Evolokumabi pienentää sepelvaltimoplakkeja

Tehokas statiinihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia ja vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen ainakin LDL-kolesterolipitoisuuden tasolle 1,5 mmol/l saakka. PCSK9:n estäjät ovat uusi tehokas lääkeryhmä, jonka avulla on mahdollista päästä entistäkin pienempiin kolesteroliarvoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan evolokumabin ja statiinin avulla aikaansaatu selvästi suurempi LDL-tason lasku näyttää vähentävän entisestään sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

Päivystyskäynteihin ja sairaalahoitoihin johtavia lääkehaittoja on selvitetty Yhdysvalloissa toistuvasti rekistereistä. Vuonna 2003–2004 päivystyspotilaista 2,4 henkilöä 1 000:sta hakeutui hoitoon lääkehaitan vuoksi. Käynneistä 16,7 % johti sairaalahoitoon. Kun tutkimus toistettiin samanlaisena vuosina 2013–14, lääkkeistä johtuvat päivystyskäynnit olivat lisääntyneet: päivystyskäynnin syynä oli lääkehaitta 4,0 henkilöllä 1 000:sta ja käynneistä 27,3 % johti sairaalahoitoon.

Kaisu Pitkälä

Suuriannoshoidosta ei apua diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma paranee usein solunsalpaajan ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä (rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, RCHOP), mutta keskisuuren ja suuren riskin taudin hoitoon tarvittaisiin tehokkaampia vaihtoehtoja. Suuriannoshoidosta on toivottu apua, mutta satunnaistetussa tutkimuksessa hoitotulokset eivät parantuneet.

Sirkku Jyrkkiö

Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

Virtsan happamointia karpalomehulla on pidetty yhtenä mahdollisena virtsatieinfektion estohoitona. Käypä hoito -suosituksessa sen arvioidaan olevan yhtä tehokas kuin trimetopriimi. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 katsoo kuitenkin, ettei 24 kontrolloidussa tutkimuksessa ole riittävästi näyttöä sen hyödyistä. Yhdysvalloissa tehtiin vanhainkodeissa satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus karpalomehun vaikutuksista vanhusten yhtäaikaisen bakteriurian ja pyurian esiintyvyyteen.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä deliriumoireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

Ossi Lindell

Siedätyshoito on varsin turvallista

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Heikki Ekroos

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkaus on perinteisesti ollut vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan sepelvaltimotaudin perushoito, mutta viime vuosina pallolaajennusta on yhä useammin käytetty myös päärunkoahtauman hoidossa. Pääosin Pohjoismaissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitovaihto suurelle osalle näistä potilaista.

Juhani Airaksinen

Kokeelliseen hoitoon kohdistuu paljon odotuksia

Varhaisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat toivovat kokeelliselta hoidolta paljon. Lähes kaikki toivovat jotenkin hyötyvänsä hoidosta ja joka kymmenes toivoo paranevansa. Lähes puolet potilaista haaveilee paranemisesta, vaikka pitääkin sitä epätodennäköisenä.

Sirkku Jyrkkiö

Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Tiotropium tehoaa myös teini-ikäisten vaikeaan astmaan

Astma on lapsuusiän yleisin krooninen sairaus. Yhdysvalloissa jo 10 %:lla teini-ikäisistä on astma. Noin puolella potilaista pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä, ja lääkkeitä lisätään yksitellen, kunnes hoitotasapaino löytyy. Onneksi uusia hoitovaihtoehtoja on tulossa.

Heikki Ekroos

Komplisoitumattomaan ensimmäiseen divertikuliittiin ei tarvita antibioottia

Hollantilaiset kirurgit ovat saaneet taas valmiiksi hienon kliinisen monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin antibioottihoidon tarvetta paksusuolen divertikkelitulehduksen hoidossa. Tämä on jo toinen satunnaistettu, hyvin tehty tutkimus, joka puoltaa pelkkää kipulääkitystä divertikuliitin ensilinjan hoitona.

Hannu Paajanen

Suojaa ihosi auringolta

Ihon melanooma on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Eniten melanoomaa todetaan Australiassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tauti on lähes yhtä yleinen. Yli puolet melanoomatapauksista arvioidaan auringon UV-säteilyn aiheuttamiksi. Aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on vähintään 15, näyttävät vähentävän riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Tulehduskipulääkkeisiin liittyvä vajaatoimintariski vaihtelee

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Vakavat kardiovaskulaariset haittatapahtumat ovat kuitenkin harvinaisia, ja tarvitaan suuria aineistoja, että eroja eri lääkkeiden tai annosten välillä voidaan arvioida. Nyt laaja eurooppalainen selvitys viittaa siihen, että eroja on ja sydänhaitat ovat annosriippuvaisia.

Juhani Airaksinen

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja masennus myöhentävät vaihdevuosia

Luonnollinen menopaussi-ikä määritellään vuoden kestäneeksi kuukautisten poisjäänniksi, jolle ei ole patofysiologista selitystä. Noin 62 000:n mammografiaseulontoihin osallistuneen 40–74-vuotiaan ruotsalaisnaisen aineistossa keskimääräinen luonnollinen menopaussi-ikä oli 52 vuotta. Jos nainen oli sairastanut tai sairasti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, menopaussi myöhentyi 56 vuoden ikään, ja masennus siirsi menopaussi-iän 53 vuoteen. Löydös vahvistui, kun sekoittavina tekijöinä analysoitiin naisen lisääntymisominaisuuksia, kuten menarkeikä ja lasten lukumäärä, kuukautiskierron ominaisuuksia tai tunnettuja riskitekijöitä (tupakointi, alkoholi, koulutus ja fyysinen aktiivisuus).

Pertti Kirkinen

Uniapnean CPAP-hoito parantaa astman tasapainoa

Astmalla ja uniapnealla on vaikuttanut olevan jonkinlainen yhteys. Astman hyvä hoitotasapaino lievittää uniapneaa ja päinvastoin. Näyttö asiasta on kuitenkin ollut joko ristiriitaista tai heikkoa.

Heikki Ekroos

Iäkkäälle naiselle räätälöity mammografiaseuranta

Rintasyövän sairastaneista 4–5 % saa toisen rintasyövän joko samaan rintaan tai toiseen rintaan. Tämän takia rintasyövän hoidon jälkeen naisille on suositeltu vuosittaista mammografiaseurantaa. Hormonaalinen hoito vähentää toiseen rintasyöpään sairastumisen riskiä. Iäkkäiden potilaiden mammografiaseurannasta on kuitenkin niukasti prospektiivista tutkimusta.

Sirkku Jyrkkiö

Nivustyräleikkaus ei vaadi antibioottiprofylaksiaa

Nivustyräleikkaus on yleisimpiä kirurgisia toimenpiteitä Suomessa; niitä tehdään noin 12 000 vuodessa. Toimenpiteistä 80–90 % tehdään avoleikkauksina, joissa haavakomplikaatioiden riski on hieman suurempi kuin tähystysleikkauksissa. Kudokseen asetettava vierasesine eli polypropyleeniverkko on saanut jotkut kirurgit käyttämään "varmuuden vuoksi" suojaavaa antibioottihoitoa leikkauksen aikana. Toisaalta liiallinen antibioottien käyttö on kallista ja lisää resistenttien bakteerien määrää. Onko antibioottiprofylaksia perusteltu nivustyräleikkauksessa?

Hannu Paajanen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 47/2016 julkaistussa referaatissa Sähkösavukkeiden pitkäaikaishaitat paljastuvat (s. 3007) oli lähteenä olleen tutkimuksen tuloksia uutisoitu virheellisesti. Hiirikokeissa haittoja aiheutti ainoastaan nikotiinipitoinen sähkösavukekaasu. Nikotiinittoman sähkösavukekaasun vaikutukset eivät eronneet vertailuaineen vaikutuksista. Virhe on korjattu sähköisiin versioihin.