Viimeinen oljenkorsi
Onko kokeellisista syöpähoidoista ulkomailla syntynyt uusi ilmiö suomalaisten potilaiden keskuudessa?
Ulkomaille parempiin syöpähoitoihin? Osaa potilaista ajatus houkuttaa.
Onkologit ovat huolissaan heidän turvallisuudestaan. Aina rahalla ei saa parempaa, vaan seuraukset saattavat olla surullisia.
Suomen Onkologiayhdistys on vastikään tehnyt aiheesta jäsenkyselyn.
Puolet vastanneista 54 onkologista on kahden viime vuoden aikana saanut kuulla potilaansa hakeutuneen oma-aloitteisesti syöpähoitoon ulkomaille. Suurimmalla osalla luku on alle viisi potilasta, mutta yksi lääkäri kertoo kohdanneensa enemmänkin tapauksia.
Viidentoista vastaajan potilas on saanut näistä hoidoista vakavia haittoja.
Näitä ovat olleet esimerkiksi tace-hoidon aiheuttama vakava luuydinvamma, vakava sytopenia, kivut, verenvuotokomplikaatio, asianmukaisten syövän hoitojen jääminen toteutumatta, heikentynyt maksan toiminta, vakava infektio, jopa kuolema.
Liki kaikki vastanneet kertovat olevansa huolissaan potilaiden turvallisuudesta.
Taysissa uusi ilmiö
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on kevään aikana ihmetelty, onko syöpäpotilaiden keskuudessa jonkinlainen uusi ilmiö hakeutua Saksaan kokeellisiin hoitoihin.
– Aina on ollut yksittäisiä ulkomaille hakeutujia, mutta nyt on ollut lyhyen ajan sisällä useampia potilaita, kertoo vastuualuejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund Taysista.
Kyse on ollut tace- eli kemoembolisaatiohoidosta, jota on annettu muuhun kuin maksasyövän hoitoon frankfurtilaisessa yliopistosairaalassa.
Lääkärilehden usealta onkologilta kuulema nimi hoitojen taustalla on tohtori Thomas Vogl . Hän on internetistä löytyvien tietojen mukaan radiografian professori Frankfurtin yliopistossa ja tunnettu kokeellisista syöpähoidoistaan. Kanadalaisen median mukaan maan terveysviranomaiset varoittavat matkustamasta Saksaan Voglin kemoembolisaatiohoitoihin.
Maksasyövän hoidossa kemoembolisaatiohoidon asema on Suomessa vakiintunut. Siinä tukitaan pahanlaatuisten maksapesäkkeiden valtimoverenkierto suonensisäisesti ja samalla ruiskutetaan pesäkkeisiin paikallisesti solunsalpaajaa.
Nyt esiin tulleissa tapauksissa hoitoa on kuitenkin annettu jonkin muun syöpäsairauden metastaaseihin.
– Kyseessä on paikallishoito. Jos tauti etenee muuallakin kuin sillä alueella, johon hoitoa annetaan, se ei vaikuta ennusteeseen, Bärlund kertoo.
Saksan hoito on kokeellista. Bärlund korostaa, että ellei näin olisi, potilaat olisivat saaneet samaa hoitoa Suomessa.
Kyseisessä hoidossa käyneiden Taysin potilaiden määrä on alle viisi. Heistä osa on menehtynyt komplikaatioihin.
Erilaisia tilanteita
Ulkomaille hoitoon hakeutuminen ei sinänsä ole uutta. Jotkut haluavat osan hoidoista maassa, jossa muutenkin viettävät paljon aikaa, esimerkiksi Espanjassa. Kela voi korvata kustannuksia.
Joskus julkinen terveydenhuolto ohjaa ulkomaille. Tyypillinen esimerkki on protonihoito.
Lisäksi on niitä, jotka hakeutuvat oma-aloitteisesti erityishoitoihin.
– Nämä ovat usein elämän loppuvaiheessa olevia potilaita, jotka haluavat vielä yrittää. He ovat usein jo aika huonossa kunnossa, kertoo tulosryhmäjohtaja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö Tyksistä.
Bärlundin mukaan Taysissa on aiemmin ollut Kiinaan tai Saksaan hakeutuneita yksittäisiä potilaita.
– Meidän näkökulmastamme siitä ei ollut heille hyötyä, mutta olemme aina järjestäneet heille palliatiivisen hoitokontaktin tueksi, Bärlund kertoo.
Hän on huomannut, ettei ulkomailla välttämättä mietitä kokonaisuutta. Hoidon jälkeen tarvitaan pahoinvointilääkkeitä ja kipulääkkeitä. Miten niihin saadaan suomalaiset reseptit ja Kela-korvattavuudet?
Lääkärille ei aina kerrota
Yksi ongelma on, etteivät potilaat aina kerro aikovansa lähteä tai jo käyneensä ulkomailla.
Tämä voi olla vaarallista, jos samaan aikaan on päällä muita hoitoja omassa sairaalassa.
– Voi tulla todella toksisia komplikaatioita ja kuoleman riski nousee korkeaksi. Valitettavasti tällaista on tapahtunut, Bärlund kertoo.
Hän ei tuomitse potilaiden valintoja.
– Potilas itse päättää, mutta ei välttämättä mieti potilasturvallisuutta, Bärlund sanoo.
Hän toivoo lääkäreiden olevan tietoisia siitä, että potilaat voivat käydä hoidoissa myös ulkomailla.
– Meidän tulisi luoda syyllistämätön ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta he uskaltaisivat puhua näistä asioista.
Inhimillinen ilmiö
Sirkku Jyrkkiö pitää inhimillisenä hakeutumista ulkomaille.
– Tämä on ikiaikaista. Tätä on ollut niin kauan kuin minä muistan, ja aloitin syöpälääkärin hommat 1980-luvulla. Jos lukee vaikka Tsehovia, niin näkee, että silloinkin oli samanlaista. On inhimillistä, että kuolema pelottaa, Jyrkkiö sanoo.
Hän muistaa, että jossain vaiheessa muodissa olivat otsonihoidot, joita ihmiset hakivat jopa Dominikaanisesta tasavallasta. Apua on haettu vitamiineista ja havupuu-uutejuomasta.
Jyrkkiön tietojen mukaan Saksassa on paljon yksityisiä sairaaloita, joiden lääkärit mainostavat hoitojaan. He ottavat mielellään potilaita. Kyse on ansaintalogiikasta.
Inhimillistä on sekin, jos tiettyyn menetelmään perehtynyt lääkäri alkaa laajentaa sen indikaatiota.
– Se on tyypillistä tilanteissa, joissa koetaan, että tämä minun antamani hoito on tavattoman hyvä. Tulee harha, että kyllä tätä voi antaa muihinkin indikaatioihin ja potilas ostaa ajatuksen, Jyrkkiö pohtii.
Julkisissa sairaaloissa työskenteleviä taas hämmentää, kun saadun hoidon ei uskota riittävän.
– Jokainen yrittää ratkoa vaikeaa tilannettaan ja siihen voi löytyä asiantuntijoiden mielestä outojakin ratkaisuja.
Jyrkkiö toivoo, ettei potilaita syyllistettäisi. Pitkälle edennyttä syöpää sairastavasta, komplikaation saaneesta potilaasta ei välttämättä voi tietää, olisiko hän kuollut muutenkin viikon sisällä.
Vakavat sairaudet hoidetaan hyvin
Maarit Bärlund epäilee, että sote-säästöjä koskevaa uutisointia seuraavat potilaat voivat ajatella, ettei Suomessa enää saa riittävää hoitoa syöpään.
Jyrkkiö pohtii samaa.
– Luottamus sote-järjestelmään on heikentynyt, eikä se ole ihme, Jyrkkiö sanoo.
Tosiasiassa Suomessa hoidetaan vakavat sairauden edelleen hyvin. Vähemmän vakavien kanssa ihmiset saavat jonottaa pitempään.
– Mutta hädässä ihminen epäilee, ettei häntä hoideta hyvin. Se on irrationaalinen pelko, ja sote-säästöt vahvistavat sitä.
