Uniapneataudin diagnostiikka ja hoito

Uniapneaa tai osittaista unenaikaista hengitystieahtaumaa on Suomessa arviolta 200 000 ihmisellä, joten kyseessä on todella kansantauti. Se lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta sairastuvuusriskiä voidaan vähentää hoidolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu suositus uniapneapotilaiden diagnosoinnin ja hoidon organisoinnista. Seuraavassa esitetään ensin yleiskatsaus uniapneasta ja sen jälkeen suositus hoidon järjestelyistä Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Uniapneataudin hoitosuositus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asettama työryhmä antaa seuraavat unenaikaisen ylähengitystieahtauman diagnostiikan ja hoidon yleisluontoiset ohjeet. Suositus sisältää suuntaviivat siitä, milloin potilas on lähetettävä perusterveydenhuollosta jatkotutkimuksiin ja minne potilas ohjataan. Suositus perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä työryhmän jäsenten käytännön kokemukseen.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Lyhytkestoisen psykoterapian tuloksellisuudesta

Tähän asti on uskottu, että vaikeat mielenterveyden ongelmat vaativat pitkäaikaista terapiaa. Kuitenkin suurin osa muutoksista saadaan aikaan kymmenellä ensimmäisellä hoitokerralla. Kirjoittajien mukaan lyhytkestoisella psykoterapialla saavutetaan yhtä hyviä hoitotuloksia kuin pitempään kestävällä hoidolla riippumatta taudin vakavuudesta. Tätä suuntausta tukevat myös mm. potilaiden toivomukset ja taloudelliset tosiasiat.

Antti Mattila, Ben Furman

Suomen Genomikeskuksen johtaja Juha Kere: Biotekniikan sovellutuksiin ei voi syytää varoja, jos perustutkimus käpristelee rahapulassa

Professori Juha Kere varoittelee heittäytymästä biotekniikan huumaan. Geenitekniikan sovellutukset voivat olla tulevaisuuden rahasampo, mutta kehityksen tie on pitkä ja hidas. Ensin on oltava malttia ja varoja kehittää perustutkimusta, jonka päälle sovellutukset rakentuvat.

Ulla Järvi

Hyville hankkeille voi vielä hakea lisärahaa Lastenpsykiatrian korvamerkityt rahat jaettiin

Lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin korvamerkityistä 70 miljoonasta markasta on jaettu noin 50 miljoonaa. Valtionavustuksia saivat kaikki sairaanhoitopiirit lukuun ottamatta HUS-piiriä, jolta pyydettiin uusi hakemus. HUS:n alkuperäisen hakemuksen katsottiin painottuvan aivan liikaa erikoissairaanhoitoon.

Suvi Sariola

Korvamerkitty raha ainoa tapa taata rahaa psykiatrialle

Monien psykiatrien mielestä korvamerkitty raha on ainoa tapa taata psykiatrialle rahaa.

Suvi Sariola

Syrjäytymisvaaralle löytyy riskitekijöitä jo varhaislapsuudessa

Koulunkäynnin pysähtymistä peruskouluun voi pitää myöhemmän työuran kannalta syrjäytymisvaaran merkkinä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä nuorilla miehillä näkyy kutsuntatarkastuksessa 18-vuotiaina myös terveydessä ja terveystottumuksissa eroja muihin nähden - huonompaan suuntaan. Yhteisiä terveyteenkin liittyviä piirteitä löytyy kuitenkin jo ajalta ennen kouluikää, toteaa yleislääketieteen erikoislääkäri Hannu Rintanen väitöskirjassaan.

Marianne Jansson

Käytännön kokemuksia ISO 9001 -sertifioidun laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta terveyskeskukseen

Laadunhallintajärjestelmä on hallinnon ja toiminnan kehittämisen väline. Onnistuakseen se tarvitsee kaikkien työntekijäryhmien yhteistyötä ja aktiivista osallistumista. Kirjoituksessa kuvataan Toijalan terveyskeskuksen laadunhallintajärjestelmän sertifiointiprosessi. Prosessin eri vaiheissa kaikki siihen osallistuneet oppivat arvioimaan omaa työtään, tunnistamaan siinä esiintyviä ongelmakohtia, tekemään siihen muutoksia ja vastaanottamaan asiakaspalautetta. Tärkeänä osana laadunhallintaa on luotettavan seurantajärjestelmän luominen, johon kuuluu mm. jokavuotinen sisäinen auditointi.

Maarit Varjonen-Toivonen

Uuden vuosituhannen haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Rooman klubin perustaja Aurelio Peccei on todennut, että tulevaisuus on ihmisistä riippuvainen - tulevaisuus on miksi sen teemme. Suunnan näemme, muttemme päämäärää. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Tärkeimpiä ovat väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutos, teknologian kehitys, kansantalouden kehitys, työttömyys sekä kansainvälistyminen. Kirjoituksessa pohditaan eri tekijöiden tulevaisuudennäkymiä ja vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin.

Jari Metsämuuronen

Periytyvä paksusuolisyöpätaipumus

15.12.1999, Helsingin yliopisto

Markku Aarnio

Lupaavat tehosterokotteet hinkuyskää vastaan

16.12.1999, Turun yliopisto

Nhu Nguyen Tran Minh

Valtimonkovettumataudin geenihoito

17.12.1999, Kuopion yliopisto

Marja Laitinen

Adrenomedulliini, uusi verenpainekuormituksessa aktivoituva tekijä

17.12.1999, Oulun yliopisto

Hannu Romppanen

Astrosytoomien kvantitatiivinen patologia

17.12.1999, Tampereen yliopisto

Pauli Sallinen

Lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin molekyyligenetiikka

17.12.1999, Turun yliopisto

Harri Marttila

Alkoholin aiheuttaman neuronituhon biokemia

Alkoholin vahingollisista aivovaikutuksista on surullisimpia sikiön alkoholioireyhtymä (FAS). Tämän oireyhtymän kliininen kuva tunnetaan, mutta sen biokemiallinen tausta on epäselvä. Nyt on tutkimuksessa todettu alkoholialtistuksen johtavan koe-eläimillä sikiön aivojen n-metyyli-D-asparaattiglutamaattireseptorin salpautumiseen ja tästä johtuvaan voimakkaaseen neuronien apoptoosiin aivojen etuosissa. Tämä ilmiö ei ollut riippuvainen alkoholin kokonaisannoksesta vaan siitä, miten kauan toksinen alkoholikonsentraatio aivoissa vaikutti. Tämä raja oli rotilla 200 mg/dl neljän tunnin ajan, ja neuronituho kasvoi progressiivisesti sen mukaan, mitä pidempään tämä toksinen raja ylitettiin.

Pertti Kirkinen

Kiireinen kolonoskopia divertikkelivuodoissa

Päivystysluonteinen gastroskopia toimenpiteineen on jo täysin rutiinia selvitettäessä ruoansulatuskanavan verenvuotoa, mutta päivystysluonteisen kolonoskopian tarve ja edut ovatkin jo selvityksen aihe.

Marja Hyöty

Kemoterapian merkitys pään ja kaulan alueen syövissä: meta-analyysi

Solunsalpaajahoidon hyödyllisyys pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa on ollut epäselvä, eikä solunsalpaajilla ole ollut asemaa pään ja kaulan alueen syöpien primaarihoidossa. Nyt aiheesta on tehty uusi meta-analyysi, joka käsittää 63 satunnaistettua tutkimusta vuosilta 1965-93 ja 10 741 potilasta.

Heikki Joensuu

Syö mikrobeja tai saa allergia?

Atooppisten tautien ja allergian lisääntymisen selitykseksi tarjottu lapsuuden infektioiden puute on kiihkeän keskustelun kohteena. Äskettäin mm. sai suurta huomiota suomalaistutkimus, jossa sairastetun tuhkarokon todettiin pikemminkin lisäävän kuin vähentävän allergiaa. Tuorein puheenvuoro tulee Italiasta, jossa tehty epidemiologinen selvitys viittaa syötyjen tai suun kautta tarttuvien mikrobien merkitykseen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Aerosolimuotoinen tuhkarokkorokote tehokas

Subkutaanisen tuhkarokkorokotteen aiheuttama immuniteetti heikkenee muutamassa vuodessa alle suojaavan tason lähes puolella rokotetuista. Monikansallinen tutkijaryhmä on nyt osoittanut, että aerosolina annettu tuhkarokkorokote antaa selvästi pitkäkestoisemman suojan kuin injektiona annettava. Aerosolia saaneista lapsista vain 3,6 % oli seronegatiivisia vuoden kuluttua rokotuksesta, tavanomaista rokotetta saaneista 8,6 %. Aerosoli annettiin yksinkertaisella maskilla 30 sekunnin ajan. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin kehitysmaissa toteutettaviin massarokotuksiin.

Matti Viljanen