Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Nivustyräleikkaus on Suomessakin tavallisimpia kirurgisia toimenpiteitä: niitä tehdään vuodessa noin 12 000. Nykyään tyräpullistuma korjataan asettamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa (Lichtenstein) tai tähystyskirurgian keinoin. Avoleikkaus tehdään lähes aina päiväkirurgisesti ja tyristä uusiutuu vain 2–5 %, koska verkkomateriaalit ovat kestäviä.

Hannu Paajanen

Myöhäinen kuolleisuus on suurentunut sepsiksen jälkeen

Useampi kuin yksi viidestä alun perin sepsiksestä toipuneesta kuolee kahden vuoden kuluessa. Kuolleisuutta ei selitä sepsistä edeltävä terveydentila.

Ritva Jokela

Kävelykyvyn heikkeneminen voi ennustaa muistisairautta

Jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ruotsalaistutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan kävelyn pysähtyminen puhuessa ennustaa dementiaa. Kävelykykyä on sen jälkeen analysoitu monin tavoin laboratorio-olosuhteissa, mm. askeltamisen integraation ja rytmin heikkenemistä, käännöksien vaikeuksia, kävelyn hidastumista ja mainittua kaksoistehtävästä suoriutumista ("stops walking while talking").

Kaisu Pitkälä

Retroperitoneaalisen sarkooman leikkausta kannattaa täydentää sädehoidolla

Sarkooma on harvinainen vatsanontelon takaseinämän alueella, niitä on vain noin 15 % kaikista pehmytkudossarkoomista. Leikkaus on sarkooman ensisijainen hoitomuoto. Aiemmin on ollut epäselvää, tarvitaanko leikkauksen lisäksi sädehoitoa. Amerikkalaisen rekisteriaineiston perusteella näyttää siltä, että sädehoito lisää potilaan elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman.

Nanneli Pallasmaa, Samuli Rautava, Susanna Timonen

Synnytyksen käynnistäminen, kun raskaus on täysiaikainen

•Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut.

Heidi Kruit, Mika Nuutila, Leena Rahkonen

Synnytysten trendejä Suomessa

•Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat muuttuneet sadan vuoden aikana turvallisemmiksi. ­Äitiyskuolleisuus on pienentynyt alle sadasosaan ja perinataalikuolleisuus alle kymmenesosaan vuoden 1936 luvuista.

Nanneli Pallasmaa, Mika Gissler

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

HUS-Erva-alueella ambulanssin varustuksessa oli ongelmia joka viidennessä siirrossa. Vastasyntyneiden kuljetuksiin tarvittaisiin pysyvä koulutettu noutotiimi.

Liisa Rovamo, Pertti Suominen

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta

•Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Synnytysten keskittäminen lisää turvallisuutta

Erityisesti vastasyntyneen kannalta iso sairaala on turvallisempi, koska päivystysvalmius on riittävä. Pienissä yksiköissä varallaolo on merkittävä osa henkilöstömenoista.

Kari Nieminen

Oligoklonaalisten fraktioiden virusvasta-aineet mahdollisesti yhteydessä MS-taudin patogeneesiin

Human herpesvirus 6, Varicella-Zoster virus and oligoclonal bands in demyeliating diseases of the central nervous system

Jenna Nicklén

Useat molekyylitason mekanismit vaikuttavat laskimoepämuodostumien kehittymiseen

Molecular dissection of TIE2 and PIK3CA mutations in venous malformations and blue rubber bleb nevus syndrome

Jaakko Kangas

Uusia luunmurtuma-alttiuteen vaikuttavia perinnöllisiä tekijöitä löydetty

Genetics of fractures. Investigating the genetic susceptibility to rare and common manifestations.

Marika Löija

Äidin raskaudenaikaisella kilpirauhassairaudella mahdollisesti pitkäaikaisvaikutuksia lapseen

Thyroid function of mother and child and their impact on the child’s neuropsychological development

Fanni Päkkilä

Kirurginen hoito parantaa aivoverenvuotopotilaan ennustetta

Preceding medication, inflammation, and hematoma evacuation predict outcome of intracerebral ­hemorrhage. A population based study

Pekka Löppönen

Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Tytti Raudaskoski, Timo Saarela

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot voidaan organisoida uudella tavalla

Sairaan vastasyntyneen alkuhoitoon liittyvien lukuisten haasteiden takia on tärkeää, että synnytyssairaalassa on riittävät valmiudet alkuhoitoon. Synnytyssairaalan valinta etukäteen tiedossa olevien hoidon tarpeiden mukaan vähentää sairaalasiirtojen aiheuttamaa lisärasitusta sekä vastasyntyneelle että terveydenhuoltojärjestelmälle (1). Suomessa pikkukeskosten synnytykset on onnistuttu keskittämään erinomaisesti yliopistosairaaloihin, joissa on kattava neonatologinen päivystysvalmius. Vuoden 2009 jälkeen yli 90 % ennen 32 raskausviikkoa syntyneistä keskosista on syntynyt yliopistosairaaloissa (THL, PERFECT-tietokanta). Keskussairaaloiden kollegat pystyvät taitavasti ennustamaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen, sillä suuri keskittämisprosentti saavutetaan varsin pienellä hoitopäivien lisäyksellä: pienten keskosten äideille kertyi keskimäärin vain neljä keskittämisestä johtuvaa hoitopäivää yliopistosairaalassa ennen synnytystä (2). Hyvällä raskaudenaikaisella diagnostiikalla pystytään myös ennakoimaan useat täysiaikaisten vastasyntyneiden anomaliat, joiden hoito tapahtuu yliopistosairaalassa.

Liisa Lehtonen

Teollisuuden tukemat lääkärit määräävät enemmän alkuperäisvalmisteita

Lääketeollisuudelta enemmän rahoitusta saaneet yhdysvaltalaislääkärit määräsivät potilailleen useammin statiinien alkuperäisvalmisteita kuin vähemmän lääketeollisuuden tukea saaneet. Voimakkain yhteys lääkkeenmääräämiskäytäntöihin oli koulutustoiminnan tukemisella: koulutustukea saaneet lääkärit määräsivät "brändistatiineja" 5 % useammin kuin muut lääkärit.

Pertti Saloheimo

Sopiiko kohdunkaulan kaikukuvaus ennenaikaisuuden seulontaan?

Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisevään seulontaan käytettävän vaginaalisen kohdunkaulan kaikukuvauksen puolesta esitettiin vahva kannanotto yhteenvetoartikkelissa, jossa myös viitattiin amerikkalaisten erikoislääkäriyhdistysten puoltaviin kantoihin. Kohdunkaulan kaikukuvauksen todettiin täyttävän kaikki kymmenen WHO:n hyvälle seulontamenetelmälle asettamaa kriteeriä: Kyseessä on merkittävin perinataalinen ongelma, lyhentynyt kohdunkaula on hyvä merkki ennenaikaisen synnytyksen uhasta, kohdunkaulan fysiologinen ja poikkeava muutos raskauden aikana on tunnettu, kaulakanavan arviointikriteerit on hyvin määritelty, diagnostinen menetelmä on saatavilla, poikkeavuuden raja-arvot ovat tiedossa ja poikkeavaan löydökseen on hoitomahdollisuus. Lisäksi menetelmä on potilaiden hyväksymä, sen kustannus-hyötysuhde on hyvä, ja se sopii osaksi yleistä ennenaikaisuuden ehkäisyjärjestelmää.

Pertti Kirkinen

Sappikivet kiusaavat laihdutusleikkauksen jälkeen

Riskitekijöitä sappikivien muodostumiselle ovat perimä, lihavuus, naissukupuoli, ikääntyminen ja diabetes.

Hannu Paajanen