Ovatko biopankkinäytteet turvassa Suomessa?
Karolinskan pakastinvahingon kaltaisia isoja tuhoja ei ole käynyt, sanoo Helsingin biopankin johtaja Eero Punkka.
Ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin iso tutkimusnäytevahinko herättää kysymyksen, miten turvallisesti biopankkinäytteiden säilytys on Suomessa järjestetty.
Helsingin biopankin johtaja Eero Punkka sanoo, että Suomessa biopankkinäytteiden säilytyksessä ei ole käynyt sellaisia vahinkoja, joissa näytteitä olisi tuhoutunut.
Laiterikkoja on ollut, mutta niihin on reagoitu nopeasti. Pakastimet on liitetty lämpötilanseuranta- ja hälytysjärjestelmään, jolloin lämpötilahäiriöihin pystytään reagoimaan nopeasti.
Karolinskassa hälytysjärjestelmät eivät toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt. Punkan mukaan niiden toimivuutta on hyvä kokeilla säännöllisesti esimerkiksi pakastinten normaalien sulatusten yhteydessä, kun näytteet on jo siirretty turvaan varapakastimeen.
Järjestelmistä täytyy pitää huolta.
Punkan tietojen mukaan yksittäisten tutkijoiden pakastimia on Suomessakin sulanut. Joskus tutkijat ovat jättäneet näytteitä oman onnensa nojaan jäädessään eläkkeelle. Pakastimet toimivat sen aikaa kuin toimivat.
– Sellainen on kauhuskenaario.
Liittyykö näytteisiin säilytysstrategiaa?
– Biopankkilaki vaatii, että näytteiden olemassaoloa tarkastellaan tietyin välein. Me olemme päättäneet katsoa asiaa kymmenen vuoden välein, Punkka kertoo.
Kymmenen vuotta on lain määrittelemä enimmäisaika säilyttämisen tarpeen arvioinnille.
Helsingin biopankki on ollut toiminnassa kahdeksan vuotta, joten ensimmäinen säilytysarvio tulee eteen kahden vuoden päästä.
Karolinskassa henkilökunnalle on tarjottu kriisiapua.
– Jos tutkijan elämäntyö menee, onhan se vakava paikka varmasti, Punkka sanoo.
