Kolmen dosentin terveyskeskus
Rovaniemellä on syntynyt perusterveydenhuoltoon tuottelias tutkimuskulttuuri.
Rovaniemen terveyskeskuksessa työskentelee yleislääketieteen erikoislääkäreinä kolme Oulun yliopiston dosenttia.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä kollegakunnan joukossa on lisäksi pari tohtoria ja yksi, joka pian väittelee tohtoriksi.
Tilanne on harvinainen jo siksikin, että yleislääketieteestä väitellään harvemmin kuin monilta muilta erikoisaloilta.
Seurauksena on, että Rovaniemellä tutkimustyöstä keskustellaan kahvipöydässäkin. Tieteellinen näkökulma nousee helposti esiin myös aamupalaverien ja vaikkapa lääke-esittelyiden keskusteluissa.
– Mietimme yhdessä, mitä esiteltävät tutkimustulokset käytännössä tarkoittavat. Muutenkin käymme keskustelua siitä, mistä on tutkimusnäyttöä ja mistä ei, kertoo Eveliina Heikkala .
Hän on kliinisen epidemiologian dosentti. Ilona Mikkola ja Maria Hagnäs ovat yleislääketieteen dosentteja.
Ensin yksi tohtori
Kaikki alkoi, kun jo tuolloin Rovaniemen terveyskeskuksessa työskennellyt Ilona Mikkola väitteli tohtoriksi vuonna 2011. Hänen jälkeensä väitöstyöstä innostui Maria Hagnäs. Hän väitteli vuonna 2016.
– Väittelin samasta aineistosta kuin Ilona aiemmin. Jatkoin siitä, mihin hän jäi. Ilona oli iso tuki minulle lähimentorina, Hagnäs kertoo.
Väitöstyön jälkeen Hagnäs ajatteli, ettei halua heittää hukkaan taitoja, joita oli kerryttänyt väitöskirjaa tehdessään. Syntyi käytännönläheinen tutkimusaihe, jota Hagnäs ja Mikkola lähtivät yhdessä edistämään.
He tutkivat, onko pitkäaikaissairaille tehtävillä hoitosuunnitelmilla havaittavissa todellisia muutoksia potilaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Tätä tehdessä kerättiin rekisteriaineisto Rovaniemen tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista.
– Ja kun olimme saaneet homman hyvin käyntiin, saimme myös Eveliinan mukaan, Hagnäs kertoo.
Eveliina Heikkala väitteli vuonna 2020 kipuun liittyvästä aiheesta. Hän työskenteli jo tuolloin Rovaniemen terveyskeskuksessa.
– Väitöksen jälkeen meillä jatkuivat tutkimuspöhinät Marian ja Ilonan kanssa. Ensimmäiset post doc -julkaisuni ovat Rovaniemen tyypin 2 diabetes -aineistosta. Siitä asti olemme työskennelleet vaihtelevalla intensiteetillä saman aineiston parissa, Heikkala kertoo.
Tutkimuskysymykset ovat koskeneet esimerkiksi hoitosuunnitelmaa, diabeetikoiden munuaistautia, monisairaita potilaita, diabetesta ja tule-vaivoja, sekä diabetesta ja unta.
– On hedelmällistä kliinisen työn kannalta, kun on tarkastellut tutkimuksellisesti jotain asiaa samassa väestössä, jota itse hoitaa, Heikkala sanoo.
Tutkimusmyönteinen terveyskeskus
Rovaniemen terveyskeskuksen ilmapiiri koetaan tutkimusmyönteiseksi.
– On ollut tosi luontevaa tehdä tutkimusta. Esihenkilöt ovat suhtautuneet myönteisesti ideoihimme, Hagnäs kiittää.
– Heillä on ollut rohkeutta tukea tutkimustyötä, vaikka myötämielinen suhtautuminen ei ole aina ollut helppoa, koska kliinisen työn tekijöitä on aina tarvittu, Mikkola vahvistaa.
Terveyskeskuksissa tämä ei ole itsestäänselvyys. Usein tutkijakulttuuri puuttuu. Dosentit kuitenkin muistuttavat, että on turha odottaa muita tekemään tutkimusta perusterveydenhuollosta. Tutkimusta on tehtävä itse, jos haluaa tietoa omista näkökulmistaan.
– Jos työyhteisössä on dosentteja, he usein toimivat ohjaajina uusille väittelijöille, ja ovat avainhenkilöitä tutkimuskulttuurin luomisessa, Mikkola näkee.
Näin on ollut myös Rovaniemellä.
Heikkala työskentelee Rovaniemen terveyskeskuksen lisäksi Oulun yliopistossa tutkijatohtorina, Mikkola Käypä hoito -suosituksen toimituspäällikkönä ja Hagnäs Lapin hyvinvointialueen koulutusylilääkärinä.
