Yleisten rasvahäiriöiden familiaalisen kombinoidun hyperlipidemian ja hyperapobetalipoproteneimian ilmentyminen

14.1.2000, Turun yliopisto

Ilpo Nuotio

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Skitsofrenia, avohoito ja rikollisuus

Skitsofrenian hoidossa on kaikkialla maailmassa siirrytty laitoksista avohoitoon 1980-luvun puolenvälin jälkeen, myös Australian Victoriassa ja siellä on kannettu tutulta kuulostavaa huolta siitä, lisääntyykö rikollisuus yhteiskunnassa, sillä tähän sairauteenhan liittyy aggressiivisuutta ja siten rikollisuutta.

Robert Paul

Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Genomitutkimuksen hedelmiä rokotekehittelyssä

Monen mikrobin genomin rakenne on jo selvitetty. Tiedon hyödyntäminen sen sijaan vie oman aikansa. Ei kuitenkaan aina, sillä Science-lehden äskettäisessä numerossa julkaistiin B-meningokokin genomisekvenssi ja myöskin artikkeli sen pohjalta kehitetyistä rokote-ehdokkaista.

Heikki Arvilommi

Onko sikaloiden siisteyden parantamisesta hyötyä työntekijöille?

Työn sikaloissa tiedetään aiheuttavan monia ongelmia hajuhaitoista astmaoireisiin; selvää yhteyttä on todettu mm. kroonisen bronkiitin ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymiseen. Ongelman taustalla ovat lukuisat mikro-organismit sekä kaasut, kuten ammoniakki ja rikkidioksidi.

Hannu Puolijoki

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta.

Hannu Paimela

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Johtava lääkäri Martti Nissilä: EVO-rahat olivat Heinolan reumasairaalalle tunnustus vuosikausien tutkimustyöstä

Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa EVO-rahoja tutkimustyöhön myös yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Reumasäätiön sairaala Heinolassa oli yksi saajista. Tarkoitus on jatkaa tutkimusperinnettä ja pitkiä projekteja. Yksi kiinnostava uusi hanke on huippukylmähoidon tutkimus.

Ulla Järvi

Huippukylmähoitoa tutkitaan tieteellisesti

Yksi Heinolan sairaalan EVO-varoin rahoitettavista tutkimushankkeista on huippukylmähoidon (-110 C) vaikuttavuuden tutkiminen reumasairauksien kuntoutuksessa.

Ulla Järvi

Osastonylilääkäri Markku Kauppi: Heinolassa korostuvat pienen sairaalan edut

Reumatologian ja sisätautien erikoislääkäri, dosentti Markku Kauppi tuli Heinolaan talvella 1992. Sairaala oli tuttu, koska Kauppi oli suorittanut siellä erikoistumisjaksoaan. Kotikaupunki Oulu kuitenkin kutsui työuran alkuvuosiksi, mutta muuttoaan Heinolaan Kauppi ei ole katunut.

Ulla Järvi

Tules-vuosikymmen käynnistyy Suomessa: Tavoitteena lisätä ihmisten tietoutta ja lääkärien ammattitaitoa

Vain joka kymmenes suomalainen tietää, mitä tarkoittaa lyhenne Tules. Tuki- ja liikuntaelinten oireista on kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt puolet suomalaisista aikuisista.

Ulla Järvi

Tilkkutäkin tilalle toivotaan kokonaan uudistettua lääkekorvaus-järjestelmää

Ei ainakaan enää uusia korvausluokkia, listoja, omavastuita, eikä myöskään poikkeussääntöjä. Näin tiivistyvät terveyskeskuslääkärin terveiset lääkekorvausjärjestelmän uudistamistarvetta pohtimaan ryhtyvälle työryhmälle. Tähän saakka lääkekorvausjärjestelmää on uudistettu ja ajantasaistettu kuin tilkkutäkkiä. Olisiko nyt aika uudistaa koko järjestelmä? Ainakin sitä voitaisiin pelkistää, nykyistä järjestelmää pidetään erittäin monimutkaisena.

Suvi Sariola