Suomeen tarvitaan riippumaton lääkeinformaatiokeskus

Suomesta puuttuu kokonaan instanssi, joka jakaisi riippumatonta, Suomeen soveltuvaa, käypä hoito -tyyppistä tietoa lääkkeistä.

Suvi Sariola

Maailma sairastaa - löytyvätkö lääkkeet?

Yli kolmanneksella maapallon väestöstä ei ole ulottuvillaan edes olennaisimpia lääkkeitä, kuten perusantibiootteja, insuliinia tai verenpainelääkkeitä, ja perusterveydenhoitojärjestelmä puuttuu tai toimii vajavaisesti. Neljäsosa maapallon väestöstä eli teollisuusmaiden väestö käyttää noin 80 % koko lääketuotannosta. Sairauksien aiheuttamasta kuormituksesta kuitenkin yli 90 % kohdistuu köyhiin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Halkiopotilaiden myöhäisleikkauksiin hakeutuminen eri sairaanhoitopiireistä

Suomessa on huuli- ja suulakihalkioleikkauksiin erikoistunut keskus, jonka toiminta alkoi yli puoli vuosisataa sitten. Eri sairaanhoitopiireistä hakeudutaan varsin tasaisesti Helsingissä sijaitsevaan keskukseen myöhäisvaiheen korjausleikkauksiin. Erikoissairaanhoitolain tuoma maksusitoumusmenettely on vaikeuttanut keskuksen ylläpitoa ja uhkaa siirtää osan korjausleikkauksista joidenkin yliopistosairaaloiden omiin pieniin halkioyksiköihin. Samaan aikaan muualla Euroopassa on havaittu keskitetyn hoidon tuoma korkealaatuisempi leikkaustulos ja EU:n rahoittama Eurocleft-projekti suosittaa hoidon keskittämistä harvempiin keskuksiin.

Jorma Rautio

Silmänliiketestien kliininen merkitys huimauspotilailla

3.12.1999, Helsingin yliopisto.

Elina Isotalo

Seerumin vasta-aineet keliakiassa

3.3.2000, Tampereen yliopisto

Satu Sulkanen

Verisuonen sisälehden toiminta sepelvaltimotautipotilailla

3.3.2000, Helsingin yliopisto

Juha Sinisalo

Sialihappoisuus lipoproteiineissa, erityisesti LDL:ssä

3.3.2000, Helsingin yliopisto

Nina Lindbohm

Elimistössä liukenevien minilevyjen ja ruuvien kiinnitysominaisuudet

Vaikeat synnynnäiset kallon ja kasvojen luuston epämuodostumat tulee korjata leikkauksella ennen kuin ne aiheuttavat kallonsisäisen paineen nousua ja sen seurauksena taantumista, sokeutumista ja henkeäuhkaavia komplikaatioita.

Hilkka Peltoniemi

Makrolideille resistenttien A-streptokokkien levinneisyys

4.3.2000, Turun yliopisto

Janne Kataja

Lyhyesti: Suojaako helikobakteeri refluksitaudilta?

Helikobakteerilla on yllättäviä piirteitä. Kaiken aiheuttamansa pahan ohella se saattaa olla myös hyväksi. Vahvistusta sen uumoillusta yhteydestä gastroesofagiaaliseen refluksitautiin tulee kanadalaistutkimuksesta. Kun helikobakteerin häätö onnistui, vuoden kuluttua 29 %:lla potilaista oli refluksitaudin oireita. Niistä, joille bakteeri vielä jäi, oli oireita vain 8 %:lla. Endoskopialla todetuissa esofagiiteissa oli samansuuntainen ero. Helikobakteeri siis voisi suojata refluksitaudilta, mutta miten? Teoriassa vähentämällä haponeritystä tai neutraloimalla happoa ureaasillaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Keuhkoklamydia tappaa sammakoita

Yli 90 % Afrikasta Yhdysvaltoihin tuoduista Xenopus tropicalis -lajin sammakoista kuoli yleistyneeseen infektioon. Sammakoiden maksakudoksesta löytyi elektronimikroskoopilla bakteereja sisältäviä rakkuloita, jotka muistuttivat keuhkoklamydian aiheuttamia inkluusioita. Keuhkoklamydia saatiinkin kasvamaan muutamien sammakoiden maksoista. Bakteerin identtisyys ihmisessä esiintyvän keuhkoklamydian kanssa varmistettiin ulkokalvoproteiinin geenin sekvenssin perusteella. Chlamydia pneumonie infektoi ainakin koalakarhuja ja hevosia. Sammakoiden infektioista on raportoitu aikaisemminkin. Tämä sammakkoyhteys saattaa avata täysin uusia näkymiä keuhkoklamydian ekologiaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Olutkin suojaa sydäntä

Viinikö vai sen alkoholi suojaa sydäntä? Tsekin tasavallassa on ihmisiä, jotka juovat alkoholinsa vain oluena, ja sikäläiset kollegat selvittivät, miten olut vaikuttaa sydänsairausriskiin. Ilmeni, että päivittäin tai lähes päivittäin olutta juovat henkilöt saavat parhaimman sekundaaripreventiivisen suojan infarktiresidiiviltä (riski raittiisiin nähden 0,38; 95 %:n luottamusväli 0,19-0,75). Viikoittainen kulutusoptimi sydäntä ajatellen oli 4-9 litraa (0,34; 0,19-0,64). Kirjoittajat eivät kommentoi oluen energiapitoisuutta, mutta toteavat, että juomien etanoli näyttää olevan ratkaiseva sydänriskiä ajatellen eikä niinkään juoman laatu.

Robert Paul

Lyhyesti: Telomeraasi - tulevaisuuden yleisrokote syöpään?

Tämä tutkimus, toistaiseksi vielä laboratorio- ja eläinkoetasolla, tarjoaa vision yleisestä syöpärokotteesta. Se perustuu telomeraasientsyymiin. Telomeeri on kromosomin pää, josta DNA:ta aina napsaistaan pätkä pois jokaisen solujakautumisen yhteydessä. Kun kaikki on viety, ei solu enää jakaannu. Syöpäsoluissa telomeraasia on paljon, ja se rakentaa aina uutta DNA:ta tilalle ja tekee solusta kuolemattoman. Työssä osoitettiin, että entsyymiä vastaan syntyi immuunivaste sekä ihmisen soluilla että hiirissä. Ainakaan hiirissä ei normaalisolujen vähäinen telomeraasi aiheuttanut autoimmuunireaktioita.

Heikki Arvilommi

Riittääkö pelkkä painantaelvytys sydämenpysähdyksen ensihoidoksi?

Nykyisin suositeltu suusta suuhun -tekohengitys painantaelvytyksen yhteydessä on suurelle osalle maallikoista (ja lääkäreistä) vaikeasti opittava ja ylläpidettävä taito. Selvitysten mukaan melkoinen osa väestöstä tuntee lisäksi vastenmielisyyttä ventovieraan kadulla makaavan henkilön suusta suuhun -elvyttämistä kohtaan. Koska jo aikaisempien kliinisten ja kokeellisten havaintojen perusteella näytti ilmeiseltä, että pelkkä keskeytymätön painantaelvytys tuottaa sepelvaltimo- ja aivoperfuusion kannalta jopa paremman tuloksen, päättivät seattlelaiset tutkijat vertailla perinteistä menetelmää pelkkään painantaelvytykseen sydämenpysähdyspotilaiden ensihoidossa. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 520 potilasta, ja tehon mittana käytettiin selviytymistä kotiuttamiskuntoon sairaalahoidon jälkeen.

Juhani Airaksinen

Alloimmunisaatio voi aiheuttaa vastasyntyneelle vaikean trombosytopenian

Äidin ja sikiön trombosyyttien pinta-antigeenien yhteensopimattomuus voi johtaa reesusimmunisaatiota vastaavaan tilanteeseen raskauden aikana. Äiti tuottaa vasta-aineita sikiön verihiutaleita kohtaan, vasta-aineet menevät istukan läpi sikiöön ja aiheuttavat siellä trombosyyttituhon.

Pertti Kirkinen

Salmeteroli yksin ja yhdessä ipratropiumin kanssa keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkoahtaumataudin hoidosta on väännetty peistä ja kalisteltu sapeleita viime vuosina. Hoitohan on sinänsä usein hankalaa, ja tuloksia on vaikea saada. Nyt on julkaistu hollantilainen tutkimus 144:stä 40-75-vuotiaasta COPD-potilaasta (FEV1 käytännössä tasoa 38-42 % viitearvosta). Tutkimuksessa verrattiin kaksoissokkoasetelmassa kolmea hoitovaihtoehtoa: salmeterolia 50 myyg kahdesti paivässä joko ipratropimumbromidin (40 myyg x 4/vrk) tai lumelääkkeen kera tai sitten molemmista oli käytössä lumelääke. Lääkitys annettiin inhalaatioaerosolina ja hoitoaika oli 12 viikkoa.

Hannu Puolijoki

Allergisoitumista ehkäisevää kotipölyä?

Hygieniahypoteesi, joka selittää allergioiden lisääntyvän erilaisen mikrobialtistuksen puutteen seurauksena, näyttää saavan tukea. Allergisten lasten kodeissa oli käytetty pölynimuria ja pölystä analysoitu sitten endotoksiini. Sehän on gramnegatiivisten bakteerien pinnan lipopolysakkaridi.

Heikki Arvilommi

Sepelvaltimotautipotilaiden lipidihäiriöiden hoidon toteutuminen

Lipidihäiriöiden hoito on tärkeää sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa ja lipidiarvot on pyrittävä saamaan hyvälle hoitotasolle tarvittaessa lääkkein. Selvitys avohoidon hoitokäytännöistä kuitenkin osoittaa, että lipidihäiriöiden hoito toteutui suositusten mukaisena vain runsaalla puolella sepelvaltimotautipotilaista. Naisilla suositusarvoihin päästiin harvemmin kuin miehillä, ja diabetesta sairastavia sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin jopa huonommin kuin muita. Lipidilääkkeitä käytti vain vajaa puolet sellaisista potilaista, joilla olisi suositusten mukaan ollut perusteet siihen. Kolmasosa lipidilääkkeitä käyttävistä ei päässyt hoitotavoitteisiin.

Timo Saaristo, Jorma Lahtela, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Muistihäiriö- ja dementia-potilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

Muistihäiriöitä ja dementoivia sairauksia hoidetaan ja tutkitaan niiden suuren määrän takia kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta samoin kuin hoidon ja kuntoutuksen seurantaa. Seuraavassa esitetään perustelut standardoitujen arviointimenetelmien käytöstä muistihäiriö- ja dementiapotilaita tutkittaessa ja hoidettaessa, esitetään lyhyt katsaus käytettävissä oleviin menetelmiin ja asteikkoihin ja lopuksi esitetään asiantuntijatyöryhmän suositus Suomessa käytettäviksi asteikoiksi.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Ortopediassa käytettäville biomateriaaleille asetettavat vaatimukset

Biomateriaalin käytettävyyttä arvioitaessa on aina otettava huomioon sen käyttökohde ja potilaan sairauteen liittyvät riskit. Suurikin riski voidaan ottaa hoidettaessa vaikeita ja henkeä uhkaavia tiloja. Tuotteiden arviointiin kuuluu aina riskianalyysi, jolla punnitaan materiaalin hyödyt ja mahdolliset haitat.

Pertti Törmälä, Seppo Santavirta, Pentti Rokkanen, Mauno Könönen, Jorma Kivilahti, Asko Anttila, Reijo Lappalainen, Riitta-Mari Tulamo, Juha Nevalainen, Yrjö T. Konttinen (Suomen Akatemian Nimeämä Huippuryhmä, Tissue Engineering And Medical, Dental And Veterinary Biomaterials)