Tennesseen osavaltion käyttämä pelkkä pentobarbitaali on epävarma tapa toteuttaa kuolemantuomio, kertoo anestesiologian ja tehohoidon professori Klaus Olkkola.

Yhdysvalloissa Tennesseen osavaltiossa kuolemaan tuomitun naisen, Christa Piken, teloitusprosessi on kerännyt suuren mediahuomion.

Mediatietojen mukaan Pike sai kaksi annosta pentobarbitaalia, mutta hän ei silti menehtynyt.

Osavaltion teloitusprotokollassa ei määritellä, mitä sitten tehdään, jos tuomittu ei menehdy kahteen annokseen pentobarbitaalia. Lopulta tajuton Pike kuljetettiin mediatietojen mukaan ambulanssilla sairaalaan hoidettavaksi.

Tennesseessä on käytössä yhden lääkkeen teloitus, jossa vangille ruiskutetaan erittäin suuri annos pentobarbitaalia, mutta kuitenkin enintään kaksi annosta.

Tennesseen kuvernööri Bill Lee on mediatietojen mukaan määrännyt teloitukset keskeytettäväksi ja kolmannen osapuolen selvityksen sen selvittämiseksi, mitä tapahtui.

Asiasta on kertonut muun muassa AP.

Aiheuttaa syvän tajuttomuuden ja laskee verenpainetta

Anestesiologian ja tehohoidon professori Klaus Olkkola, mikä lääke pentobarbitaali on?

– Se on barbituraatti, jolla voi hyvin suurina annoksina saada potilaan hengiltä, koska se aiheuttaa syvän tajuttomuuden, mahdollisesti myös hengityskeskuksen lamaantumisen, ja laskee suoran sydänvaikutuksen kautta verenpainetta. Näiden mekanismien yhteisvaikutuksen seurauksena aivoihin ei enää pumpata happeutunutta verta, minkä vuoksi ihminen lopulta kuolee.

Olkkola pitää kahta pentobarbitaali-annosta epävarmana tapana suorittaa kuolemantuomio.

– On mahdollista, että yksilöiden välisen vaihtelun vuoksi ihmistä ei saada hengiltä, mikäli annosta ei anneta vastetta seuraten, vaan seurataan esimerkiksi ennalta päätettyjä annosteluohjeita.

Ainakin aiemmin Yhdysvalloissa on käytetty kolmivaiheista protokollaa, jossa annetaan tajuttomuuden aiheuttavan hypnootin lisäksi hengityslihakset lamaavia lihasrelaksantteja sekä sydämen toiminnan pysäyttävää kaliumkloridia.

Suomen terveydenhuollossa pentobarbitaali ei ole käytössä, eikä Olkkola muista törmänneensä siihen koko uransa aikana kertaakaan. Sen sijaan yleisanestesian induktioon käytetään nykyään yleisesti propofolia ja jonkin verran tiopentaalia. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa.

Lääke saattoi mennä kudokseen

Olkkola pohtii, että syynä teloituksen epäonnistumiseen voisi yksilöllisen vaihtelun lisäksi olla myös se, että lääke on mennyt laskimon sijasta ainakin osittain kudokseen, josta se imeytyy verenkiertoon hitaammin.

Otaksumaa kudokseen menneestä lääkkeestä tukee amerikkalaisen Death Penalty Information Center -kansalaisjärjestön verkkosivuilla kerrottu fakta siitä, että teloituslääkkeen annostelijoina toimivat yleensä kokemattomat teknikot tai hoitoapulaiset, ja lääke voi sen takia helposti mennä laskimon sijaan lihakseen.

Lääkärit eivät eettisistä syistä osallistu kuolemantuomioiden toteuttamiseen. Mediatietojen mukaan tällä kertaa mukana kuitenkin olisi ollut lääkäri.

Lue lisää: Lääketeollisuus haluaa estää valmisteidensa käytön teloituksiin