Terveydenhuollolta puuttuu valmius helteisiin
– Hellejaksot ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat lisääntyneet, sanoo Suomen ensimmäinen katastrofilääketieteen dosentti Niilo Ryti.
Suomen terveydenhuolto ei ole varautunut riittävästi vakaviin hellejaksoihin, vaikka niitä on koettu toistuvasti Euroopassa, muun muassa vuosina 2003 ja 2023. Helle on Euroopassa merkittävin luonnonilmiöihin liittyvä kuolleisuuden aiheuttaja.
– Suomalaisissa hoitolaitoksissa ei toistaiseksi voi systemaattisesti seurata sisälämpötiloja, vaikka hellejaksot ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat lisääntyneet, sanoo katastrofilääketieteen dosentti Niilo Ryti Oulun yliopistosta.
Rytin mukaan terveydenhuollosta puuttuu keskeisiä ohjaus- ja seurantatyökaluja hellehaittojen hallintaan. Hän on mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa helletyöryhmässä, joka valmistelee kansallista toimintasuunnitelmaa helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Raportin odotetaan valmistuvan lähikuukausina.
Vakavien hellejaksojen aikana terveydenhuollon kuormitus kasvaa nopeasti. Ensihoito ja päivystykset ruuhkautuvat, ja vuodeosastojen lämpöolosuhteet heikkenevät. Samalla erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden perussairaudet pahenevat.
– Niin kauan kuin helteitä ei huomioida valmius- ja varautumissuunnitelmissa, ei terveydenhuoltoa voida pitää aidosti varautuneena. Esimerkiksi Britanniassa helle- ja kylmäriskit on jo usean vuoden ajan sisällytetty osaksi yhteiskunnallista varautumista.
Lämpötilat systemaattisesti opetukseen
Ryti korostaa, että helteiden ohella äkilliset kylmäjaksot ovat merkittävä terveysriski. Globaalisti kylmä sää on huomattavasti suurempi kuolleisuuden aiheuttaja kuin kuumuus.
Hän on tutkinut helle- ja kylmäjaksojen, rankkasateiden, metsäpalojen ja muiden luonnonilmiöiden vaikutuksia terveyteen ja peräänkuuluttaa erityisesti lämpötilaan liittyvien ilmiöiden nykyistä vahvempaa huomioimista lääketieteen opetuksessa.
– Lämpötilan vaikutukset tulisi integroida opetukseen osana lämpöfysiologiaa, lämpöpatologiaa, akuuttilääketiedettä ja kansanterveystiedettä. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät, että ilmiö on todellinen, yksittäisen potilaan kohdalla potentiaalisesti tappava, ja ehkäistävissä.
Rytin mukaan sään ääri-ilmiöt ja laajat häiriötilanteet koskettavat yhä enemmän myös Suomea.
– Tarvitaan vahvempaa tutkimusnäyttöä omasta toimintaympäristöstämme, parempia ennustemenetelmiä sekä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon, viranomaisten ja teknologiatoimijoiden välillä.
Lämpötila aiheuttaa kuolemia
Vuonna 2021 julkaistussa 750 kaupunkia kattaneessa tutkimuksessa arvioitiin, että noin yhdeksän prosenttia maailman kaikista kuolemista liittyy ulkolämpötilaan. Toisen, samana vuonna julkaistun monikansallisen tutkimuksen mukaan keskimäärin 37 prosenttia helteeseen liittyvistä kuolemista on seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Vuoden 2003 helleaallossa Euroopassa kuoli yli 70 000 ihmistä, ja kesällä 2022 helteeseen liittyvien kuolemien määräksi arvioitiin noin 62 000.
Vaikka sopeutumistoimet ovat vähentäneet kuolleisuutta verrattuna tilanteeseen ilman niitä, suurten helleaaltojen kokonaisvaikutus on edelleen suuri. Myös kylmään liittyvä kuolleisuus pysyy globaalisti korkeana.
Laaja lääketieteellinen kokemus
Ryti on Suomen ensimmäinen katastrofilääketieteen dosentti. Hän on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri sekä terveydenhuollon erikoislääkäri. Ryti väitteli lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 2018, ja hänellä on epidemiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa.
Hän on työskennellyt anestesiologina Husissa ja Helsingin lääkäriambulanssissa, ylilääkärinä Helsingin kaupungilla sekä ylilääkärinä ja kehittämisylilääkärinä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kansainvälistä kokemusta hänellä on Etelä-Afrikasta Chris Hani Baragwanath Academic Hospitalista sekä ensihoitotehtävistä Johannesburgissa ja Durbanissa.
Ryti on työskennellyt kansainvälisen ympäristöepidemiologian eturintamassa yli kymmenen vuotta. Hän on julkaissut yli 70 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä lääketieteen ja ilmastotutkimuksen johtavissa lehdissä, ja hänen tutkimuksiaan on hyödynnetty monikansallisissa riskinarvioinneissa ja ilmastopolitiikkaa tukevissa taustaraporteissa.
