Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti

Virusinfektion vaikutus keskushermoston autoimmuunireaktioon

Virusinfektioita on epäilty osallisiksi MS-taudin syntyyn jo yli sadan vuoden ajan eli lähes yhtä kauan kuin sairaus on kliinisenä ja histopatologisena oireyhtymänä tunnettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Virusinfektioiden osuutta MS-taudin synnyssä ja etenemisessä tukevat poikkeavat immuunivasteet viruksia kohtaan MS-potilailla, demyelinaatio eli valkean aineen myeliinituppien tuhoutuminen tiettyjen ihmisen ja eläinten virusinfektioiden yhteydessä sekä tavanomaisten virusinfektioiden taipumus laukaista pahenemisvaiheita MS-potilailla. Minkään yksittäisen viruksen osallisuutta taudin patogeneesissä ei ole kuitenkaan voitu varmentaa. Tämä saattaakin laukaisevan tekijän ja sairauden puhkeamisen välisen pitkän latentin ajan vuoksi olla mahdotonta.

Merja Soilu-Hänninen

Hoidetun potilaan kustannuslaskenta sairaalassa

Terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 10 % nopeammin kuin valtioiden bruttokansantuote. Tämä on osittain seurausta siitä, että terveydenhuollon mahdollisuudet hoitaa erilaisia sairauksia ovat viime vuosien aikana lisääntyneet uusien laitteiden, lääkkeiden ja hoitomenetelmien myötä. Terveydenhuollon kustannuksia ei ole tarvinnut myöskään yksityiskohtaisesti selvittää, sillä vuosittain on vaadittu ainoastaan hyvin karkealla tasolla laskelmat resurssien käytöstä. Johtajat eivät näin ollen ole joutuneet paneutumaan kustannuslaskentaan, vaan ovat keskittyneet lähinnä lääketieteelliseen ja hoitotieteelliseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Lääkärit tekevät kuitenkin satoja kustannuksiin yhteydessä olevia päätöksiä päivittäin potilaita hoitaessaan ilman asianmukaisia mahdollisuuksia seurata näiden päätöstensä vaikutuksia budjettiin. Julkinen sektori on nyt kaikkialla länsimaissä supistumassa ja resurssit niukkenemmassa myös terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää nostaa mahdollisimman tarkka ja monipuolinen kustannusanalyysi keskeiseksi terveydenhuollon johtamisen elementiksi.

Päivi Sillanaukee

Kasvava selkä

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tuottaa ja verrata epidemiologisia perustietoja selän muodon kehityksestä normaalien ikätovereiden ja niiden nuorten välillä, jotka murrosiän kasvupyrähdyksen aikana kehittyvät epäsymmetrisiksi, skolioottisiksi, hyperkyfoottisiksi tai saavat alaselkäkipuja. Helsingin läntisen koulupiirin kaikki neljäsluokkalaiset tutkittiin 11 vuoden keskimääräisessä iässä ja heidän kasvuaan seurattiin vuosittain kolmen vuoden ajan.

Maunu Nissinen

Asiantuntijaohjelma huimausta aiheuttavien tautien diagnosointiin

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli luoda huimausta aiheuttavien tautien diagnosointia auttava asiantuntijaohjelma. Ohjelmaa varten selvitettiin kuuden tavallisen huimausta aiheuttavan korvataudin taudinkuvat ja erilaiset tutkimuslöydökset näissä taudeissa.

Erna Kentala

Alkoholipsykoosi- potilaan ennuste

Alkoholisairauksista puhuttaessa ajatellaan ensisijaisesti alkoholin aiheuttamia elimellisiä sairauksia. Alkoholinkäytön seurauksena syntyvät alkoholipsykoosit on kuitenkin tunnettu jo pitkään, delirium tremens kirjallisuudessa vuodesta 1813. Alkoholipsykoosit ovat tavallisista vieroitusoireista selvästi erotettavia, vakavia, usein akuutisti sairaalahoitoa vaativia tiloja. Täysin kehittynyt delirium tremens on yksi vaikeimmista alkoholin aiheuttamista komplikaatioista.

Maija-Liisa Lehtonen

Kontrolloitu tutkimus raskaudenaikaisesta ultraääniseulonnasta

Ultraäänitutkimusten käyttö raskauden seurannassa on lisääntynyt voimakkaasti vuosien mittaan. Kuitenkin koko raskaana olevan väestön ultraääniseulonnan hyödystä tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Aulikki Saari-Kemppainen

Nuorten vakava väkivalta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden nuorten miesten perhetaustaa, biologista alttiutta, alkoholinkäyttöä, persoonallisuuden kehitystasoa, psyykkistä häiriintyneisyyttä ja psykososiaalista toimintakykyä. Tavoitteena oli löytää tärkeimmät vihamielisyystaipumukseen ja vakavaan väkivaltaisuuteen yhteydessä olevat tekijät.

Markku Kaipainen

Diabeetikoilla esiintyvät käsimuutokset

Noin 50 %:lla diabeetikoista esiintyy käsissä niveljäykkyyttä, ns. sormioiretta, jonka on todettu poikkileikkaustutkimuksissa olevan yhteydessä diabeteksen aiheuttamiin elinmuutoksiin. Diabeetikoilla tavataan myös muita enemmän Dupuytren tautia ja ns. jäätynyt olkanivel-oireyhtymää eli olkalukkoa. Sormioireen etiologia on edelleen avoin, eikä syytä muiden käsimuutosten lisääntyneeseen esiintyvyyteen diabeetikoilla tiedetä. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää eri käsimuutosten esiintyvyyttä sekä nuoruus- että aikuistyypin diabeetikoilla ja lisäksi selvittää käsimuutosten yhteyttä diabeteksen aiheuttamiin mikro- ja makrovaskulaarisiin komplikaatioihin.

Perttu Arkkila

Mielenterveyden häiriöt ja monihäiriöisyys itsemurhissa

Väitöskirja kuuluu Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimusosaston Itsemurhat Suomessa -tutkimusprojektiin, joka on osa valtakunnallista itsemurhien ehkäisyprojektia. Tässä projektissa tutkittiin kaikki Suomessa yhden vuoden (1.4.87-31.3.88) aikana tapahtuneet 1 397 itsemurhaa yksityiskohtaisesti haastattelemalla omaisia ja itsemurhan tehneitä hoitanutta ammattihenkilökuntaa sekä käymällä läpi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat. Tähän laajaan aineistoon nojautuen väitöskirjassa tutkittiin itsemurhaa edeltäneitä ajankohtaisia mielenterveyden häiriöitä ja niiden yhteisesiintymistä (monihäiriöisyyttä, komorbiditeettia). Häiriöiden diagnoosit asetettiin psykiatrityöryhmän toimesta takenevasti DSM-III-R-kriteerein huolellisella kaksivaiheisella menettelyllä. Diagnoosin vaatimien oireiden toteamiseksi tai poissulkemiseksi käytettiin kustakin tapauksesta kertynyttä kokonaisaineistoa. Väitöskirjan kolme osatutkimusta perustui kaikkia itsemurhan tehneitä edustavaan 229 tapauksen otokseen. Kolmessa osatutkimuksessa käytettiin hyväksi tutkimusprojektin kaikkia 1 397 itsemurhaa koskevaa aineistoa siten, että aineistosta tutkittiin kaikki nuorten alle 23-vuotiaiden 116 itsemurhaa, kaikki syöpää sairastaneiden 60 itsemurhaa sekä kaikki ne itsemurhat, jotka liittyivät mahdolliseen paniikkihäiriöön.

Markus Henriksson

Haavainen paksusuolen- ja ohutsuolisäiliön tulehdus - solukemiallinen ja kliininen tutkimus

Colitis ulcerosan (CU) eli haavaisen paksusuolitulehduksen etiologia on tuntematon, eikä tauti aina ole lääkehoidolla hallittavissa. Se ilmenee usein nuorella työikäisellä väestöllä ja noin puolet potilaista leikataan. Tällä hetkellä elektiivisenä leikkauksena käytetään restoratiivista proctocolectomiaa, jossa paksu- ja peräsuolen poistoon liitetään ohutsuolesta tehtävän säiliön (pouch) kiinnittäminen peräaukkoon ilman avannetta. Säiliön tulehdus, pouchitis, jonka etiologia on tuntematon, on tavallisin leikkauksen jälkeisistä pitkäaikaisista tai toistuvista ongelmista. Histologisesti pouchitin limakalvo muistuttaa haavaista paksusuolitulehdusta ja potilaan oireet, kuten lisääntynyt ulostamisfrekvenssi ja veriulosteet, ovat tyypillisiä molemmissa tiloissa.

Ulla Keränen

Sytokromi P4503A -välitteiset lääkeinteraktiot anestesiologiassa

Useimmat lääkkeet metaboloituvat elimistössä vaarattomiksi, vesiliukoisiksi metaboliiteiksi ennen erittymistään virtsaan tai sappeen. Lääkemetabolia on valtaosin oksidatiivista ja sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välittämää. Viime vuosina CYP3A-entsyymit ovat osoittautuneet tärkeiksi lääkkeitä, ympäristökemikaaleja ja steroideja metaboloiviksi entsyymeiksi. CYP3A-välitteiseen lääkemetaboliaan liittyy kolme tärkeää seikkaa: Ensiksi, suoliston seinämän CYP3A voi merkittävästi vaikuttaa useiden lääkkeiden ensi kierron metaboliaan. Toiseksi, elimistön eri kudosten CYP3A-pitoisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Kolmanneksi, CYP3A-välitteiseen metaboliaan voi liittyä haitallisia ja jopa vaarallisia lääkeyhteisvaikutuksia.

Jouni Ahonen

Tuki- ja liikuntaelin-sairauksien riskitekijät maatalousalalla

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä ja ne aiheuttavat paljon ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Vaikka tietämys tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyydestä ja riskeistä on väestötasolla pikku hiljaa lisääntynyt, on se kokonaisuudessaan edelleenkin puutteellista. Maatalousyrittäjät ovat riskiryhmä sekä TULE-sairauksia että niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ajatellen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä vuosina 1979 ja 1992 sekä tutkia TULE-sairauksien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Aineistona käytettiin edustavaa otosta 18-64-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia maatalousyrittäjiä. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tehnyt vuonna 1979 laajan postikysely (n = 11 985) ja vuonna 1992 toisen poikkileikkaustutkimuksen tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä (n = 3237). Työkyvyttömyyttä selvitettiin seuraamalla 8 655 maatalousyrittäjää 1980-90 ja liittämällä tiedot Kelan työkyvyttömyysrekisteriin.

Pirjo Manninen

Tuumorimarkkerien merkitys kolorektaali-syöpäpotilaiden hoitossa

Kolorektaalisyöpä on tavallisimpia syöpälajeja teollisuusmaissa. Kolorektaalisyöpäpotilaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin vuosittain sairastuu yli 3 000 ihmistä. Potilaan ennuste on hyvä, jos syöpä havaitaan ja leikataan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ennuste on huono, jos tauti on laajalle levinnyt. Nykyään on mahdotonta ennustaa, kenellä syöpä uusii, ja siksi kaikkia potilaita seurataan leikkauksen jälkeen yleensä viiden vuoden ajan. Seuranta on aiheellista, sillä myös uusiutunut tauti voidaan aikaisessa vaiheessa hoitaa onnistuneesti leikkauksella. Myös sytostaatti-, solunsalpaaja- ja sädehoidolla on tehoa kolorektaalisyövässä, ja näitä hoitomuotoja voidaan tarjota potilaille, joiden ennuste on huono.

Monika Carpelan-Holmström

Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa

Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100-300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.

Riitta Erkinjuntti-Pekkanen

Metabolinen oireyhtymä Suomessa

Aikuistyypin diabeteksella, aivohalvauksella ja sepelvaltimotaudilla on yhteinen etiologinen tekijä: insuliiniresistenssi ja siihen kytkeytyvä vaaratekijöiden ryväs, metabolinen oireyhtymä. Perinteiset vaaratekijät (tupakka, kolesteroli ja hypertonia) selittävät noin puolet sepelvaltimotaudin synnystä. Metabolinen oireyhtymä selittänee suuren osan tuntemattomaksi jääneestä sepelvaltimotaudin etiologiasta ja myös suuren osan aikuistyypin diabeteksen puhkeamisesta.

Mauno Vanhala

N-metyyli-D-aspartaattireseptoriantagonistien hermotoksiset ominaisuudet

N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDA-reseptori) toimii yhtenä eksitatoristen aminohappojen, kuten glutamaatin, sitoutumiskohtana aivoissa. NMDA-reseptorien toimintaa salpaavien yhdisteiden on todettu suojelevan eksitotoksiselta (esim. aivoiskemian, hypoglykemian tai status epileptikuksen aiheuttamalta) hermosoluvauriolta. Tästä syystä NMDA-reseptorin antagonisteja pidetään potentiaalisina terapeuttisina aineina. Niiden kliinisen käytön esteenä on kuitenkin niiden toksisuus: eläinkokeissa ne aiheuttavat hyperaktiivisen, psykoosinkaltaisen käytöshäiriön ja vaurioittavat hermosoluja aivojen posteriorisessa cingulaarisessa ja retrospleenisessa kuorikerroksessa.

Riitta Näkki

Ohutneulanäyte ja kuvantamismenetelmät pään ja kaulan alueen kasvainten tutkimisessa

Pään ja kaulan alueella esiintyvistä ihon tai limakalvon alaisista epäselvistä kyhmyistä ei tule suoraan ottaa koepalaa, vaan muutoksen luonne tulisi selvittää ennen toimenpidettä niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi usein leukakulmassa tuntuvan korvasylkirauhasen kasvaimen poisto vaatii vähintään rauhasen pintaosan leikkauksen kasvohermoa myötäillen. Ellei näin menetellä, on hyvänlaatuisenkin kasvaimen uusiutumistaipumus suuri. Mikäli kyhmy on pään ja kaulan alueen kasvaimen etäpesäke, tulisi samalla suorittaa laajempi kaulan alueen imusolmukkeiden poistoleikkaus.

Timo Atula

Kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulonta

Suomalaiseen naisväestöön jo pitkään kohdistuneiden seulontaprojektien (kohdunkaulansyöpä, rintasyöpä) lisäksi - ja näiden seulontojen suotuisten tulosten innoittamana - on paljon pohdittu terveen väestön seulontaa myös muiden syöpien osalta. Tässä tutkimuksessa on arvioitu muutamia kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulontaan ehdotettuja varhaisdiagnostiikkaan tähtääviä menetelmiä. Seulontatestin toimivuus eli se, että sen avulla löydetään syöpiä tai niiden esiasteita eikä vääriä positiivisia ole liikaa, on tietenkin edellytys seulonnan lopulliseen päämäärään eli kyseisen syövän aiheuttaman kuolleisuuden pienenemiseen pyrittäessä.

Maarit Vuento

Mononukleaariset fagosyytit ja Yersinian aiheuttama reaktiivinen niveltulehduksen patogeneesi

Reaktiivinen niveltulehdus syntyy suolistotulehduksen tai klamydian aiheuttaman sukupuolitaudin jälkitautina. Artriitti kehittyy 2-3 viikkoa primaari-infektion jälkeen. Nivelien valkosoluista löytyy limakalvolta kulkeutuneita bakteerien osia, jotka todennäköisesti laukaisevat taudin. Yleensä reaktiivinen niveltulehdus paranee muutaman kuukauden kuluessa, mutta suurimmalle osalle jää ajoittaisia vaivoja ja n. 10 %:lle kehittyy reumaa muistuttava invalidisoiva tauti. Suomalaisista 14 %:lla on HLA-B27-kudostyyppi, joka reaktiivisen niveltulehduksen lisäksi altistaa selkärankareumalle ja sydämen johtumishäiriöille, mutta toisaalta esimerkiksi suojaa HIV-infektion saaneita taudin nopealta etenemiseltä.

Maarit Wuorela