Miljoonapiirien työryhmät etsivät alueellisia kehittämiskohteita

Viidessä miljoonapiirissä työskentelevillä yhteistyöryhmillä on maaliskuun loppuun asti aikaa tehdä Terveydenhuolto 2000 -hankkeen alueelliset kehittämissuunnitelmat. Miljoonapiireihin muodostetuissa yhteistyöryhmissä on tarkoitus muodostaa yhteinen käsitys, mitkä ovat sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten tärkeimmät kehittämistarpeet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jo alueellisten yhteistyöryhmien nimittäminen viivästyi, ja yhteistyöryhmille päästiin valitsemaan koordinaattoreita vasta aivan viime vuoden lopulla.

Alfa2-agonistien vaikutus leikkauksenaikaiseen hapenkulutukseen

Anestesiologian tehtävänä on mm. leikkauksen aiheuttaman stressin ja sitä seuraavien hormonaalisten sekä verenkierrollisten muutosten estäminen. Tämän merkitys korostuu erityisesti sepelvaltimotautipotilailla, koska sydämen happitasapainon ja pumppaustoiminnan säilyttäminen on heillä erityisen tärkeää. Perinteisesti kirurgisen stressin aiheuttamia vasteita elimistössä on pyritty estämään riittävän syvällä nukutuksella ja voimakkaalla kipulääkityksellä. Molemmilla tavoilla saavutetaan yleensä hyvä perioperatiivisen stressin kontrolli. Haittavaikutuksena saattaa kuitenkin olla mm. pitkittynyt herääminen ja hengitysvajaus leikkauksen jälkeen.

Markku Taittonen

Näkökulmia suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Muutosten taustalla on ollut monia tekijöitä: yleismaailmallinen suuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. 1990-luvun alun laman vuoksi muutos psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelmässä ei syntynyt hallittuna kokonaisuutena, vaan se toteutettiin säästökohteita etsittäessä vain osittaisena ja selvästi suunniteltua nopeammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia eri näkökulmista muutosten paineissa olevaa psykiatrista hoitojärjestelmää.

Jyrki Korkeila

Tuntoherätevasteet anestesian aikana

Tuntoherätevasteet (somatosensory evoked potentials, SEPs) ovat tuntoärsytyksen seurauksena syntyviä, hermosolujen tuottamia sähköisiä potentiaaleja. Niiden avulla voidaan tutkia tuntohermoratojen toimintakykyä ääreishermostosta keskushermostoon. Elektroenkefalografia (EEG) ja herätevasteet mahdollistavat myös leikkauksenaikaisen neurofysiologisen seurannan. Neurofysiologisessa monitoroinnissa tavoitteena on mahdollisten neurologisten komplikaatioiden toteamisen ohella tarvittaessa arvioida anestesian tasoa ja riittävyyttä.

Timo Porkkala

Siklosporiinin käyttö kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa

Kuusi osatyötä sisältävässä väitöskirjatyössä on tutkittu immuunomodulatoorisen lääkkeen, siklosporiinin käyttöä kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa (käsiekseema, atooppinen ekseema ja aurinkoekseema). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää siklosporiinin tehokkuutta remission induktiossa, pysyvyydessä ja elämänlaadun parantamisessa sekä hoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Håkan Granlund

Lyhyesti: Polkumattotesti ja vatsa-aortan aneurysma

Polkumattotestiin osallistui 262 potilasta, joilla oli keskimäärin 5,5 cm:n levyinen vatsa-aortan aneurysma. Vain yksi näistä rupturoitui, tämäkin ilman vuotoa vatsaonteloon. Koska siis ruptuurariski oli vain 0,4 %, kirjoittajat eivät pidä tätä tilaa ainakaan polkumattotestin esteenä vatsa-aortan aneurysmapotilaille, vaikka näin on paikoin väitetty. Varovainen kannattaa tietenkin olla, eikä tämä tutkimus koskenut polkupyörätestiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Vahvempi astia, mutta heikompi rakko?

Suuresta, 1,2 miljoonaa syöpätapausta vuosilta 1985-89 käsittävästä eurooppalaisesta Eurocare-syöpätiedostosta on katsottu, miten sukupuoli vaikuttaa syövän ennusteeseen. Kun tarkastellaan kaikkien syöpien 5-vuotisennustetta, on naisten ikävakioitu kuolemanvaara pienempi kuin miesten (suhteellinen kuolemanvaara 0,7). Erityisen selvä tämä ero on naisten hyväksi melanoomassa (0,5) ja kilpirauhasen syövässä (0,6). Naisten ennuste oli monimuuttujamallissa parempi pään ja kaulan alueen syövissä, ruokatorvisyövässä, sekä maha-, maksa- ja haimasyövässä, ja miehet selvisivät naisia paremmin vain virtsarakkosyövästä. Tutkijat epäilevät, että X-kromosomissa saattaa olla geenejä, joita olisi hyvä olla kaksin kappalein syöpään sairastumisenkin kannalta. Elinikäänhän vaikutus on joka tapauksessa melko suuri, Suomessa naiset elävät noin kahdeksan vuotta miehiä pitempään.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Auttaako ACE:n estäjä myös diabeettiseen neuropatiaan?

ACE:n estäjät hidastavat diabeettista nefro- ja retinopatiaa. Ehkä ne myös auttavat neuropatiaan. Tähän viittaa tutkimus 41:stä normotensiivisestä, lievää neuropatiaa sairastavasta diabeetikosta, jotka saivat 2 mg trandolapriilia tai lumetta vuoden ajan. Tänä aikana alaraajojen hermojen johtuminen EMG:n mukaan parani, vaikkakaan esimerkiksi värinätuntoon hoito ei auttanut. Tutkimus on alustava ja edellyttää tietenkin varmistavia selvityksiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Liitännäissolun-salpaajahoito ruokatorvisyövässä

Muutamissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on raportoitu sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikaisen annon eli kemosädehoidon pidentävän ruokatorvisyöpää sairastavien elinaikaa joko yksinään tai preoperatiivisesti käytettynä. Sen sijaan pelkän solunsalpaajahoidon antamisesta kirurgian lisänä ei ole tässä syövässä hyötyä ainakaan sisplatiinin ja fluorourasiilin yhdistelmää käytettäessä. Tämä havaittiin 440 potilasta käsittäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa osa potilaista sai kolme kuuria ennen leikkausta ja kaksi kuuria leikkauksen jälkeen ja osa vain leikattiin. Elinaika oli sama molemmissa ryhmissä noin viiden vuoden keskimääräisen seurannan aikana.

Heikki Joensuu

Estrogeenikorvaushoidon terveysvaikutuksista suomalaistutkimus

Estrogeenikorvaushoito vähentää yleisen käsityksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää endometriumsyövän riskiä. Tätä riskiä vähentää syklinen progestiinihoito. Estrogeeni- ja estrogeeni-progestiinikorvaushoidon merkityksestä rintasyövän riskin kannalta kiistellään.

Robert Paul

Munasarjasyövän seulonnan hyödystä ei vielä vakuuttavaa näyttöä

Munasarjasyövän alkuvaiheen oireettomuus, huonot hoidon pitkäaikaistulokset ja aiemmat hyvät kokemukset kohdunkaulan syövän seulonnoista ovat innostaneet eri puolilla maailmaa kokeilemaan väestöön tai riskiryhmiin suunnattuja munasarjasyövän seulontoja erilaisin menetelmin. Seulontaan käytetään kaikukuvausta, väridopplertutkimusta, seerumin syöpäantigeenin CA 125 määrittämistä ja näiden menetelmien yhdistelmiä.

Pertti Kirkinen

Akustikusneurinooman gammaveitsihoito

Stereotaktisella sädehoidolla voidaan hoitaa menestyksellisesti pieniä, alle 3-4 cm:n läpimittaisia kallonsisäisiä kasvaimia, kuten meningeoomia, metastaaseja, akustikusneurinoomia, hypofyysiadenoomia ja verisuoniepämuodostumia. Kohteeseen noin millimetrin tarkkuudella fokusoitava sädehoito voidaan antaa joko erityisellä tähän tarkoitukseen pyhitetyllä sädehoitolaitteella, gammaveitsellä, tai tavanomaiseen lineaarikiihdyttimeen liitetyllä erikoislaitteistolla. Stereotaktisen sädehoidon pitkäaikaistuloksista on toistaiseksi ollut niukasti tietoa, mutta nyt asia korjaantuu akustikusneurinoomien osalta.

Heikki Joensuu

Trombolyysihoidon aivoverenvuotoriski

Kudosplasminogeenin aktivaattori (tPA) on aikamme suuria lääketieteen edistysaskelia. Tämä lääke vähentää infarktiin liittyvää kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Sen pelätyimpiä haittavaikutuksia on hemostaasin liiallinen heikkeneminen, josta voi seurata muun muassa ja etenkin aivoverenvuoto. Kliinisissä tutkimuksissa keskimääräinen aivoverenvuotoriski on ollut 0,7-0,8 %. Riski pyrkii suurenemaan potilaan iän myötä, ja yli 75-vuotiailla potilailla se on noin 2 %.

Robert Paul

Kateenkorva ei jääkään varhaiseläkkeelle

Kateenkorva kutistuu iän myötä ja sen on ajateltu tekevän tehtävänsä muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Se tuottaa aktiivisena aikanaan valtavan määrän naiiveja T-soluja, joilla on ainakin 108 erilaista spesifiteettiä. T-solut ovat hyvin pitkäikäisiä ja ne pystyvät myös lisääntymään kateenkorvan ulkopuolella. Onkin teoriassa mahdollista, että nuoruudessa tuotetut solut riittävät vanhuuteen asti.

Matti Viljanen

Lasten influenssa A -infektio

Influenssa A -virus aiheuttaa lapsille usein voimakasoireisen, korkeakuumeisen infektion. Influenssan tai siihen liittyvien bakteeri-infektioiden vuoksi osa lapsista tarvitsee sairaalahoitoa ja vakavatkin taudinkuvat ovat mahdollisia. Viimetalvisen epidemian aikana TYKS:n ja HYKS:n lastenklinikoissa hoidettiin tavallista enemmän influenssapotilaita. Taudin aiheuttajana oli useimmiten influenssa A -tyypin H3N2 uusi sydneyläinen variantti.

Ville Peltola, Terho Heikkinen, Harri Saxén, Olli Ruuskanen

Lapsuuden epilepsian saaneiden ennuste aikuisena

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa seurattiin 35 vuoden ajan väestöpohjaisessa tutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin alueella. Tutkimuksen alkaessa oli mukana 245 epileptisiä kohtauksia saanutta lasta, joiden hoitoa ja kohtausalttiutta seurattiin vuoteen 1992 asti. Seurantajakson aikana potilaista kuoli 44, joista 20:n kuolema liittyi epileptiseen kohtaukseen. Seurannan päättyessä elossa olleista 176 potilaasta suurimmalla osalla ei ollut esiintynyt kohtauksia viiden edeltävän vuoden aikana ja vajaa puolet oli voinut lopettaa säännöllisen lääkkeiden käytön. Aikuisiän kohtauksettomuudesta huolimatta olivat epilepsian epäedulliset vaikutukset matalan koulutustason ja heikon työllistymisen vuoksi kuitenkin jääneet pysyviksi elämänlaatua haittaaviksi tekijöiksi.

Matti Sillanpää, Merja Jalava, Olli Kaleva, Shlomo Shinnar

Psykiatristen avohoitopotilaiden kaamosmasennus ja -oireilu

Kaamosmasennus on häiriötila, jossa mielialan lasku toistuu talvisin. Sitä yleisempää väestössä on lievempi kaamosoireilu, jossa pääasiallisin oire on väsymys pimeään aikaan. Psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan avohoitopotilaille tehdyssä haastattelututkimuksessa löytyi kaamosmasennusta ja kaamosoireilua paitsi mielialahäiriöpotilailta, myös muista potilasryhmistä. Havainnolla saattaa olla merkitystä kliinistä työtä tekeville lääkäreille mietittäessä taustatekijöitä ja hoitovaihtoehtoja silloin, kun potilaan psyykkiset oireet vaikeutuvat talvikuukausien aikana. Kaamosmasennuksen ensisijaiseksi hoitomuodoksi on vakiintunut kirkasvalohoito.

Pauliina Piiroinen, Timo Partonen

Syrjäytyykö masentunut nuori?

Kolmen nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaista tehdyssä tutkimuksessa yleisin yksittäinen hoitoon hakeutumisen syy oli masennus. Puolet nuorista sai kliinisen tautiluokituksen mukaisen masennusdiagnoosin, usein vakavaksi määritellyn. Masentuneilla nuorilla oli ollut oireita ennen hoitoon tuloa pidempään kuin muun diagnoosin saaneilla. Masennus ilmeni toivottomuutena, usein itsetuhoisuutena, kielteisenä itsekäsityksenä ja vaikeuksina ihmissuhteissa. Neljäsosa masentuneista nuorista käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain ja neljäsosa oli kokeillut huumeita. Tyypillistä nuoren masennukselle oli luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta (ikätoverisuhteista, liikunnasta, musiikista tms.). Masentuneiden nuorten asenne itseään ja elämäänsä kohtaan kuvastaa syrjäytymiskehitystä. Jokainen nuori, jolla epäillään masennusta, tulisikin tutkia tarkasti. Masennusta ei tule pitää nuoruusikään kuuluvana normaalina ilmiönä.

Veijo Korhonen, Eila Laukkanen, Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki

Sydämenpysähdyspotilaan hoito

Elvytystilanne tulee yleensä yllättäen, ja koska se osuu kohdalle suhteellisen harvoin, sen hallitseminen on tottumattomalle usein vaikeaa. Sydämen käynnistämisellä on lisäksi suuri kiire. Elvytystilanteita varten laaditut toimintaohjeistot pyrkivät helpottamaan toimintaa antamalla sille mallin. Tässä artikkelissa esitetään tuoreiden kansainvälisten elvytyssuositusten pohjalta ohjeisto sairauskohtauksessa sydämenpysähdyksen saaneen potilaan elvytyksestä.

Tom Silfvast

Ihon sieni-infektioiden muuttuva hoito

Ihon sieni-infektioita on totuttu hoitamaan pääasiassa paikallishoidoin, ja useimmiten tämä tuottaakin toivotun paranemistuloksen, mikäli potilas noudattaa hoito-ohjeita. Tuoreet tutkimustulokset uusien systeemisten sienilääkkeiden farmakokinetiikasta, tehosta ja turvallisuudesta johtanevat siihen, että yhä useampi ihon sieni-infektio hoidetaan lyhyellä sisäisesti otetulla sienilääkekuurilla. Kustannus-hyötyajattelun tuomat paineet tämänkaltaiseen hoitomuotoon lisääntyvät, ja sen myötä uskotaan potilaiden hoitomyöntyvyyden kasvavan .

Pekka Autio