Kielimallien kanssa keskustelua terveysasioista ei voi suositella, mutta ihmiset tekevät sitä silti, ja se vaikuttaa lääkärin rooliin, toteaa Petteri Raejärvi.

Terveystalon digitaalisten järjestelmien johtava lääkäri, LL ja DI Petteri Raejärvi kysäisee herkästi vastaanotolla potilaalta, joko tämä on kysynyt asiasta tekoälyltä ja mitä se vastasi.

Tätä samaa konstia hän suosittelee muillekin.

– Sitä voi käyttää ikään kuin keskustelunavauksena, joka ehkä johtaa kätevästi vastaanoton aiheeseen, Raejärvi kertoo.

Potilaan kysyvät terveysasioistaan eri kielimalleilta usein. Välttämättä he eivät kuitenkaan itse kerro siitä lääkärille.

– Ajattelen niin – ja Terveystalolla ajatellaan niin – ettei nykyisten avoimesti saatavilla olevien mallien kanssa keskustelua terveysasioista voi suositella kenellekään. Ne eivät ole lääkinnällisiä laitteita, eikä tieto ole luotettavaa, Raejärvi sanoo.

Hän suhtautuu tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti, mutta muistuttaa, että tällä hetkellä vauhti on hurja.

Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen potilaiden käyttöön.

– Se muuttaa lääkärin roolia. Jo aloittaessani lääkärinä kymmenen vuotta sitten lääkäri oli vähemmän auktoriteettihahmo ja enemmän konsultti. Tämä asetelma on vahvistunut ja tulee vahvistumaan entisestään. Keskusteluun tulee mukaan kolmantena osapuolena tietoa tarjoava tekoäly, Raejärvi ennustaa.

Ei voi aina luottaa

Yleisesti käytössä olevien kielimallien antamiin vastauksiin ei aina ole luottamista. Ongelmana on suoranaisen hallusinoinnin lisäksi se, että niitä on koulutettu datalla, jossa on mukana muutakin kuin lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitosuosituksia.

Lisäksi joillakin kielimalleilla tuntuu olevan tietynlainen tarve miellyttää käyttäjää. Ihminen saattaa tiedostamattaan muotoilla kysymyksensä niin, että saa toivomiaan vastauksia.

– Jos potilaalla on vaikkapa polvivaiva ja hän toivoisi, että polvesta otetaan magneettikuva, niin esittääkö hän asiat tekoälylle niin, että se antaa hänen toivomansa vastauksen, Raejärvi pohtii.

Hänen mukaansa vastaanotolla kohtaa usein tilanteita, joissa potilas on kiinnittynyt tiettyyn kuvantamislöydökseen tai diagnoosiin, ja sen vuoksi hoidossa ei päästä eteenpäin. Vaarana on, että potilaalle voi käydä näin myös tekoälyn antamien vastausten kanssa.

Lääkärin voima on vuorovaikutus

Raejärvi pitää hyvänä, että tiedollinen epäsuhta lääkärin ja potilaan välillä tasapainottuu tulevaisuudessa. Tämä haastaa ammattilaisia, joiden on osattava myös tulkita potilaalle tekoälyn antamia tietoja.

– Lääketieteellisen tiedon ohella vuorovaikutustaidot tulevat entistä suurempaan rooliin erityisesti yleislääkärikontekstissa, jossa voi tulla vastaan mitä tahansa, Raejärvi ennustaa.

Kun maallikko kysyy tekoälyltä terveyshuolistaan, hän ei välttämättä osaa kertoa sille asioita, joihin lääkäri kiinnittäisi huomiota. Tekoälyn antama vastaus taas on sen varassa, kuinka laadukasta tietoa se on saanut.

– Lääkäri taas pystyy lukemaan myös rivien välejä: lähestymään samaa oiretta tai oirekokonaisuutta vähän eri kanteilta, kysymään vähän eri tavalla, jos potilas ei pysty tunnistamaan tiettyä oiretta, ja tulkitsemaan kehonkieltä, Raejärvi kuvaa.

Hän näkee, että terveydenhuollon ammattilaisten on saatava käyttöönsä tekoälytyökalut, jotka ovat turvallisia ja joihin voi luottaa.

Viimeisimpään lääketieteelliseen dataan perustuvasta tekoälyratkaisusta olisi apua tilanteissa, joissa potilas on saanut tekoälyltä vastauksen, joka ei herätä lääkärin luottamusta. Silloin luotettavamman kielimallin antamaa vastausta voisi tutkia potilaan kanssa yhdessä.

Lue lisää: Voiko tekoäly korvata ihmisen hoidon tarpeen arviossa?