden elinvuosien menetyksiä aiheuttaa sen sijaan lihavuus, raportissa arvioidaan. Sen aiheuttama menetys on arviolta yli 20 miljardia tervettä elinvuotta, kun mukaan lasketaan myös epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen liikunnan aiheuttamia riskejä.

Vertailussa on otettu huomioon sekä uhkien todennäköisyys että niiden mahdolliset seuraukset. Kirjoittajat huomauttavat, että ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa eikä tarkoituksena ole muodostaa tärkeysjärjestystä.

Muita raportissa selvitettyjä riskejä olivat muun muassa tuloerot, matala koulutustaso, mielenterveysongelmat, perinteiset aseelliset konfliktit ja mikrobilääkeresistenssi. Mukana ovat myös esimerkiksi ilmastonmuutos ja pandemiat.

Voutilainen huomauttaa, että raporttiin sisältyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi tekoälyn vaikutuksia on vaikeampi arvioida kuin lihavuuden kaltaista ilmiötä, josta on tutkimusta pitkältä ajalta. Tämän epäsuhdan tunnustavat myös raportin kirjoittajat.

– Sehän tästä tekee tietysti hankalaa, että eri ilmiöiden tuntemus on väkisinkin eri tasolla, Voutilainen sanoo.

– Ehkä ei kannata hirveästi tuijottaa sitä, missä järjestyksessä eri uhat ovat, vaan sitä, että on ylipäätään pyritty kuvaamaan kaikki vaikutusketjut: millä kaikilla tavoilla mitkäkin yhteiskunnan muutokset ja uhat vaikuttavat terveyteen.

Lähtölaukaus

Keskeiset suositukset päättäjille koskevat muun muassa riskeihin varautumista, innovaatioiden tukemista ja riskialttiin teknologian valvontaa.

Kansalliselle tasolle raportista on Voutilaisen mukaan vaikea poimia suoria neuvoja. Kyse on enemmänkin lähtölaukauksesta, jonka kautta voidaan myöhemmin saada konkreettisempia tuloksia.

– Sehän olisi ihan mahtavaa, että päästäisiin tällaisten analyysien kautta vähän arvioimaan sitäkin, mitkä voisivat olla sellaisia terveysuhkia, joihin pystyy vaikuttamaan kansallisilla resursseilla, Voutilainen sanoo.

– Pitkällä tähtäimellä tätä on ilmeisesti tarkoitus päivittää, täsmentää ja tarkentaa. On mielenkiintoista nähdä, mihin päästään.

Lue lisää: THL:ltä yli sata ehdotusta Suomen turvallisuuden parantamiseksi