Polven eturistisidevammojen epidemiologia, vammamekanismit, hoito ja kuntoutus

Polven eturistisiderepeämän hoitokäytäntö on pitkään ollut yksi liikuntalääketieteen sekä ortopedian ja traumatologian kiistanalaisista kysymyksistä. Sekä leikkaushoidon että konservatiivisen hoidon puolesta on esitetty tutkimustuloksia. Pitkäaikaistulokset kuitenkin osoittavat konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä usein seurauksena on polven krooninen in-stabiliteetti, lihasheikkous ja post-traumaattinen nivelrikko. Tästä syystä polven eturistiside joudutaan usein korjaamaan myöhäisvaiheessa rekonstruktioleikkauksella. Samoin jos eturistisiderepeämä on varhaisvaiheessa leikattu pelkällä suturaatiolla, on pitkäaikaisseurannassa todettu myöhemmin kehittyvää instabiliteettia. Vaikkakin eturistisidevammojen hoitoperiaatteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, optimaalista hoito- ja kuntoutusmenetelmää ei vielä ole löydetty.

Antero Natri

Aivosähkötoiminnan reaktiivisuus anestesian aikana

Aivosähkötoiminnan mittaus (EEG) on non-invasiivinen menetelmä, jolla aivojen hyvinvointia voidaan seurata silloin, kun tavallisia aivotoiminnan merkkejä, kuten puhetta ja liikettä, ei ole. Anestesian aikana aivojen hapenpuute on mahdollista todeta aivosähkötoiminnan paikallisena tai laajana hidastumisena. Lisäksi erilaisten ärsykkeiden aivosähkötoimintaan aiheuttamilla vasteilla voidaan seurata tietyn hermoradan kuntoa. Aivojen reaktioita anestesian aikana ei vielä rutiininomaisesti seurata. Tulevaisuudessa aivojen monitorointi leikkauksen aikana lienee kuitenkin yhtä tavanomaista kuin sydämen sähköisen toiminnan seuraaminen on tänä päivänä. Anestesian aikaisen aivosähkötoiminnan tutkiminen luo pohjaa anestesian syvyyden ja aivojen kunnon seuraamiseen tarkoitettujen menetelmien kehitykseen.

Kaisa Hartikainen

Haimasyövän ennustetekijät

Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta haimasyöpää. Ennuste on yleisesti ottaen erittäin huono, ja alle 20 prosenttia potilaista on elossa vuosi toteamishetken jälkeen. Kokonaisviisivuotis elonjäämisosuus on 1-2 prosenttia ja se on yksi alhaisimmista, kun otetaan huomioon kaikki eri syöpämuodot. Tällä hetkellä tärkeimpiä ennustetekijöitä ovat taudin levinneisyysaste ja kudostyyppi. Ennuste voi kuitenkin vaihdella potilaiden välillä samasta levinneisyysasteesta huolimatta. Tämä voisi johtua levinneisyysasteen määrittämisen puutteellisuudesta tai biologisista eroista tuumoreiden välillä. Viime vuosina uusien tuumoribiologisten tekijöiden on todettu parantavan ennusteen arviointia useassa syöpämuodossa, mutta niitä ei ole tutkittu riittävästi haimasyövän suhteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa haimasyövän uusia ennustetekijöitä, jotka auttaisivat taudinkulun ennustamisessa ja hoidon suunnittelussa.

Johan Lundin

Mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tavallisimmista kuolemaan johtavista syövistä, vaikka esiintyvyys onkin vähenemässä länsimaissa. Mahalaukun varhaissyöpä voidaan menestyksellisesti hoitaa kirurgisesti, mutta pidemmälle edenneen mahasyövän ennuste on huono. Ennuste voi kuitenkin vaihdella samassa levinneisyysasteessa olevien kasvainten välillä eli kasvainten biologinen käyttäytyminen vaihtelee. Väitöskirjan tavoitteena oli kartoittaa eräiden tuumoribiologiaan liittyvien seikkojen merkitystä ennusteeseen.

Mikael Victorzon

Kasvainkudoksesta tehtävä Ki-67-värjäys tarkentaa rintasyövän ennustetta

Rintasyöpä on ollut Suomessa naisten yleisin syöpä 1960-luvun alusta alkaen, jolloin se ylitti mahasyövän esiintyvyyden. Vuonna 1995 todettiin rintasyöpä lähes 3 000 suomalaisella naisella ja ensi vuosituhannen alussa uusia tapauksia arvellaan löytyvän vuosittain jopa 3 700. Hoitojen kehittymisen myötä viiden vuoden eloonjäämisennuste on noussut yli 70 %:n. Hankaluutena hoidon suunnittelussa on kuitenkin rintasyövän huono ennustettavuus joissakin tapauksissa. Taudin luonteeseen kuuluu, että vaikka syövästä ei seurannassa olisi useaan vuoteen todettu merkkejä, voi se uusiutua ja etäpesäkkeitä saattaa muodostua vielä vuosien, jopa 15-20 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Näiden huonon ennusteen omaavien tapausten löytämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden avulla voitaisiin erityistä huomiota kiinnittää potilaiden hoitoon ja seurantaan.

Timo Pietiläinen

Vilja-allergeenien osoitus ihon pistotesti- ja immuno-blottausmenetelmällä

Kotimaiset viljat ovat suomalaisessa ruokavaliossa keskeisiä ja ravitsemuksellisesti tärkeitä hiilihydraattien, proteiinien, energian, kuitujen ja vitamiinien lähteitä. Viljojen proteiinit voivat kuitenkin herkistää lapsia ja aikuisia joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta. Ns. liukoisten proteiinifraktioiden on osoitettu aiheuttavan hengitystieallergiaa, esim. leipuriastmaa, kun taas toisentyyppinen valkuaisrakenne on osallisena mm. ohutsuolta vaurioittavassa keliakiassa ja ihokeliakiassa eli dermatitis herpetiformiksessa. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä valkuaisrakenteet toimivat herkistäjinä atooppista dermatiittia sairastavilla tai viljan nauttimisen ja sitä seuraavan fyysisen rasituksen aiheuttamassa anafylaksiassa.

Elina Varjonen

Haavaisen paksusuolitulehduksen kirurginen hoito

Haavainen koliitti on etiologialtaan tuntematon krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Potilaista noin kolmasosa joutuu leikkaushoitoon jossakin sairautensa vaiheessa. Väitöskirjassa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin haavaisen koliitin kirurgisesta hoidosta: 1) Mitkä ovat ileoanaalileikkauksen pitkäaikaistulokset?, 2) Mitä eroja sillä on avanneleikkaukseen verrattuna?, 3) Onko ileoanaalileikkauksen käyttöönotto vaikuttanut ulseratiivisen koliitin leikkausindikaatioihin?, 4) Mikä on fulminantin koliitin esiintyvyys kirurgiseen hoitoon lähetetyillä potilailla ja mitkä ovat sen hoitotulokset? ja 5) Mikä on haavaiseen koliittiin liittyvän primaarin sklerosoivan kolangiitin insidenssi kolektomiapotilailla, ja onko kolektomialla vaikutusta sappitiesairauden kulkuun? Tutkimus käsitti yhteensä 498 potilasta, joista 430 peräkkäiselle potilaalle oli tehty paksusuolen poistoleikkaus HYKS:n II kirurgian klinikalla 1976-94.

Kari Mikkola

Nykyaikaisten virtsakivien hoitomenetelmien tehokkuus ja kustannukset

Suomessa on noin 3 500 uutta virtsakivipotilasta vuodessa. Virtsakiviä on eniten työikäisillä. Miehillä virtsakivitauti on kolme kertaa yleisempi kuin naisilla. Virtsateiden kivistä 60 % poistuu itsekseen aiheuttaen usein kovaakin vatsan ja selän alueen kipua. Kirurgista toimenpidettä vaativien virtsakivien hoito on viimeisten 15 vuoden aikana täysin muuttunut. Hoitoa vaativista virtsakivistä 80 % hoidetaan nykyään kehon ulkoisella iskuaaltomurskauksella (extracorporeal shock wave litho-tripsy, ESWL), jossa kiveen kohdistetaan suurienergisiä paineaaltoja röntgen- tai ultraäänikontrollissa. ESWL-hoidon jälkeen kiven muruset poistuvat itsekseen vaihtelevan ajan kuluessa.

Kari Lehtoranta

Virtsarakkosyövän ennusteelliset tekijät

Virtsarakkosyöpä on länsimaiden yleisin virtsateiden pahanlaatuinen kasvain ja Suomessa se on miesten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuosittain maassamme todetaan noin 800 uutta tapausta. Tupakointi on yksittäisistä riskitekijöistä tärkein, sillä siitä johtuu lähes puolet kaikista tapauksista. Perinteisesti on huonon ennusteen merkkinä pidetty kasvaimen invasiivisuutta, huonoa erilaistumisastetta, monilukuisuutta ja varhaista uusiutuvuutta. Uudempia ennustetekijöitä ovat DNA ploidisuus ja mahdollisesti p53 ekspressio.

Mika Raitanen

Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Progesteronireseptorin kiinnittyminen lämpösokkiproteiini 90:een

Väitöskirjani keskittyi progesteronireseptorin (PR) ja lämpösokkiproteiini90:n (hsp90) mahdollisen interaktion selvittämiseen in vivo intakteissa soluissa. Steroidireseptorit ovat transkriptiofaktoreita, joiden välityksellä ligandi säätelee geenin ekspressiota. Ligandin tarttuessa reseptoriinsa reseptori aktivoituu. Niitä mekanismeja, joilla esim. progesteroni säätelee progesteronireseptorin aktiivisuutta ei tiedetä. Useissa 1980-luvun alun in vitro -tutkimuksissa on havaittu, että ligandivapaa steroidireseptori sitoutuu kahteen lämpösokkiproteiini 90:een kudoksista tehdyissä hypotonisissa sytosoleissa. Tällainen oligomeerinen kompleksi ei pystynyt sitoutumaan DNA:han ja ligandi, lämpö sekä hypertoniset olosuhteet irrottavat hsp90:n steroidireseptoreista.

Anu Pekki

Miten TNF-alfa vaikuttaa haavan paranemiseen?

Haavan paranemisprosessi on monimuotoinen kemiallinen tapahtuma, jonka monet yksityiskohdat ovat edelleenkin selvittämättä. Normaalissa haavan paranemisprosessissa tapahtuu useiden eri solutyyppien kerääntymistä haava-alueelle. Verihiutaleet vaikuttavat välittömästi haavan paranemisen alussa, kun taas neutrofiilit ja makrofaagit ilmaantuvat haavan alueelle ensimmäisten kahden päivän kuluessa. Se, miten nämä eri solytyypit vaikuttavat toistensa toimintaan ja haavan paranemiseen on edelleen osaksi selvittämättä ja vilkkaan tutkimuksen kohteena.

Kari Rapala

Synnytyksen käynnistyvyys ja paineseurattu normaaliraskauden käynnistys

Voidaanko vielä odottaa synnytyksen alkamista vai pitäisikö se käynnistää uhkaavan yliaikaisuuden tai raskauskomplikaatioiden takia? Entä onnistuuko käynnistys ja onko se turvallinen? Näitten keskeisten ongelmien selvittämiseksi muodostettu aineisto käsitti 3 512 synnytystä, joista 636 käynnistettiin oksitosiinilla lasketussa ajassa.

Kari Enkola

Ravinnon kalsiumin vaikutus verisuonitonuksen säätelyyn kokeellisessa verenpainetaudissa

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet vähäisen kalsiumin saannin olevan eräs verenpainetaudin riskitekijä. Ravinnon kalsiumpitoisuus näyttää korreloivan käänteisesti väestön verenpainetasoon. Lisäksi ravinnon kalsiumlisän on todettu laskevan verenpainetta osalla väestöä, sekä estävän verenpaineen kehittymistä useissa kokeellisen verenpainetaudin muodoissa. Kuitenkaan ravinnon kalsiumin ja verenpaineen käänteisen yhteyden syytä ei ole lopullisesti selvitetty. Mahdollisia mekanismeja ovat muutokset sympaattisen hermoston aktiivisuudessa, suolatasapainossa, lisäkilpirauhashormonin tai D-vitamiinin plasmapitoisuuksissa ja verisuonen seinämän sileälihaksen toiminnassa.

Heikki Mäkynen

Lymen borrelioosin kliininen taudinkuva Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin Lymen borrelioosin kliinistä taudinkuvaa Suomessa, laboratoriodia-gnostiikkaa sekä hoidon tehoa.

Jarmo Oksi

Sydän- ja luustolihaksen sopeutuminen alipaineharjoitteluun

Oleskelu vähähappisessa olosuhteessa eli hypoksiassa aiheuttaa elimistön kudoksissa monentasoisia sopeutumistapahtumia. Fysiologisesti hypoksia voidaan aiheuttaa oleskelemalla alipaineessa, kuten esim. vuoristossa, alppimajaolosuhteissa tai alipainekammiossa. Kestävyysharjoittelu näissä olosuhteissa voi pitkällä aikavälillä tehostaa kudosten sopeutumista hypoksiaan.

Merja Perhonen

Terveystarkastus- intervention vaikutus vanhana leskeksi jääneiden terveydentilaan ja elinaikaan

Useissa tutkimuksissa on todettu leskien ylikuolleisuus välittömästi leskeytymistä seuraavina kuukausina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin leskeytymisen jälkeen tehdyn interventioterveystarkastuksen vaikutusta terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Hilkka Tamminen

Perinnöllinen Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on syynä noin 2/3 osaan dementioista. Väestön ikääntyessä myös dementioiden määrä lisääntyy. Viimeisen vuosikymmenen aikana taudin geneettinen tutkimus on edennyt nopeasti. Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat korkea ikä sekä perinnöllisyys. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 %:lla potilaista taustalla ovat perinnölliset tekijät. Varhain alkavissa tautimuodoissa (alle 65 vuotta) on löydetty useita eri geenivirheitä kromosomeista 1, 14 sekä 21 Alzheimer suvuista ympäri maailman. Lisäksi apolipoproteiini E:n (ApoE) e4 alleelin on todettu lisäävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin sekä varhentavan taudin alkamisikää.

Maarit Lehtovirta

Nuorten tyttöjen lisääntymisterveys

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia nuorten tyttöjen lisääntymisterveyttä Suomessa 1980- ja 1990-luvulla. Yksityiskohtaiset tavoitteet olivat:

Elise Kosunen