Aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden kartoitus vuosina 1986 ja 1997 Jämsän seudulla Psykiatrisen avohoidon muutoksia 80-luvulta 90-luvulle

Jokilaakson mielenterveyskeskuksessa kartoitettiin Jämsän seudulla vuosina 1986 ja 1997 aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneet uudet asiakkaat. Kartoitusten asiakasprofiileja vertailtiin keskenään. Hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui samaan aikaan kuin myös hoitohenkilökuntaresurssit kaksinkertaistuivat. Diagnostisen arvioinnin mukaan mieliala- ja ahdistushäiriöiden määrä yhteensä nelinkertaistui. Samalla vertailtiin vuositilastojen sairaala- ja avohoitojen määriä ja kustannuksia ja hoidon vaikuttavuutta työkyvyttömyyseläkkeitten valossa.

Timo Valtakoski, Arja Valtakoski

Oikaisu artikkeliin: Lastenpsykiatrian korvamerkityt rahat jaettiin

Suomen Lääkärilehden numerossa 13/2000 sivulla 1493 julkaistussa taulukossa Valtionavut sairaanhoitopiireittäin oli virhe. Taulukko liittyi kirjoitukseen lastenpsykiatrian korvamerkityistä rahoista. Taulukossa olivat sanat ²lasten lukumäärän perusteella² siirtyneet väärän sarakkeen alle. Oikeassa muodossaan taulukossa esitetään valtionavustuksen laskennallinen osuus lasten lukumäärän perusteella, kunkin sairaanhoitopiirin hakema rahamäärä, päätöksen mukainen valtionavustus sekä päätöksen ja hakemuksen erotus. Julkaisemme ohessa taulukon oikeassa muodossaan.

Suvi Sariola

Potilaiden kokemuksia videokonsultaatiosta käyttöönottovaiheessa

Videoneuvottelujärjestelmän välityksellä järjestetty konsultaatio terveyskeskuksesta keskussairaalan erikoislääkärille sai potilailta myönteisen vastaanoton. Tosin yli puolet potilaista valitti, että konsultaatioon osallistuvia ei esitelty. Uuden tekniikan käyttö on sekä potilaille että henkilökunnalle uutta ja se vie alussa huomion. Potilaiden mielestä videoneuvottelutekniikka oli kuitenkin toimivaa. Ajan säästö ja vähenevä matkustaminen olivat tärkeimpiä etuja.

Heli Kirvesoja, Anu Oikarinen, Ulla Hiltunen, Seppo Väyrynen

Fysioterapiataksa ja määräyslomake uudistuvat

Fysioterapian korvaamista koskeva uusi taksapäätös tulee voimaan 1.6.2000 alkaen. Samalla tulee käyttöön uusi fysioterapian tutkimus- ja hoitomääräyslomake. Tärkeimmät uudistukset koskevat hoitokohteen määrittelyä ja ICD-10-koodin käyttöä, lisäksi tavallisimpia toimenpiteitä on yhdistetty hoitokokonaisuudeksi.

Tiina Telakivi

Arviointi uudessa erikoislääkärikoulutuksessa

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty kansainvälisesti katsottuna laadultaan hyvänä ja monipuolisena. Kuitenkin eurooppalaisittain suppeiden erikoisalojen koulutus ns. reunakoulutuksineen on ollut kestoltaan pitkä ja tarvetta koulutusohjelmien tehostamiseen on ollut. Erikoislääkärikoulutus on ollut käytäntöpainotteista ja useimmilla erikoisaloilla toteutettu toimimalla koulutusviroissa keskus- ja yliopistosairaaloissa. Kiireisen käytännön työn rinnalla ovat koulutuksen tavoitteet saattaneet jäädä erikoistuvalle lääkärille ja myös kouluttajalle epäselviksi.

Jussi Merenmies, Juha Pekka Turunen, Pertti Kekki

Jehovan todistajien terveyskäsitys

Suomessa on 20 000 ja maailmassa kuusi miljoonaa Jehovan todistajaa 235 maassa. Kristillisenä Raamattuun uskonkäsityksensä perustavana uskontona meidän terveyskäsityksemme on raamatullinen ja luonnonmukainen. Uskomme Jumalan luoneen ihmiselämän ja sille edellytykset tekemällä sopivan elinympäristön, luonnon ja sopivan ravinnon sekä antamalla elämäntapamallin.

Veikko Leinonen

Ravitsemusneuvonta parantaa lasten rasva-arvoja

17.12.1999 Turun yliopisto

Pia Salo

Katepsiini K:lla tärkeä rooli luun aineenvaihdunnassa

17.12.1999 Turun yliopisto

Juho Rantakokko

LDL-hiukkasten kertyminen valtimon seinämään valtimonkovettumataudissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Markku Pentikäinen

Lisämunuaiskirurgia: kliininen tutkimus sattumalta löydetyistä lisämunuaismuutoksista, aldosteronia tuottavista lisämunuaiskasvaimista ja tähystyskirurgisesta lisämunuaisleikkauksesta

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Jukka Sirén

Soluvälitteisen immuniteetin ja tulehdusreaktion merkkiaineita keuhkopussin sairauksissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Terhi Söderblom

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos odotettua yleisempi

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos, Lewyn kappale, esiintyy aivokuorella odotettua yleisemmin. Runsas Lewyn kappaleiden esiintyminen aivokuorella liittyi muistin ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikkenemiseen. Lisäksi muutokset aivojen asetyylikoliini- ja dopamiinivälittäjäainejärjestelmässä olivat voimakkaampia niillä Parkinson-potilailla, joilla oli kognitiivinen häiriö. Väitöstutkimuksessa Alzheimer-tyyppisiä neuropatologisia muutoksia todettiin 40-43 %:lla potilaista, mutta niiden läsnäolo ei ollut välttämätöntä kognitiivisen häiriön esiintymiselle.

Petri Mattila

Lyhyesti: Lisäselvyyttä atopian geneettiseen taustaan

Suomalais-espanjalaisena yhteistyönä (Tarja Laitinen ym.) on selvitetty meikäläisten ja katalonialaisten geenejä atopian ilmenemisen kannalta. Atopian fenotyyppien osalta tutkittiin 124 perheestä mm. seerumin kokonais-IgE-pitoisuuden, astman ja tiettyjen siitepölyallergioiden esiintymisen taustaa; geneettisen kiiinnostuksen kohteena oli etenkin FCER2-geeni kromosomissa 19p13. Selvityksessä päädyttiin yhden haplotyypin selvään yliedustukseen mm. perheissä, joissa oli astmaa vähintään kahdella jäsenellä. Jälleen siis saatiin lupaavia tuloksia IgE-välitteisen allergian perimmäisestä taustasta, vaikka lisätutkimuksia peräävät kirjoittajatkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Maanantaiaamut vaarallisia varsinkin talvella

Erilaiset biologiset rytmit hallitsevat ihmisen elämää. Saksalaiset tutkijat selvittelivät yli 24 000 peräkkäisen äkkikuoleman esiintymisrytmiä Berliinissä 1990-luvun vaihteessa. Äkkikuoleman vaara oli suurin kaikkina viikonpäivinä aamuaikaan, viikonpäivistä selvästi pahin oli maanantai. Talvikuukausina äkkikuolema vaara oli myös noin 20 % suurempi kuin kesäaikaan. Sekä lyhyt- että pitkäaikainen vaihtelu korostuivat vanhemmissa ikäryhmissä. Näyttää siltä, että erilaiset endogeeniset rytmit ja ulkoiset, mahdollisesti ilmastoon liittyvät, tekijät vaikuttavat merkittävästi myös äkkikuoleman vaaraan. Mielenkiintoista on, että samanlainen vuodenaikavaihtelu on todettu aikaisemmin myös Kuwaitissa, joten pelkkä kylmäaltistus ei ilmeisesti selitä löydöksiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Fundoplikaatioon liittyvät komplikaatiot

Vuosina 1987-96 Suomessa tehtiin 3 993 oli avointa ja 1 162 laparoskooppista fundoplikaatiota sekä 347 muuta antirefluksileikkausta. Henkeä uhkaava komplikaatio, useimmiten ruokatorven tai funduksen perforaatio, liittyi 43 tapaukseen. Avoimissa fundoplikaatioissa komplikaation riski oli 0,6 % (22 tapausta) ja laparoskooppisissa 1,3 % (15 tapausta) (p < 0,05); lisäksi yksi liittyi uusintaleikkaukseen ja viisi muihin toimenpiteisiin. Toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus oli 0,3 %, eikä siinä ollut menetelmien kesken tilastollista eroa. Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun. Ainakin osaksi riskien eroa selittää se, että tarkastelujaksolle osuu laparoskooppisen menetelmän käyttöönottovaihe, jolloin toimenpide oli uusi ja potilasvalinta vakiintumaton. Vaikka laparoskopiaan näytti liittyvän enemmän vaikeita komplikaatioita, se katsotaan turvalliseksi.

Marja Hyöty

Lyhyesti: Helikobakteeri, geenit ja mahasyöpä

Helikobakteeri-infektio mahassa altistaa mahasyövälle. Infektio on niin yleinen, että maapallon väestöstä se on keskimäärin joka toisella. Vain harvalla se kuitenkaan johtaa myöhemmin mahasyövän syntyyn. Kenellä näin tapahtuu, johtuu ainakin osaksi perimästä, tarkemmin sanoen interleukiini 1:n geneettisestä vaihtelusta. Muutama IL-1-beetavariantti tai niiden yhdistelmä lisäsi mahasyövän riskiä jopa viisinkertaiseksi. Ehdotus tapahtumaketjuksi on seuraava: geenimuutos lisää IL-1b:n eritystä, tulehdus lisääntyy ja laajenee mahan runko-osaan, seuraa aklorhydria, atrofia ja lopulta syöpä.

Heikki Arvilommi

Inhaloitavat beeta-agonistit lisäävät sydäninfarktin riskiä?

Yhdysvalloissa analysoitiin inhaloitavien beeta-agonistien käytön yhteyttä sydäninfarktien esiintymiseen; taustalla luonnollisesti näiden amerikkalaiseen tyyliin runsas käyttö obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon jopa yksinomaisena peruslääkkeenä. Aineistoon kuului 1 444 sydäninfaktin vuosina 1989-94 sairastanutta potilasta ja 4 094 heidän ominaisuuksiensa (sukupuoli, ikä, verenpainetausta ja sairastumisajankohta) suhteen kaltaistettua verrokkia. Beeta-agonistien käytön arvion perustana oli HMO:n (health maintenance organization) lääkekäyttötiedosto. Sairaudet ja riskitekijät rekisteröitiin sairauskertomuksista.

Hannu Puolijoki

Syövän ennuste luuydinaspiraatista

Vaikka syöpä näyttäisi kliinisesti ja kuvantamistutkimusten perusteella vielä paikalliselta, on se tunnetusti kuitenkin usein jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Mikrometastaasien toteamiseksi tehty luuytimen aspiraatio on potilaan kannalta helposti hyväksyttävä toimenpide etenkin, jos se tehdään jo syöpäleikkauksen aikana anestesiassa. Aspiraatti voidaan värjätä sopivalla monoklonaalisella vasta-aineella, joka sitten kertoo tutkijalle, onko luuytimessä sinne kuulumattomia syöpäsoluja. Yksittäisten syöpäsolujen esiintyminen luuydinaspiraatissa leikkaushetkellä saattaisi olla oivakin keino metastasoinnin riskin suuruuden arviointiin.

Heikki Joensuu

Paroksetiini vähentää rintasyövän sairastaneiden kuumia aaltoja

Rintasyövän sairastaneiden naisten kuumien aaltojen hoito on ongelmallista, koska estrogeenia pidetään rintasyövän vaaratekijänä eikä sitä yleisesti suositella rintasyövän sairastaneen potilaan vaihdevuosioireiden hoitoon muutoin kuin kliinisissä tutkimuksissa. Myös progestiinit ovat tehokkaita kuumoituskohtausten vähentäjiä, mutta samoista syistä niidenkään käyttö ei ole yleistynyt, ja muut keinot (Bellergal, klonidiini, E-vitamiini) ovat taas melko tehottomia. Vastikään julkaistun pienen pilottitutkimuksen mukaan masennuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa käytetty serotoniinin takaisinoton estäjä paroksetiini vähentää huomattavasti kuumia aaltoja rintasyöpäpotilailla.

Heikki Joensuu

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen